Uutiset>Blogit
23.05.2024

Hyviä uutisia Oma Hämeen & Itlan arviointipilotista: Kuusio toimii mainiosti 

Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti on edennyt vaiheeseen, jossa uuden Kuusio-työkalun avulla arvioidaan menetelmien soveltuvuus ja käyttöönottomahdollisuudet koko hyvinvointialueelle. Kuusio on osoittautunut toimivaksi, mutta pilotin varrelle on ehtinyt sattua myös pieniä yllätyksiä – kuten kunnon testiprojektiin kuuluu.
Aikajana, joka kuvaa Itlan ja Oma Hämeen menetelmien arviointipilotin etenemistä.

Oma Hämeen ja Itlan pilotissa testattiin menetelmien vaikuttavuuden arviointia lyhyiden systemaattisten katsausten avulla. Tavoitteena on tarjota hyvinvointialueille nopeasti tietoa menetelmien vaikuttavuudesta silloin, kun saatavilla ei ole laajaan systemaattiseen katsaukseen perustuvaa arviota. (Katso video Itlan Nina Melleniuksen tunnelmista lyhyisiin systemaattisiin katsauksiin liittyvän koulutuksen jälkeen.) 


”Olen otettu siitä, miten rohkeasti menetelmäasiantuntijat tuovat esiin erilaisia näkökulmia menetelmän käytöstä. Tämä on todella tärkeää, sillä menetelmän pitää olla ammattilaisen kannalta oikeasti käytettävä, jotta se voi juurtua palvelujärjestelmään. Pelkkä vaikuttavuuden arviointi ei riitä”, pilottia johtava Itlan tieteellinen toimittaja Noora Seilo kertoo.  


Menetelmäosaajien näkemykset avainasemassa

Menetelmien soveltuvuus ja mahdollisuudet käyttöönottoon arvioidaan yksi kerrallaan Kuusion avulla pilotin arviointiryhmän kokouksissa. Ryhmään kuuluu menetelmän käyttäjiä, asiantuntijoita ja hyvinvointialueen päättäjiä. Jokaiseen arviointitapaamiseen varataan kaksi ja puoli tuntia aikaa, ja lisäksi valmistelu vie yhdeltä henkilöltä muutaman tunnin. Sen jälkeen laaditaan menetelmän kuuden osa-alueen osalta pisteyttävä arviointiraportti.   

”Olemme nyt arvioineen kaksi menetelmää, IPC:n ja Cool Kidsin, ja seuraavaksi on vuorossa Lapset puheeksi. Menetelmäosaajat ovat arvioineet käyttämiään menetelmiä todella taitavasti ja monipuolisesti”, pilottia johtava Itlan tieteellinen toimittaja Noora Seilo kertoo. 

 ”Olen otettu siitä, miten rohkeasti he tuovat esiin erilaisia näkökulmia menetelmän käytöstä. Tämä on todella tärkeää, sillä menetelmän pitää olla ammattilaisen kannalta oikeasti käytettävä, jotta se voi juurtua palvelujärjestelmään. Pelkkä vaikuttavuuden arviointi ei riitä.”  

Yllätykset kuuluvat pilottiin 

Menetelmien vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä kävi ilmi, että yhdestä pilottiin valitusta menetelmästä onkin Suomessa käytössä alkuperäisen lisäksi muokattu versio, ja Oma Hämeessä käytetään vielä näiden pohjalta sovelluttua muunnosta. Menetelmää on muokattu sen verran paljon, että alkuperäisen tilalle on syntynyt uusi, jonka vaikuttavuudesta ei ole vielä tutkimustietoa. Menetelmä päätettiin lopulta jättää pois pilottiprojektista.  

”Pieniä yllätyksiä on siis sattunut, mutta se kuuluu asiaan ja kuvastaa myös menetelmämaailman moninaisuutta ja ajoittaista haastavuutta”, Noora Seilo toteaa.    

”Kaiken kaikkiaan tunnelmamme ovat innostuneet ja odottavat! Kuusion toimivuus ja sen käytön sujuvuus on ollut positiivinen yllätys, ja olemme saaneet Oma Hämeestä hyvää palautetta. Toki työkalussa on vielä parannettavaa, mutta kehityskohteiden havaitseminen on pilotin tarkoituskin.”   

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa. Siinä arvioidaan mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytettävällä Kuusio-työkalulla.   

Kerromme arviointiprosessin etenemisestä verkkosivuillamme sekä Itlan ja Oma Hämeen somekanavissa ensi syksyyn asti. Täältä pääset tutustumaan aiemmin julkaistuihin blogeihin ja videoihin. Hyppää mukaan! 

#OmaHämeOmatMenetelmät

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää Itlan ja Oma Hämeen arviointipilotista.

Noora Seilo.
Noora Seilo

Seilo on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 185 3725

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…
Poika ja tyttö istuvat ulkoportaikon aidalla kesäisessä kaupungissa.
Uutiset
|
22.04.2026
TRT tukee sodille ja luonnonkatastrofeille altistuneiden lasten toipumista vaikuttavasti 
TRT-ryhmämenetelmä tukee sodissa, konflikteissa tai luonnonkatastrofeissa traumalle altistuneiden tai yksin maahan tulleiden alaikäisten lasten ja nuorten selviytymistä tutkitusti vaikuttavasti: se sai arvion 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
20.04.2026
24 h työpaja – Varsinais-Suomessa tartuttiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen uudella tavalla
Varsinais-Suomen lapsiperhetoimijat kokoontuivat ensimmäistä kertaa 24 tunnin työpajaan. Osallistujat tunnistivat neljä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haastetta ja viisi toimenpidekokonaisuutta niiden ratkaisemiseksi. Itlassa mallinnamme työskentelytapaa laajempaan käyttöön.
Tapahtumat
Yhdessä enemmän – dialogia tieteen ja käytännön välillä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi
Tiede ja käytäntö, sote ja kasvatus, ajattelu ja arki löytävät toisensa Tampereen yliopistolla maaliskuussa 2027.
17.3.-18.3.2027
Päivittyy myöhemmin
Tampereen yliopisto
Kaksi nuorta ihmistä takaapäin kuvattuna.
Uutiset
|
07.04.2026
UCLA Loneliness Scale sopii nuorten ja vanhempien yksinäisyyden mittaamiseen
Itla on alkanut arvioida mittareita, joilla arvioidaan lasten ja nuorten hyvinvointia, mielenterveyttä, arjen toimintakykyä sekä tuen tarvetta. Julkaisemme ensimmäisenä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen nuorten yksinäisyyttä mittaavasta UCLA Loneliness Scale –mittarista, joka sopii myös vanhempien yksinäisyyden kokemusten arviointiin.