Uutiset>Blogit
18.12.2025

Miten arvioida menetelmien kustannuksia ja vaikutuksia?

Taloudellisen arviointitiedon avulla voidaan järjestelmällisesti mitata, tunnistaa ja vertailla lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevien menetelmien kustannuksia. Kyse ei ole pelkästään kustannusten laskemisesta, vaan hyvinvointialueiden menetelmien valintaa helpottavan kokonaiskuvan tarjoamisesta.

Taloudellisen arviointiin on kehitetty useita menetelmiä, joissa kaikissa huomioidaan kustannuksina käytetyt resurssit – työpanos, tarvikkeet ja aineet. Taloudellisten arviointien väliset erot tulevat siitä, kuinka niissä arvioidaan saavutettuja hyötyjä. Niitä voidaan arvioida rahallisesti (kustannus-hyötyanalyysi), vaikutuksina (kustannus-vaikuttavuusanalyysi) tai elämänlaatuna (kustannus-utiliteettianalyysi).

Esimerkkitapaus: Voimaperheet, Ihmeelliset Vuodet -vanhemmuusryhmät ja Cool Kids

Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia –hankkeen tarkoituksena oli lisätä taloudellisen tiedon määrää terveydenhuollon suosituksissa, luoda suosituksia tuottavia tahoja ohjaava malli sekä selvittää sosiaalihuollon nykytila ja edellytykset sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suosituksien toteuttamiseksi. Vuosina 2023–2025 toteutettuun hankkeeseen osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde/FinCCHTA, Verso, Hotus, Itlan Kasvun tuki ja Duodecim.

Hankkeen aikana laskettiin kokeiluna kolmen lasten ja nuorten käytösongelmien tai ahdistuneisuuden hoitoon tarkoitetun vaikuttavaksi arvioidun menetelmän – Voimaperheet, Ihmeelliset Vuodet -vanhemmuusryhmät ja Cool Kids – kustannukset. 

Toteutetuissa kustannuslaskelmissa ei ole kyse täydellisestä taloudellisesta analyysista, vaan suppeasta vähimmäiskustannusten arvioinnista, jossa huomioitiin tärkeimmät menetelmien toteuttamiseen ja koulutukseen liittyvät kulut. Tavoitteena ei ollut laskea tarkkaa euromääräistä hintaa siitä paljonko menetelmän toteuttaminen todellisuudessa maksaisi hyvinvointialueelle, vaan kertoa suuntaa antava hintaluokka sekä mahdollistaa eri menetelmien kustannusten vertailu.


Laskelmien on tärkeä perustua menetelmämanuaaleihin, sillä menetelmien vaikuttavuus on arvioitu niiden mukaan toteutetuista menetelmistä.


Miten kustannukset laskettiin?

Laskelmissa huomioitiin sekä menetelmien koulutukseen että toteuttamiseen liittyvät kustannukset.

Menetelmiin liittyvät koulutuskustannukset:

  • Koulutuspaketin hinta
  • Materiaalikustannukset (mikäli nämä eivät sisälly koulutuspakettiin)
  • Kouluttajan ja koulutettavien palkkakustannukset koulutuksen ajalta

Menetelmien toteuttamiseen liittyvät kustannukset:

  • Materiaalikustannukset (esimerkiksi tulostettava materiaali, vanhempien ja nuorten käyttämät kirjat) 
  • Tarjoilut perheille ryhmätapaamisten aikana 
  • Verkkoalustan käyttöön liittyvät kustannukset 
  • Ohjaajien palkkakustannukset 

Matka- ja majoituskustannukset sekä tilavuokrat jätettiin pois laskelmista niihin liittyvän suuren vaihtelun vuoksi. Menetelmän käyttöön ottavan organisaation tulisi kuitenkin ottaa ne omissa laskelmissaan huomioon.

Tiedot saatiin menetelmämanuaaleista

Kustannuslaskelmat tehtiin hyödyntämällä menetelmäoppaiden eli manuaalien tietoja ja huomioimalla vähimmäisvaatimus, jolla menetelmä voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueella.
Manuaalien tietoja täydennettiin tarvittaessa menetelmien ylläpitäjiltä eli kotipesiltä saadulla informaatiolla. Laskelmien on tärkeä perustua manuaaleihin, sillä menetelmien vaikuttavuus on arvioitu niiden mukaan toteutetuista menetelmistä.

.

Menetelmien kustannusten arvioiminen manuaalin ohjeiden mukaan toteutettuina kokonaisuuksina on oleellista myös siksi, että esimerkiksi yksittäisistä tapaamiskerroista ei ole olemassa vaikuttavuusnäyttöä ja tapaamiskertojen määrässä voi esiintyä vaihtelua.


Mikäli laskelmien pohjana käytetään eri maissa tehtyjä tutkimuksia, tulisi niiden siirrettävyys Suomeen ottaa huomioon.


Myös palkka- ja koulutuskustannukset huomioitiin

Menetelmissä koulutetaan hyvinvointialueelle menetelmä- ja ryhmäohjaajia sekä muita ammattilaisia, jotka vetävät ryhmiä, joihin osallistuu useita perheitä samanaikaisesti. Laskelmissa huomioitiin sekä ammattilaisten koulutuksesta aiheutuvat kustannukset että yksittäisen perheen osallistumisen aiheuttamat kulut.

Palkkakustannukset otettiin mukaan laskelmiin siksi, että koulutuksen ja menetelmän toteutuksen ajan kouluttaja ja koulutettavat ovat poissa omista työtehtävistään. Kustannuksissa huomioitiin ne ammattiryhmät, jotka todennäköisimmin toimivat menetelmän kouluttajana ja koulutettavana. Palkkatiedot kerättiin julkisista tietokannoista.

Kuva: Esimerkki menetelmäkustannusten osatekijöistä

Menetelmäkustannusten arvioiminen on työlästä, mutta hyödyllistä

Esimerkkitapauksessamme saatiin selville kolmen vaikuttavaksi arvioidun menetelmän suuntaa antavat vähimmäiskustannukset. Tämän toteuttaminen osoittautui työlääksi erityisesti siksi, että kyseisistä menetelmistä löytyi pohjaksi vain niukasti taloudellista tutkimustietoa ja laskelmiin jouduttiin kokoamaan informaatiota useista lähteistä. Mikäli laskelmien pohjana käytetään eri maissa tehtyjä tutkimuksia, tulisi niiden siirrettävyys Suomeen ottaa huomioon.

Esimerkkitapaus opetti mitä kustannuksia olisi hyvä huomioida, kun lasketaan menetelmien kokonaiskustannuksia. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa muiden menetelmien kustannuslaskelmien yhteydessä.

Joulukuun lopussa päättyvä pilotti on osa EU:n rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP2) Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia -hanketta. Se kuuluu Pohteen POP-Digi-kokonaisuuteen.

Lue lisää hankkeesta blogistamme Voiko taloustietoja oikeasti huomioida menetelmien vaikuttavuutta arvioitaessa?.

Tämä kirjoitus on kuudes osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua.

Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!

Lue sarjan muut kirjoitukset:

Kaikki on vaikuttavaa – vai onko?

Vaikuttavuus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisessä – kohti moninäkökulmaista ymmärrystä.

Voisiko tekoäly parantaa tukea tarvitsevien lapsiperheiden palvelujen vaikuttavuutta?

Säästövinkki sote-johtajille: panosta arviointiin

Voiko taloustietoja oikeasti huomioida menetelmien vaikuttavuutta arvioitaessa?

Kirjoittaja

Katariina Voutilainen

Erikoissuunnittelija

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue / FinCCHTA

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.