Uutiset>Blogi
24.10.2024

Miten ehkäistä sijaishuollossa koettua yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta? – Nuorten ääni sijaishuollon palvelujen kehittämisessä

Sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret kohtaavat usein vaikeita elämäntilanteita, joissa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne voivat kasvaa voimakkaiksi. Miten palvelut voisivat vastata paremmin sijoitettujen nuorten tarpeisiin ja mitä voimme oppia näiden nuorten tarinoista?

Kysyin entisiltä sijaishuollon asiakkailta, millaista tukea he olisivat toivoneet yksinäisyyden kokemuksiin. Kokemukset osoittavat selkeitä kehityskohteita sijaishuollon palveluissa.

Vertaistuen avulla näkyväksi

Useat vastaajat toivat esiin, että he toivoisivat parempia mahdollisuuksia nuorten väliseen vertaistukeen. Vertaistuki on sijoitetuille nuorille voimavara, jota tulisi hyödyntää nykyistä enemmän nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kysyminen ja kuunteleminen – hiljaisuus ei tarkoita hyvinvointia

Moni vastaajista koki, ettei yksinäisyyden kokemuksia huomioitu riittävästi. Erityisesti nuoret, jotka ovat joutuneet kokemaan hylätyksi tulemisen tunteita jo lapsuudessaan, tarvitsevat aikuisilta jatkuvaa huomioimista, kuulumisten kyselyä ja kuuntelemista. On tärkeää ymmärtää, että nuorten vastaukset saattavat viipyä, ja että kipeistä kokemuksista kertominen vaatii luottamusta.


”Erityisesti nuoret, jotka ovat joutuneet kokemaan hylätyksi tulemisen tunteita jo
lapsuudessaan, tarvitsevat aikuisilta jatkuvaa huomioimista, kuulumisten
kyselyä ja kuuntelemista.”


Usein sopeutuminen ja hiljaisuus tulkitaan nuorten mukaan väärin. Tämä muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on seurata tarkasti nuorten käytöstä ja tarjota apua jo varhaisessa vaiheessa. Hiljaisuus ja näennäinen sopeutuminen eivät aina tarkoita sitä, että nuori pärjää.

Digitaaliset palvelut ja helposti lähestyttävä apu

Yksi konkreettinen parannusehdotus oli lisätä chattejä, joissa nuoret voivat halutessaan keskustella anonyymina helposti ja turvallisesti. Jo olemassa olevien digipalvelujen ongelma on usein palvelujen ruuhkautuminen – jonotusnumero 39 ei palvele akuutissa hädässä olevaa nuorta. Lisäksi nuorten toivomus oli, että keskusteluapu olisi helposti lähestyttävissä eri tavoin: puhumalla, kirjoittamalla, piirtämällä – mikä vain tuntuisi luontevalta.

”Kun koko elämänsä kuulee olevansa vääränlainen, mitä siitä voi seurata?”

Useimmat entiset sijaishuollon asiakkaat kertoivat kohdanneensa jatkuvaa kiusaamista, jota oli tapahtunut niin kotioloissa, kaverisuhteissa kuin ammattilaistenkin taholta. Kiusaamisen ehkäisemisen ja siihen puuttumisen tulisi olla keskeinen osa kaikkia nuorille suunnattuja palveluja. Sijaishuollon palveluissa nuorten hyväksyminen omanlaisinaan ja nuoren oman itsetunnon vahvistaminen koettiin edellytykseksi onnistuvalle kuntoutukselle.

Pysyvät ja luotettavat aikuiset

Kun luottamus on petetty monta kertaa, nuoret tarvitsevat ympärilleen aikuisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita heidän hyvinvoinnistaan. On tärkeää, että nuorten parissa työskentelevät aikuiset pystyvät rakentamaan luottamuksellisen suhteen nuoreen, mutta palvelujen järjestäjän olisi kiinnitettävä huomiota myös ammattilaisten pysyvyyteen ja hoitosuhteiden jatkuvuuteen.

