Uutiset>Blogi
02.10.2024

Näkymä tuo lasten ja nuorten tueksi koko kylän  

Näkymä on digitaalinen työkalu, jonka avulla tamperelaisten ja oululaisten lasten ja nuorten arjessa mukana olevat ammattilaiset voivat kertoa anonyymejä havaintoja ja muutosehdotuksia lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Havainnot auttavat lapsiperhepalveluiden johtoa tunnistamaan pinnan alla kuplivia hiljaisia signaaleja ja kehittämään lapsia tukevia paikallisia ratkaisuja tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

”Näkymän avulla saamme tietää mitä paikallisille lapsille, nuorille ja perheille juuri nyt kuuluu. Pystymme tunnistamaan lapsiin ja nuoriin liittyviä ilmiöitä hyvissä ajoin sekä kehittämään heitä tukevia ratkaisuja tarvittaessa hyvinkin nopeasti”, kehittämisasiantuntija Tanja Jurvanen ja valvontakoordinaattori Pia-Christine Montin Tampereen kaupungista kertovat.  

”Näkymä on herättänyt henkiin vanhan hyväksi havaitun viisauden, jonka mukaan lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Lasten arjessa on mukana paljon erilaisia aikuisia, joista jokainen voi tuoda heille turvaa ja joiden on tärkeä kertoa havaitsemistaan asioista eteenpäin. Työkalu on tarkoitettu paitsi opettajille sekä sosiaalityöntekijöille, myös esimerkiksi kerhojen ohjaajille, koulujen vahtimestareille ja kirjastotyöntekijöille.”  

Näkymään kirjattujen havaintojen, erilaisten indikaattori- ja seurantatietojen sekä paikallisuutisten avulla muodostuu tilannekuva paikallisten lasten ja nuorten voinnista. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, Tampereen kaupungin ja Oulun yliopiston yhdessä kehittämän Näkymä-työkalun käyttö aloitettiin Tampereella vuonna 2022 ja Oulussa kahdella alueella tänä syksynä. 



Myös positiivisten asioiden kertominen on tärkeää 

Jurvanen ja Montin korostavat positiivisten asioiden kirjaamisen merkitystä haasteiden lisäksi. ”Lasten ja nuorten elämässä tapahtuu paljon hyvää, mutta se hautautuu helposti ongelmien alle. Positiivisten asioiden huomaaminen on tärkeää myös ammattilaisten oman jaksamisen kannalta.”  

”Jos työpaikan kahvihuoneessa aletaan ihastella tai voivotella jotain, se kannattaa kirjoittaa Näkymään. Sen avulla saat viestisi eteenpäin suunnittelijoille ja johtajille, joista usein sanotaan, etteivät he kuuntele kenttää. Kaikki havainnot ovat plussaa, sillä mitä enemmän Näkymään kertyy havaintoja, sitä tarkempi tilannekuva syntyy”, tiivistää Tanja Jurvanen Näkymän toiminta-ajatuksen.  

”Näkymä on myös todella helppokäyttöinen ja nopea. Jos osaat käyttää whatsappia, osaat käyttää Näkymää!”   

Eri perhekeskusten johtoryhmät käyvät säännöllisesti läpi omalta alueeltaan muodostuneen tilannekuvan ja päättävät jatkotoimenpiteistä. Jos jokin ilmiö vaikuttaa esiintyvän kaikilla alueilla, se nostetaan laajempaan keskusteluun kaupungin ja/tai maakunnan tasolle ratkaistavaksi.  

Näkymän avulla on saatu aikaan konkreettisia muutoksia

Näkymä on ollut käytössä Tampereella pari vuotta, ja sen avulla on jo toteutettu konkreettisia muutoksia: kaupunginosan yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia, parannuksia lapsiperhepalveluissa sekä vanhemmille suunnatun viestinnän tehostamista.   

”Havaitsimme, että eteläisen alueen lapset ja nuoret olivat alkaneet viettää jo hyvin varhain aikaa keskustassa. Yhteisöllisyys oli alueella vähentynyt kohtaamispaikkojen puutteessa. Lähdimme yhdessä alueen järjestöjen, kulttuurialan yritysten ja vanhempainyhdistysten kanssa rakentamaan yhteistä kohtaamispaikkaa ja tapahtumaa”, Pia-Christine Montin kertoo esimerkkinä Näkymän seurauksena toteutetusta muutoksesta.  

