Uutiset>Blogit
23.05.2024

Hyviä uutisia Oma Hämeen & Itlan arviointipilotista: Kuusio toimii mainiosti 

Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti on edennyt vaiheeseen, jossa uuden Kuusio-työkalun avulla arvioidaan menetelmien soveltuvuus ja käyttöönottomahdollisuudet koko hyvinvointialueelle. Kuusio on osoittautunut toimivaksi, mutta pilotin varrelle on ehtinyt sattua myös pieniä yllätyksiä – kuten kunnon testiprojektiin kuuluu.
Aikajana, joka kuvaa Itlan ja Oma Hämeen menetelmien arviointipilotin etenemistä.

Oma Hämeen ja Itlan pilotissa testattiin menetelmien vaikuttavuuden arviointia lyhyiden systemaattisten katsausten avulla. Tavoitteena on tarjota hyvinvointialueille nopeasti tietoa menetelmien vaikuttavuudesta silloin, kun saatavilla ei ole laajaan systemaattiseen katsaukseen perustuvaa arviota. (Katso video Itlan Nina Melleniuksen tunnelmista lyhyisiin systemaattisiin katsauksiin liittyvän koulutuksen jälkeen.) 


”Olen otettu siitä, miten rohkeasti menetelmäasiantuntijat tuovat esiin erilaisia näkökulmia menetelmän käytöstä. Tämä on todella tärkeää, sillä menetelmän pitää olla ammattilaisen kannalta oikeasti käytettävä, jotta se voi juurtua palvelujärjestelmään. Pelkkä vaikuttavuuden arviointi ei riitä”, pilottia johtava Itlan tieteellinen toimittaja Noora Seilo kertoo.  


Menetelmäosaajien näkemykset avainasemassa

Menetelmien soveltuvuus ja mahdollisuudet käyttöönottoon arvioidaan yksi kerrallaan Kuusion avulla pilotin arviointiryhmän kokouksissa. Ryhmään kuuluu menetelmän käyttäjiä, asiantuntijoita ja hyvinvointialueen päättäjiä. Jokaiseen arviointitapaamiseen varataan kaksi ja puoli tuntia aikaa, ja lisäksi valmistelu vie yhdeltä henkilöltä muutaman tunnin. Sen jälkeen laaditaan menetelmän kuuden osa-alueen osalta pisteyttävä arviointiraportti.   

”Olemme nyt arvioineen kaksi menetelmää, IPC:n ja Cool Kidsin, ja seuraavaksi on vuorossa Lapset puheeksi. Menetelmäosaajat ovat arvioineet käyttämiään menetelmiä todella taitavasti ja monipuolisesti”, pilottia johtava Itlan tieteellinen toimittaja Noora Seilo kertoo. 

 ”Olen otettu siitä, miten rohkeasti he tuovat esiin erilaisia näkökulmia menetelmän käytöstä. Tämä on todella tärkeää, sillä menetelmän pitää olla ammattilaisen kannalta oikeasti käytettävä, jotta se voi juurtua palvelujärjestelmään. Pelkkä vaikuttavuuden arviointi ei riitä.”  

Yllätykset kuuluvat pilottiin 

Menetelmien vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä kävi ilmi, että yhdestä pilottiin valitusta menetelmästä onkin Suomessa käytössä alkuperäisen lisäksi muokattu versio, ja Oma Hämeessä käytetään vielä näiden pohjalta sovelluttua muunnosta. Menetelmää on muokattu sen verran paljon, että alkuperäisen tilalle on syntynyt uusi, jonka vaikuttavuudesta ei ole vielä tutkimustietoa. Menetelmä päätettiin lopulta jättää pois pilottiprojektista.  

”Pieniä yllätyksiä on siis sattunut, mutta se kuuluu asiaan ja kuvastaa myös menetelmämaailman moninaisuutta ja ajoittaista haastavuutta”, Noora Seilo toteaa.    

”Kaiken kaikkiaan tunnelmamme ovat innostuneet ja odottavat! Kuusion toimivuus ja sen käytön sujuvuus on ollut positiivinen yllätys, ja olemme saaneet Oma Hämeestä hyvää palautetta. Toki työkalussa on vielä parannettavaa, mutta kehityskohteiden havaitseminen on pilotin tarkoituskin.”   

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa. Siinä arvioidaan mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytettävällä Kuusio-työkalulla.   

Kerromme arviointiprosessin etenemisestä verkkosivuillamme sekä Itlan ja Oma Hämeen somekanavissa ensi syksyyn asti. Täältä pääset tutustumaan aiemmin julkaistuihin blogeihin ja videoihin. Hyppää mukaan! 

#OmaHämeOmatMenetelmät

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää Itlan ja Oma Hämeen arviointipilotista.

Noora Seilo.
Noora Seilo

Seilo on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 185 3725

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Joukko nuoria ilta-auringossa meren rannalla kaupungissa.
Blogit
|
14.08.2026
Systeemisen muutoksen mittaaminen haastaa nopeiden tulosten tavoittelun
Yhteisövaikuttavuustyön verkostopäivillä käsiteltiin systeemisen muutoksen mittaamista. Siinä on keskeistä näkökulman laajentaminen yksittäisistä tuloksista koko järjestelmään.
Nainen ja kaksi lasta leikkivät lumessa aurinkoisena päivänä.
Tapahtumat
Miksi suomalainen perhekeskusverkosto on ainutlaatuinen koko maailmassa?
Webinaarissa kuullaan muun muassa perhekeskustyötä toteuttavien ammattilaisten käytännön kokemuksia sekä esimerkkejä hyvinvointialueilta.
8.10.2026
15.00-17.00
Verkossa
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
13.08.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Vantaa-Keravalla
Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet ovat liittyneet viimeisimpinä mukaan lapsiperheiden palvelujärjestelmää uudistavaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Kaikkia kolmea yhdistää tavoite lisätä perhekeskustyön vaikuttavuutta.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Tapahtumat
Kirjan julkistamistilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun
Tervetuloa Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun -kirjan julkistamistilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodiin (3. kerros, Saarikoski-matto) 31.8.2026 klo 17.00!
31.8.2026
17.00-18.20
Helsingin keskustakirjasto Oodi
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
12.08.2026
KiVa Koulu vähentää kiusaamista tutkitusti vaikuttavasti 
Suomessa kehitetty KiVa Koulu –ohjelma ennaltaehkäisee koulukiusaamista ja puuttuu siihen tehokkaasti: menetelmä sai arvion 5/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogit
|
06.08.2026
Miten lasten kokemukset muuttavat palveluita?
Miten lasten, nuorten ja perheiden kokemukset voivat aidosti vaikuttaa palveluihin, joiden tarkoitus on tukea heidän hyvinvointiaan? Singaporen käytäntötutkimuskonferenssissa tarjottiin vastauksia kysymykseen, jonka kanssa moni tutkija ja kehittäjä kamppailee.