Uutiset>Blogit
30.09.2024

Tarvitsemme toisiamme yksinäisyyttä kokevien lasten ja nuorten auttamisessa

Yksinäisyyskokemukset voivat olla näkyviä, mutta monet niistä jäävät piiloon. Joku, joka näyttää olevan kavereiden ympäröimä, voikin kokea yksinäisyyttä elämässään. Yksinäisyyskokemuksissa auttamista vaikeuttaa ilmiön monimuotoinen luonne.

Voimme tunnistaa yksinäisyyden arjessa ja erityisesti arjen kohtaamisissa. Kun olemme tunnistaneet yksinäisyyden, voimme etsiä siihen ratkaisukeinoja. Yksinäisyys on kuitenkin kompleksinen ongelma, johon puuttuminen vaatii usein yhteistyötä.


”Yksinäisyys on kompleksinen ongelma, johon puuttuminen vaatii usein yhteistyötä.”


Yksinäisyyttä kokevia lapsia ja nuoria voivat auttaa arjen aikuiset koulussa ja vapaa-ajalla, perhe, kolmannen sektorin toimijat sekä tarvittaessa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Yksinäisyyden torjumiseen tarvitaan usein kuntien eri toimialojen, kuten koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyötä, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken sekä kolmannen sektorin järjestämää toimintaa lapsille ja nuorille. Yksinäisyyskokemuksissa auttamiseen vaikuttaa myös lapsen tai nuoren oma mielipide siitä, minkälaista apua hän haluaa.

Välittävät yhteisöt luovat luottamusta

Sen lisäksi, että autamme yksinäisyyttä kokevia lapsia ja nuoria, on tärkeää myös lisätä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyydellä ja yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistamisella voimme luoda välittävää ilmapiiriä.


”Aina auttamisessa ei ole kysymys suurista muutoksista tai resursseista, vaan keskeistä voi olla kohtaamisen kulttuurin vaaliminen ja luominen arjessa.”


Aina auttamisessa ei ole kysymys suurista muutoksista tai resursseista, vaan keskeistä voi olla kohtaamisen kulttuurin vaaliminen ja luominen arjessa. Voimme luoda yhteisöihin kokemuksia siitä, että lapset ja nuoret ovat tärkeä osa yhteisöä ja heidän kokemuksillaan ja mielipiteillään on merkitystä. Voimme rakentaa entistä parempaa luottamusta lasten ja nuorten kanssa esimerkiksi luopumalla toisinaan ammatillisesta roolista ja kohtaamalla lapset ja nuoret tasavertaisina yhteisön jäseninä.

Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan eri toimijoita

Keskeistä on, että tulevaisuudessa eri toimijoiden yksinäisyyteen tarjoama apu ja palvelut tukevat toisiaan ja ammattilaiset sopivat yhdessä auttamisen keinoista ja tilanteen seurannasta. Tarvitsemme yksinäisyysongelman ratkaisemiseksi näitä kaikkia: lapsia ja nuoria, perheitä, ammattilaisia, kolmatta sektoria ja päättäjiä – toimijoita arjen ympäristöstä aina kansalliseen päätöksentekoon saakka.

Syksyllä 2024 julkaisemme blogisarjan lasten ja nuorten yksinäisyydestä sekä ratkaisuehdotuksista siihen. Sarjan seuraava osa käsittelee yksinäisyyskokemuksia sijaishuollossa. Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kirjoittaja
Anni Kyösti
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.
Podcast
|
29.05.2026
Onko vanhemmaksi tuleminen oma päätös?
Syntyvyys kehystetään usein yhteiskunnan kantokyvyn ydinkysymykseksi, mutta poliittinen päätöksenteko ei kaikkien mielestä huomioi riittävästi muuttunutta käsitystä perheellistymisestä. Mitä Suomessa pitäisi…
Äiti ja lapsi katsovat luontoa kesäisen vihreässä maisemassa.
Uutiset
|
28.05.2026
ABC-vanhempainryhmä vahvistaa vanhemmuustaitoja tutkitusti vaikuttavasti 
ABC-vanhemmuusryhmä vahvistaa vanhempien ja lasten välistä suhdetta tutkitusti vaikuttavasti: menetelmä sai arvion 4/5 Itlan Kasvun tuen systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa.
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.