Näkymän avulla havaittiin myös, että lapsiperheitä on tärkeä tukea heidän omassa tutussa ympäristössään, sen sijaan että perheiden pitää hakeutua palveluihin keskustaan. Tämä poiki pilottihankkeen, jossa perheet voivat saada mielen hyvinvointiin tukea tutun päiväkodin tiloissa.    

Kaikki havainnot ovat plussaa 

Joskus havainnot ovat poikineet pieneltä tuntuvia, mutta vaikutuksiltaan merkittäviä muutoksia.

”Huomasimme, että tieto lasten kesäloman aikaisista toimintamahdollisuuksista ei ollut saavuttanut perheitä. Kokosimme usean eri perhekeskusalueen yhteisen tapahtumakalenterin, joka jaettiin perheille. Havaitsimme myös, että loma-aikana lasten ja nuorten palveluita ei voi sulkea, sillä juuri silloin niitä tarvitaan eniten”, Jurvanen ja Montin kertovat.   

”Vaikka kaupunki ja hyvinvointialue ovat rakenteellisesti eriytyneet, työskentelemme edelleen yhdessä samojen lapsiperheiden kanssa. Näillä hupenevillakin resursseilla olemme vahvoja, kun meillä on yhteinen näkemys ja edistämme asioita yhdessä ja nopeasti.” 

Oletko työsi puolesta lasten, nuorten tai perheiden kanssa tekemisissä oleva tamperelainen tai oululainen? Ota Näkymä käyttöön! Lue lisää täällä.    

Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vieraskynä
|
17.01.2025
The future of health and social care: Perspectives from Finland and Scotland
Last autumn, students from the Childhood Builders leadership training programme visited Scotland. Through this exchange, leaders from Finland and Scotland shared valuable lessons and experiences in advancing equitable, inclusive, and resilient leadership in health and social care. The lessons learned in Scotland and Finland offer a clear call to action: the future of health and social care depends on leaders willing to listen, collaborate, and lead with courage.
johtaminen
Johtamiskoulutus
Puisella pöydällä erivärisiä palapelin osia.
Blogi
|
17.01.2025
Psykososiaalisten menetelmien valinta on iso muutosjohtamisen haaste
Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti toi esiin paitsi tärkeää tietoa menetelmistä, myös isoja muutosjohtamisen haasteita. Menetelmät on usein otettu käyttöön osana hanketyötä, irrallaan operatiivisesta johtamisesta, tiukassa aikataulussa ja lyhyellä varoitusajalla. Jatkossa hyvinvointialueella tarvitaan yhteinen suunnitelma siitä, mitä, miten ja missä menetelmiä käytetään.
Kasvun tuki
Nuori nainen ja kaksi lasta laskevat iloisina pulkalla mäkeä aurinkoisena päivänä.
Uutiset
|
15.01.2025
Tulipalojen sammuttamisen sijaan pitkäjänteistä hyvän kasvun tukea lapsen arjessa   
Viime syksynä joukko tutkijoita, johtajia, kolmannen sektorin edustajia ja käytännön ammattilaisia kokoontui Itlaan keskustelemaan Suomen tulevaisuuden ydinkysymyksestä: mitä tarvitaan, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat hyvin? Vastaus tarjoaa painokkaita eväitä parhaillaan käynnissä olevaan Sotevisio 2030 -työhön, ja se lähetettiin sosiaali- ja terveysministeriöön joulun alla.
Sotevisio 2030
Blogi
|
15.01.2025
Eletään lapsen lailla – huolenpitoa, rakkautta ja liikkumisen iloa 
Lapsen hyvä elämä on riippuvainen aikuisten toimista. Ensimmäiset tuhat päivää ovat erityisen tärkeitä ja voivat vaikuttaa aikuisuuteen asti. Itlan visiona on lapsiystävällinen Suomi. Sitä rakennetaan huolehtimalla niin lasten kuin vanhempien hyvinvoinnista – unohtamatta lapsenmielisyyttä aikuisenakaan!
Strategia
Lapsia pelaamassa liikuntasalissa.
Uutiset
|
08.01.2025
ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarkoitettu Strategia-menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Strategia-menetelmän, joka on tarkoitettu ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Strategia-menetelmä on uudenlainen lisäys Kasvun tuen menetelmäpankkiin, sillä se on vanhemmille tarkoitettu kurssi, jolle pääsyn edellytyksenä on lapsen diagnoosi. Tällaisia menetelmiä ei ole aiemmin arvioitu Kasvun tuessa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Kaksi henkilöä pöydän ääressä vastakkain edessään kannettavat tietokoneet.
Uutiset
|
19.12.2024
Syksyn menetelmäarvioinnin koulutus tuplasi arvioitsijoiden lukumäärän
Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät