Uutiset>Blogit
24.10.2024

Miten ehkäistä sijaishuollossa koettua yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta? – Nuorten ääni sijaishuollon palvelujen kehittämisessä

Sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret kohtaavat usein vaikeita elämäntilanteita, joissa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne voivat kasvaa voimakkaiksi. Miten palvelut voisivat vastata paremmin sijoitettujen nuorten tarpeisiin ja mitä voimme oppia näiden nuorten tarinoista?

Kysyin entisiltä sijaishuollon asiakkailta, millaista tukea he olisivat toivoneet yksinäisyyden kokemuksiin. Kokemukset osoittavat selkeitä kehityskohteita sijaishuollon palveluissa.

Vertaistuen avulla näkyväksi

Useat vastaajat toivat esiin, että he toivoisivat parempia mahdollisuuksia nuorten väliseen vertaistukeen. Vertaistuki on sijoitetuille nuorille voimavara, jota tulisi hyödyntää nykyistä enemmän nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kysyminen ja kuunteleminen – hiljaisuus ei tarkoita hyvinvointia

Moni vastaajista koki, ettei yksinäisyyden kokemuksia huomioitu riittävästi. Erityisesti nuoret, jotka ovat joutuneet kokemaan hylätyksi tulemisen tunteita jo lapsuudessaan, tarvitsevat aikuisilta jatkuvaa huomioimista, kuulumisten kyselyä ja kuuntelemista. On tärkeää ymmärtää, että nuorten vastaukset saattavat viipyä, ja että kipeistä kokemuksista kertominen vaatii luottamusta.


”Erityisesti nuoret, jotka ovat joutuneet kokemaan hylätyksi tulemisen tunteita jo
lapsuudessaan, tarvitsevat aikuisilta jatkuvaa huomioimista, kuulumisten
kyselyä ja kuuntelemista.”


Usein sopeutuminen ja hiljaisuus tulkitaan nuorten mukaan väärin. Tämä muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on seurata tarkasti nuorten käytöstä ja tarjota apua jo varhaisessa vaiheessa. Hiljaisuus ja näennäinen sopeutuminen eivät aina tarkoita sitä, että nuori pärjää.

Digitaaliset palvelut ja helposti lähestyttävä apu

Yksi konkreettinen parannusehdotus oli lisätä chattejä, joissa nuoret voivat halutessaan keskustella anonyymina helposti ja turvallisesti. Jo olemassa olevien digipalvelujen ongelma on usein palvelujen ruuhkautuminen – jonotusnumero 39 ei palvele akuutissa hädässä olevaa nuorta. Lisäksi nuorten toivomus oli, että keskusteluapu olisi helposti lähestyttävissä eri tavoin: puhumalla, kirjoittamalla, piirtämällä – mikä vain tuntuisi luontevalta.

”Kun koko elämänsä kuulee olevansa vääränlainen, mitä siitä voi seurata?”

Useimmat entiset sijaishuollon asiakkaat kertoivat kohdanneensa jatkuvaa kiusaamista, jota oli tapahtunut niin kotioloissa, kaverisuhteissa kuin ammattilaistenkin taholta. Kiusaamisen ehkäisemisen ja siihen puuttumisen tulisi olla keskeinen osa kaikkia nuorille suunnattuja palveluja. Sijaishuollon palveluissa nuorten hyväksyminen omanlaisinaan ja nuoren oman itsetunnon vahvistaminen koettiin edellytykseksi onnistuvalle kuntoutukselle.

Pysyvät ja luotettavat aikuiset

Kun luottamus on petetty monta kertaa, nuoret tarvitsevat ympärilleen aikuisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita heidän hyvinvoinnistaan. On tärkeää, että nuorten parissa työskentelevät aikuiset pystyvät rakentamaan luottamuksellisen suhteen nuoreen, mutta palvelujen järjestäjän olisi kiinnitettävä huomiota myös ammattilaisten pysyvyyteen ja hoitosuhteiden jatkuvuuteen.

Sijaishuollon palveluja on kehitettävä vastaamaan paremmin nuorten todellisiin tarpeisiin

Pysyvän luottamuksen rakentaminen, monipuolisten avun muotojen tarjoaminen ja nuorten aktiivinen kuunteleminen ovat keskeisiä elementtejä. Nuorten kokemukset ovat arvokkaita, ja heidän äänensä pitäisi paremmin kuulua palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kun nuori tulee kuulluksi ja hänelle annetaan mahdollisuus ilmaista itseä.

Syksyllä 2024 julkaisemme blogisarjan lasten ja nuorten yksinäisyydestä sekä ratkaisuehdotuksista siihen. Sarjan viimeisessä osassa vedämme yhteen hankkeen tuloksia ja pohdimme tulevaisuutta. Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kirjoittaja
Suvi-Sadetta Kaarakainen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
Kuvittele jos, yksinäisyyttä ei olisi
Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Miten voisimme vähentää yksinäisyyttä ja onko jotain, mitä voisimme oppia nuorilta? Entä jos eläisimmekin maailmassa, jossa yksinäisyys ei määritä kenenkään arkea?
11.5.2026
17.00-19.00
Kuutio, 2. krs Oodi Helsingin keskuskirjasto, Helsinki
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.