Sijaishuollon palveluja on kehitettävä vastaamaan paremmin nuorten todellisiin tarpeisiin

Pysyvän luottamuksen rakentaminen, monipuolisten avun muotojen tarjoaminen ja nuorten aktiivinen kuunteleminen ovat keskeisiä elementtejä. Nuorten kokemukset ovat arvokkaita, ja heidän äänensä pitäisi paremmin kuulua palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kun nuori tulee kuulluksi ja hänelle annetaan mahdollisuus ilmaista itseä.

Syksyllä 2024 julkaisemme blogisarjan lasten ja nuorten yksinäisyydestä sekä ratkaisuehdotuksista siihen. Sarjan viimeisessä osassa vedämme yhteen hankkeen tuloksia ja pohdimme tulevaisuutta. Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kirjoittaja
Suvi-Sadetta Kaarakainen

Toimin projektitutkijana Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa helmikuussa 2022 Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä sivistyksellisen tasa-arvon toteutumiseen.

Taustaltani olen kulttuurihistorijoitsija ja olen tehnyt monitieteistä tutkimusta yhteiskunnan ja kulttuurin digitalisoitumiseen liittyen.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vieraskynä
|
17.01.2025
The future of health and social care: Perspectives from Finland and Scotland
Last autumn, students from the Childhood Builders leadership training programme visited Scotland. Through this exchange, leaders from Finland and Scotland shared valuable lessons and experiences in advancing equitable, inclusive, and resilient leadership in health and social care. The lessons learned in Scotland and Finland offer a clear call to action: the future of health and social care depends on leaders willing to listen, collaborate, and lead with courage.
johtaminen
Johtamiskoulutus
Puisella pöydällä erivärisiä palapelin osia.
Blogi
|
17.01.2025
Psykososiaalisten menetelmien valinta on iso muutosjohtamisen haaste
Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti toi esiin paitsi tärkeää tietoa menetelmistä, myös isoja muutosjohtamisen haasteita. Menetelmät on usein otettu käyttöön osana hanketyötä, irrallaan operatiivisesta johtamisesta, tiukassa aikataulussa ja lyhyellä varoitusajalla. Jatkossa hyvinvointialueella tarvitaan yhteinen suunnitelma siitä, mitä, miten ja missä menetelmiä käytetään.
Kasvun tuki
Nuori nainen ja kaksi lasta laskevat iloisina pulkalla mäkeä aurinkoisena päivänä.
Uutiset
|
15.01.2025
Tulipalojen sammuttamisen sijaan pitkäjänteistä hyvän kasvun tukea lapsen arjessa   
Viime syksynä joukko tutkijoita, johtajia, kolmannen sektorin edustajia ja käytännön ammattilaisia kokoontui Itlaan keskustelemaan Suomen tulevaisuuden ydinkysymyksestä: mitä tarvitaan, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat hyvin? Vastaus tarjoaa painokkaita eväitä parhaillaan käynnissä olevaan Sotevisio 2030 -työhön, ja se lähetettiin sosiaali- ja terveysministeriöön joulun alla.
Sotevisio 2030
Blogi
|
15.01.2025
Eletään lapsen lailla – huolenpitoa, rakkautta ja liikkumisen iloa 
Lapsen hyvä elämä on riippuvainen aikuisten toimista. Ensimmäiset tuhat päivää ovat erityisen tärkeitä ja voivat vaikuttaa aikuisuuteen asti. Itlan visiona on lapsiystävällinen Suomi. Sitä rakennetaan huolehtimalla niin lasten kuin vanhempien hyvinvoinnista – unohtamatta lapsenmielisyyttä aikuisenakaan!
Strategia
Lapsia pelaamassa liikuntasalissa.
Uutiset
|
08.01.2025
ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarkoitettu Strategia-menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Strategia-menetelmän, joka on tarkoitettu ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Strategia-menetelmä on uudenlainen lisäys Kasvun tuen menetelmäpankkiin, sillä se on vanhemmille tarkoitettu kurssi, jolle pääsyn edellytyksenä on lapsen diagnoosi. Tällaisia menetelmiä ei ole aiemmin arvioitu Kasvun tuessa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Kaksi henkilöä pöydän ääressä vastakkain edessään kannettavat tietokoneet.
Uutiset
|
19.12.2024
Syksyn menetelmäarvioinnin koulutus tuplasi arvioitsijoiden lukumäärän
Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät