Uutiset>Blogit
30.09.2024

Tarvitsemme toisiamme yksinäisyyttä kokevien lasten ja nuorten auttamisessa

Yksinäisyyskokemukset voivat olla näkyviä, mutta monet niistä jäävät piiloon. Joku, joka näyttää olevan kavereiden ympäröimä, voikin kokea yksinäisyyttä elämässään. Yksinäisyyskokemuksissa auttamista vaikeuttaa ilmiön monimuotoinen luonne.

Voimme tunnistaa yksinäisyyden arjessa ja erityisesti arjen kohtaamisissa. Kun olemme tunnistaneet yksinäisyyden, voimme etsiä siihen ratkaisukeinoja. Yksinäisyys on kuitenkin kompleksinen ongelma, johon puuttuminen vaatii usein yhteistyötä.


”Yksinäisyys on kompleksinen ongelma, johon puuttuminen vaatii usein yhteistyötä.”


Yksinäisyyttä kokevia lapsia ja nuoria voivat auttaa arjen aikuiset koulussa ja vapaa-ajalla, perhe, kolmannen sektorin toimijat sekä tarvittaessa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Yksinäisyyden torjumiseen tarvitaan usein kuntien eri toimialojen, kuten koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyötä, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken sekä kolmannen sektorin järjestämää toimintaa lapsille ja nuorille. Yksinäisyyskokemuksissa auttamiseen vaikuttaa myös lapsen tai nuoren oma mielipide siitä, minkälaista apua hän haluaa.

Välittävät yhteisöt luovat luottamusta

Sen lisäksi, että autamme yksinäisyyttä kokevia lapsia ja nuoria, on tärkeää myös lisätä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyydellä ja yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistamisella voimme luoda välittävää ilmapiiriä.


”Aina auttamisessa ei ole kysymys suurista muutoksista tai resursseista, vaan keskeistä voi olla kohtaamisen kulttuurin vaaliminen ja luominen arjessa.”


Aina auttamisessa ei ole kysymys suurista muutoksista tai resursseista, vaan keskeistä voi olla kohtaamisen kulttuurin vaaliminen ja luominen arjessa. Voimme luoda yhteisöihin kokemuksia siitä, että lapset ja nuoret ovat tärkeä osa yhteisöä ja heidän kokemuksillaan ja mielipiteillään on merkitystä. Voimme rakentaa entistä parempaa luottamusta lasten ja nuorten kanssa esimerkiksi luopumalla toisinaan ammatillisesta roolista ja kohtaamalla lapset ja nuoret tasavertaisina yhteisön jäseninä.

Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan eri toimijoita

Keskeistä on, että tulevaisuudessa eri toimijoiden yksinäisyyteen tarjoama apu ja palvelut tukevat toisiaan ja ammattilaiset sopivat yhdessä auttamisen keinoista ja tilanteen seurannasta. Tarvitsemme yksinäisyysongelman ratkaisemiseksi näitä kaikkia: lapsia ja nuoria, perheitä, ammattilaisia, kolmatta sektoria ja päättäjiä – toimijoita arjen ympäristöstä aina kansalliseen päätöksentekoon saakka.

Syksyllä 2024 julkaisemme blogisarjan lasten ja nuorten yksinäisyydestä sekä ratkaisuehdotuksista siihen. Sarjan seuraava osa käsittelee yksinäisyyskokemuksia sijaishuollossa. Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kirjoittaja
Anni Kyösti
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.