Uutiset>Blogit
18.12.2024

Menetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto tarvitsee ympärilleen tiimin

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa otetaan käyttöön erilaisia psykososiaalisia menetelmiä nykypäivänä runsaasti. Kehitämme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa mallia siitä, miten tätä työtä voi tehdä suunnitelmallisesti tiimin johdolla.

Psykososiaalisten menetelmien merkitys hyvinvointialueiden palveluissa on kasvanut viime vuosina. Lasten ja nuorten mielenterveyden tueksi on otettu käyttöön erilaisia ennaltaehkäiseviä tai hoitavia menetelmiä sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa.

Menetelmien käyttöönotto muuttaa aina organisaation totuttuja toimintatapoja. Muutos vaatii johtamista sekä suunnitelmallisuutta, jotta uudella työtavalla on mahdollisuus juurtua vakituiseksi osaksi toimintaa. Tässä implementointitiimillä on olennainen rooli.

Mitä tarkoittaa implementointitiimi?

IImplementointitiimillä tarkoitamme työryhmää, jonka tehtävänä on suunnitella, osallistua ja vastata psykososiaalisen menetelmän valinnasta, käyttöönotosta ja seurannasta hyvinvointialueella.

Implementointitiimi voi olla hyödyllinen rakenne myös muissa organisaatioissa, joissa hyödynnetään psykososiaalisia menetelmiä.

Tutkimuksissa implementointitiimi on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi, joka auttaa onnistumaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönotossa. Sen avulla menetelmä saadaan todennäköisemmin kunnolla käyttöön ja juurtumaan osaksi organisaation arkea.

Implementointitiimiin tarvitaan tietoa ja kokemusta erilaisista näkökulmista. Mukana tulisi olla jäseniä sekä johdon että henkilöstön tasolta.

Totuttujen toimintatapojen muuttamiseksi tarvitaan muun muassa johtamis- ja strategiaosaamista, arjen työn ja asiakkaiden tuntemista sekä ymmärrystä organisaation käyttämistä tieto- ja seurantajärjestelmistä.

Erilaiset näkökulmat auttavat suunnittelemaan esimerkiksi millaista tukea ammattilainen tarvitsee työtapojen muutokseen tai miten menetelmän käyttöä pystytään seuraamaan osana yksikön arkityötä.

Yhteiskehittämistä hyvinvointialueiden kanssa

Kehitämme yhdessä noin kymmenen hyvinvointialueen kanssa mallia implementointitiimien toimintaan. Työskentely alkoi tämän vuoden elokuussa ja huipentuu toukokuussa 2025. Tavoitteena on luoda malli ja ohjeistus siitä, miten psykososiaalisia menetelmiä voisi ottaa käyttöön suunnitelmallisesti tiimin avulla.

Tällaisia konkreettisia kuvauksia ei implementointitiimien työskentelystä ole kuvattu suomalaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, vaikka rakennetta suositellaankin kansainvälisessä implementointikirjallisuudessa.

Työskentely on ollut antoisaa. Psykososiaalisten menetelmien merkitys lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on kasvanut viime vuosina, ja alueilla on tarve luoda kestäviä käyttöönottoprosesseja. Osa alueista on lähtenyt jo luomaan omia mallejaan.

Tärkeä havainto on ollut, että implementointitiimi voi olla joko uusi rakenne tai se voidaan integroida osaksi jo tuttua johtamisrakennetta. Tuleva malli tukee käytännön toimintaa molemmissa vaihtoehdoissa.

Yhteiskehittämisessä pohdimme myös, miten implementointitiimit toimivat kansallisella ja alueellisilla tasoilla sekä eri palveluissa.

Implementointitiimi auttaa onnistumaan käyttöönotossa

Näyttöön perustuvat menetelmät ovat yksi tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäämme.

Niiden käyttöönottoon ja pitkäjänteiseen ylläpitoon liittyy yhteisesti tunnistettuja haasteita: menetelmiä otetaan nopeasti käyttöön ilman valmisteluja, koulutuksen saaneet ammattilaiset eivät käytä menetelmää, menetelmä lähtee muuntumaan käytössä, menetelmään ei löydy siihen tarkoitettuja asiakkaita tai menetelmän käytön laajuudesta ei saada luotettavaa tietoa.

Näihin haasteisiin tulee kiinnittää huomiota, jotta menetelmät ovat käytössä vaikuttavia ja menetelmäkoulutuksiin käytetty resurssi ei valu hukkaan. Jos haluamme menetelmien integroituvan sulavasti osaksi palveluita, tulee muutoksen tekemiseen satsata.

Implementointitiimi on yksi satsaus tähän suuntaan.

Malli implementointitiimeistä tulee osaksi kesällä 2025 avautuvaa Itlan implementoinnin verkkosivukokonaisuutta. Kokonaisuus tulee sisältämään käytännön materiaaleja ja työkaluja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton tueksi.

Yhteiskehittämisen tulokset tulevat näin kaikkien hyvinvointialueiden avoimeen käyttöön. Pysy siis kuulolla ja seuraa viestintäämme erityisesti kevään korvilla.

Lähteet:

  • Albers, Shlonsky & Mildon (editors). (2020). Implementation Science 3.0. 10.1007/978-3-030-03874-8.
  • Kouvonen, P., Tani, S., Kurki, M. & Hamari, L. (2023). Miten onnistun implementoinnissa? Opas psykososiaalisten menetelmien vaikuttavaan implementointiin. Toim. Koskenalho N. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Itlan oppaat ja käsikirjat 2023:1
  • NIRN, 2023. Implementation Teams Overview. Implementation Teams Overview (Module 3) – AI Hub (unc.edu).
  • Psychological interventions implementation manual: integrating evidence-based psychological interventions into existing services. Geneva: World Health Organization; 2024. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO
Kirjoittaja
Helmi Heinonen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?