Ketterän säätiön taustalla toimii vakaa varainhoito

Itla on poikkeuksellinen säätiö, mikä luo omia haasteitaan säätiön toiminnan ohella myös varainhoitoon: Itlan varainhoito ei ole pelkästään varojen sijoittamisen toteuttamista ja valvontaa, vaan poikkeuksellisesti säännellyn säätiön toimintaedellytysten läpinäkyvää turvaamista.

Itlan varainhoidon lähtökohdat

Itla on nimensä – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö – mukaisesti syntymäpäivälahja Suomen kansalle, joka on annettu kahteen otteeseen. Säätiön perustivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Lastensuojelun Keskusliitto Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna 1987. Seuraava syntymäpäivälahja saatiin Suomen juhliessa 100-vuotiasta itsenäisyyttään vuonna 2017, jolloin valtio lahjoitti 50 000 000 euron pääoman (Neste Oyj:n osakkeina) Itlalle.

Tästä jälkimmäisestä syntymäpäivälahjasta käytiin julkisuudessa etu- ja jälkikäteenkin kovaa keskustelua, koska halukkaita lahjansaajia oli useampia. Kun näin merkittävä summa lahjoitettiin, niin samalla säädettiin laki (Laki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan asettamisesta ja säätiön pääomittamisesta), jolla säätiölle luotiin eduskunnan valitsema, sen poliittisia valtasuhteita mukaileva yhdeksänhenkinen valtuuskunta valvomaan säätiön toimintaa ja varojenkäyttöä. Samassa yhteydessä myös säätiön säännöt uudistettiin ja niihin rakennettiin mekanismi lahjoituspääoman turvaamiseksi tai ainakin sen käytön rajoittamiseksi.

Kun säätiön varainhoidon yleisenä tarkoituksena on turvata säätiön sääntöjen mukainen toiminta nyt ja tulevaisuudessa, tulee Itlan tapauksessa varainhoidossa huomioida lisäksi Itlaa koskeva erityislaki, säätiön säännöt, säätiölaki, hyvä säätiötapa, Itlan julkinen ja läpinäkyvä asema yhteiskunnassa sekä lisäksi yleiset varainhoitoa koskevat säännökset. Näiden kaikkien pohjalta on myös laadittu Itlan hallituksen vahvistama sijoitusstrategia, joka vielä luo tarkemmat raamit säätiön varainhoidolle.

Itlan sijoitusstrategiasta

Kun Itlan kaikkea toimintaa ohjaavat lasten oikeudet, tulee säätiön huomioida myös sijoitustoiminnassaan YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Säätiö tukeutuu YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja huomioi ESG-näkökohdat (Environmental, Social, Governance) eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat.

Entä sitten käytännössä?

”Säätiön varainhoidon tulee olla – ja se myös on – suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja riskitasojen suhteen järkevää.”

Kun säätiöllä ei ole tällä hetkellä varsinaista liiketoimintaa, perustuu toimintabudjetti käytännössä sijoituksista saatavaan tuottoon, sillä pääoman käyttäminen toiminnan rahoittamiseen olisi erittäin lyhytjänteistä. On erityisen haastavaa ennustaa etukäteen sijoitusten tuotto, minkä pohjalta tulisi siten rakentaa tulevan vuoden budjetti.

Itla on onneksi onnistunut varainhoidon järjestämisessä kiitettävästi siten, että oikea-aikaisilla osakekaupoilla, varainhoitajien näkemyksiin luottamalla ja riittävän puskurikassan rakentamisella säätiö on onnistunut turvaamaan seuraavien vuosien toimintabudjetin huolimatta maailmantalouden suuristakin heilunnoista. Tavoitteena on ylläpitää tilannetta, jossa toimintamenoja ei jouduttaisi kattamaan realisoimalla sijoituksia tai tuottoja epäedullisina aikoina.

Itlalla on onneksi ollut mahdollisuus saada joukkoihinsa sijoitusalan ammattilaisia sekä huolellisen julkisen kilpailutuksen perusteella ammattitaitoisia ja luotettavia varainhoitajia. Vaikka säätiön varainhoidosta vastaavat tahot joutuvatkin punnitsemaan säätiön taloutta kokonaisuutena ja tarkastelemaan tehtyjä sijoituksia säännöllisesti, on tarkoituksena, että tämä työ näyttäytyy ulospäin ”tylsänä ja harmaana”, eli ei-poukkoilevana, pitkäjänteisenä ja luotettavana varainhoitona.

Pallopeleissä ollaan yhtä mieltä siitä, että paras erotuomari on sellainen, jota ei kentällä juuri huomaa. Näin meillä Itlassakin.