Uutiset>Blogi
15.08.2025

Keski-Suomi liittyi yhteisövaikuttavuustyöhön – tavoitteena hyvä arki kaikille  

Keski-Suomen hyvinvointialue liittyi virallisesti yhteisövaikuttavuustyöhön viime keväänä, mutta monet yhteisövaikuttavuuden mukaiset toimintatavat ovat alueella entuudestaan tuttuja, ja tarvittavia pohjarakenteitakin on jo olemassa. Oman haasteensa uudistustyöhön tuo ison maakunnan alueiden erilaisuus.

Keski-Suomi on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Kymenlaakson, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Hyvinvointialueen strategiaan kirjattiin jo muutama vuosi sitten, että kaikkien ikäryhmien palveluita kehitetään jatkossa yhteisövaikuttavuuden pohjalta.

“Haluamme vaikuttaa ihmisten tuttuun elinympäristöön ja tukea kaikenikäisten hyvää arkea”, aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula korostaa.

“Meidän pitää olla mukana ihmisten lähiyhteisöissä ja kannustaa eri toimijoita puhaltamaan yhteen hiileen. Haluamme edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhdessä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa.”

”Noin puolet Keski-Suomen kunnista on lähtenyt tänä keväänä innokkaasti mukaan. Toki lisääkin vielä mahtuu”, kertoo hyvinvointialueen palvelujohtaja Maria Aalto.

Taloustilanteen parantaminen edellyttää palveluiden uudistamista 

Tällä hetkellä Keski-Suomen haasteena on raskas palvelurakenne. Lastensuojeluun ohjataan paljon lapsia, ja sijaishuoltoon päätyy hieman useampi kuin maassa keskimäärin – joissakin kunnissa enemmän kuin toisissa. Hyvinvointialueella on jo panostettu erityisesti lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin.

“Uudistamme toimintakulttuuriamme ja pyrimme vähentämään etenkin raskaiden palveluiden tarvetta kevyemmällä, ajoissa tarjottavalla tuella. Suunnan muuttaminen varhaiseen tukeen painottuvaksi on jo sinällään Keski-Suomessa hyvin tärkeä uudistus”, Maria Kaisa Aula kertoo.

“Palveluiden uudistaminen vaatii rohkeutta. Se on kuitenkin myös taloustilanteen oikenemisen edellytys.”


“Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa.”


Perhekeskukset toimivat yhteisövaikuttavuustyön pohjarakenteena

Vaikka Keski-Suomi on nyt virallisesti liittynyt mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön, on alueella tehty sen mukaista verkostomaista työtä jo aiemmin. Esimerkiksi Jyväskylässä on 11 asuinalueverkostoa, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Ryhmässä muodostetaan yhteistä ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden elämää koskettavista ilmiöistä sekä jaetaan tietoa palveluista.

Perhekeskuksia ja perhekeskusverkostoja on kehitetty Keski-Suomessa jo ennen hyvinvointialueen muodostamista, ja niiden on todettu olevan hyvä pohjarakenne myös yhteisövaikuttavuustyölle. Hyvinvointialue koordinoi perhekeskustoimintaa koko Keski-Suomessa. Useassa kunnassa on fyysisiä hyvinvointialueen hallinnoimia perhekeskuksia ja kohtaamispaikkoja, ja lisäksi on kolme kuntavetoista perhekeskusta.

”Meillä on sekä sähköinen perhekeskus että perhekeskuskoordinaattorit, jotka hoitavat verkostoamme paikallisesti ja alueellisesti”, palvelupäällikkö Marja Lehtoranta kertoo.

Perhekeskuskoordinaattorit kohtaavat perheitä perhekeskuksissa, jalkautuvat yhteistyökumppaneiden järjestämään toimintaan sekä antavat ohjausta ja neuvontaa. He tarjoavat myös ajanvarauksella toimivaa matalan kynnyksen pysäkkipalvelua muun muassa vanhemmuuden ja parisuhteen tueksi sekä järjestävät ryhmätoimintaa lähi- ja etätapaamisina.

”Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa”, Lehtoranta sanoo. Samaan monitoimijaiseen toimintatapaan perustuvia tiimejä toimii myös muilla yhteisövaikuttavuustyössä mukana olevilla alueilla. 

Varsinainen yhteisövaikuttavuustyön päätöksentekoa ohjaava rakenne puuttuu kuitenkin vielä, ja sitä on tarkoitus valmistella monialaisessa yhteistyössä syksyllä.


“Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää.”


Maakunnan eri alueiden erilaisten tarpeiden tunnistaminen on tärkeää

Keski-Suomi on hajanainen ja iso maakunta, jossa on paljon keskenään erilaisia kuntia. Esimerkiksi Jyväskylässä asuu noin puolet koko hyvinvointialueen lapsiperheistä, kun taas joissakin kunnissa lapsia syntyy hyvin vähän.

”Erot ovat todella isoja. Myös perheet ovat erilaisia, sillä joillakin alueilla on esimerkiksi paljon monilapsisia perheitä. Heidän tarpeensa ovat jossain määrin erilaisia kuin yksi- tai kaksilapsisessa perheessä”, Maria Aalto ja Maria Kaisa Aula kertovat..

Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää, vaan on tärkeä huomioida paikalliset ilmiöt ja haasteet. Niiden tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä on yhteisövaikuttavuustyön ydintä.

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!


Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Mika Niemelä

Johtava asiantuntija

Senior Lead Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mika.niemela@itla.fi

040 5069 793
Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 182 2401

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogi
|
16.10.2025
Kansainvälinen verkostoyhteistyö tuo leveämmät hartiat kansalliseen arviointityöhön     
European Society for Prevention Research -konferenssi Berliinissä kokosi joukon tutkijoita, ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan mielenterveysongelmien ja -sairauksien ehkäisystä sekä vahvistamaan tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välisiä yhteyksiä.
Kasvun tuki
Menetelmäarviointi
Psykososiaalinen menetelmä
Lapsi hiekkalaatikolla hiekkalelujen kanssa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään ja toteuttamaan psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia.
Avoin tehtävä
Kaksi lasta, joista toinen kurottaa kohti lehteä ruskamaisemassa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako tulevaisuustyön erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään lapsikeskeistä ennakointi- ja tulevaisuustyötä ja vahvistamaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvää tulevaisuusajattelua ja -keskustelua Suomessa.
Avoin tehtävä
Iloinen lapsi koulussa.
Blogi
|
09.10.2025
Sopimukset tukevat hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä Länsi-Uudellamaalla   
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat käynnistäneet yhteisövaikuttavuuden periaattein toteutettavan pilotin, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Työtä tukevat hyvinvointialueen ja kuntien väliset sopimukset sekä hyvinvointialueen uusi strategia.
Yhteisövaikuttavuus
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
08.10.2025
Pitkäaikainen kansallinen tuki on avain onnistuneeseen muutokseen 
Yhteisövaikuttavuustyön tuore arviointitutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden uudistaminen edellyttää pitkäaikaista kansallista ja alueellista tukea hyvinvointialueille ja kunnille.
Yhteisövaikuttavuus
Kupillinen lattekahvia ja läppäri puisella pöydällä
Tapahtumat
Aamukahvit psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjille 
Mitkä ovat yleisimpiä psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjien tehtäviä Suomessa? Entä millainen yhteistyö menetelmien ylläpitäjien ja menetelmiä käyttöönottavien organisaatioiden välillä tukee menetelmien käyttöönottoa? Tervetuloa aamukahveille keskustelemaan tuoreesta menetelmien ylläpitoa käsittelevästä raportista!
Ma 3.11.2025
Klo 8-9
Teams
Kasvun tuki