Uutiset>Blogit
23.05.2024

Hyviä uutisia Oma Hämeen & Itlan arviointipilotista: Kuusio toimii mainiosti 

Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti on edennyt vaiheeseen, jossa uuden Kuusio-työkalun avulla arvioidaan menetelmien soveltuvuus ja käyttöönottomahdollisuudet koko hyvinvointialueelle. Kuusio on osoittautunut toimivaksi, mutta pilotin varrelle on ehtinyt sattua myös pieniä yllätyksiä – kuten kunnon testiprojektiin kuuluu.
Aikajana, joka kuvaa Itlan ja Oma Hämeen menetelmien arviointipilotin etenemistä.

Oma Hämeen ja Itlan pilotissa testattiin menetelmien vaikuttavuuden arviointia lyhyiden systemaattisten katsausten avulla. Tavoitteena on tarjota hyvinvointialueille nopeasti tietoa menetelmien vaikuttavuudesta silloin, kun saatavilla ei ole laajaan systemaattiseen katsaukseen perustuvaa arviota. (Katso video Itlan Nina Melleniuksen tunnelmista lyhyisiin systemaattisiin katsauksiin liittyvän koulutuksen jälkeen.) 


”Olen otettu siitä, miten rohkeasti menetelmäasiantuntijat tuovat esiin erilaisia näkökulmia menetelmän käytöstä. Tämä on todella tärkeää, sillä menetelmän pitää olla ammattilaisen kannalta oikeasti käytettävä, jotta se voi juurtua palvelujärjestelmään. Pelkkä vaikuttavuuden arviointi ei riitä”, pilottia johtava Itlan tieteellinen toimittaja Noora Seilo kertoo.  


Menetelmäosaajien näkemykset avainasemassa

Menetelmien soveltuvuus ja mahdollisuudet käyttöönottoon arvioidaan yksi kerrallaan Kuusion avulla pilotin arviointiryhmän kokouksissa. Ryhmään kuuluu menetelmän käyttäjiä, asiantuntijoita ja hyvinvointialueen päättäjiä. Jokaiseen arviointitapaamiseen varataan kaksi ja puoli tuntia aikaa, ja lisäksi valmistelu vie yhdeltä henkilöltä muutaman tunnin. Sen jälkeen laaditaan menetelmän kuuden osa-alueen osalta pisteyttävä arviointiraportti.   

”Olemme nyt arvioineen kaksi menetelmää, IPC:n ja Cool Kidsin, ja seuraavaksi on vuorossa Lapset puheeksi. Menetelmäosaajat ovat arvioineet käyttämiään menetelmiä todella taitavasti ja monipuolisesti”, pilottia johtava Itlan tieteellinen toimittaja Noora Seilo kertoo. 

 ”Olen otettu siitä, miten rohkeasti he tuovat esiin erilaisia näkökulmia menetelmän käytöstä. Tämä on todella tärkeää, sillä menetelmän pitää olla ammattilaisen kannalta oikeasti käytettävä, jotta se voi juurtua palvelujärjestelmään. Pelkkä vaikuttavuuden arviointi ei riitä.”  

Yllätykset kuuluvat pilottiin 

Menetelmien vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä kävi ilmi, että yhdestä pilottiin valitusta menetelmästä onkin Suomessa käytössä alkuperäisen lisäksi muokattu versio, ja Oma Hämeessä käytetään vielä näiden pohjalta sovelluttua muunnosta. Menetelmää on muokattu sen verran paljon, että alkuperäisen tilalle on syntynyt uusi, jonka vaikuttavuudesta ei ole vielä tutkimustietoa. Menetelmä päätettiin lopulta jättää pois pilottiprojektista.  

”Pieniä yllätyksiä on siis sattunut, mutta se kuuluu asiaan ja kuvastaa myös menetelmämaailman moninaisuutta ja ajoittaista haastavuutta”, Noora Seilo toteaa.    

”Kaiken kaikkiaan tunnelmamme ovat innostuneet ja odottavat! Kuusion toimivuus ja sen käytön sujuvuus on ollut positiivinen yllätys, ja olemme saaneet Oma Hämeestä hyvää palautetta. Toki työkalussa on vielä parannettavaa, mutta kehityskohteiden havaitseminen on pilotin tarkoituskin.”   

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa. Siinä arvioidaan mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytettävällä Kuusio-työkalulla.   

Kerromme arviointiprosessin etenemisestä verkkosivuillamme sekä Itlan ja Oma Hämeen somekanavissa ensi syksyyn asti. Täältä pääset tutustumaan aiemmin julkaistuihin blogeihin ja videoihin. Hyppää mukaan! 

#OmaHämeOmatMenetelmät

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää Itlan ja Oma Hämeen arviointipilotista.

Noora Seilo.
Noora Seilo

Seilo on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 185 3725

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?