Uutiset>Blogit
02.10.2024

Näkymä tuo lasten ja nuorten tueksi koko kylän  

Näkymä on digitaalinen työkalu, jonka avulla tamperelaisten ja oululaisten lasten ja nuorten arjessa mukana olevat ammattilaiset voivat kertoa anonyymejä havaintoja ja muutosehdotuksia lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Havainnot auttavat lapsiperhepalveluiden johtoa tunnistamaan pinnan alla kuplivia hiljaisia signaaleja ja kehittämään lapsia tukevia paikallisia ratkaisuja tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

”Näkymän avulla saamme tietää mitä paikallisille lapsille, nuorille ja perheille juuri nyt kuuluu. Pystymme tunnistamaan lapsiin ja nuoriin liittyviä ilmiöitä hyvissä ajoin sekä kehittämään heitä tukevia ratkaisuja tarvittaessa hyvinkin nopeasti”, kehittämisasiantuntija Tanja Jurvanen ja valvontakoordinaattori Pia-Christine Montin Tampereen kaupungista kertovat.  

”Näkymä on herättänyt henkiin vanhan hyväksi havaitun viisauden, jonka mukaan lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Lasten arjessa on mukana paljon erilaisia aikuisia, joista jokainen voi tuoda heille turvaa ja joiden on tärkeä kertoa havaitsemistaan asioista eteenpäin. Työkalu on tarkoitettu paitsi opettajille sekä sosiaalityöntekijöille, myös esimerkiksi kerhojen ohjaajille, koulujen vahtimestareille ja kirjastotyöntekijöille.”  

Näkymään kirjattujen havaintojen, erilaisten indikaattori- ja seurantatietojen sekä paikallisuutisten avulla muodostuu tilannekuva paikallisten lasten ja nuorten voinnista. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, Tampereen kaupungin ja Oulun yliopiston yhdessä kehittämän Näkymä-työkalun käyttö aloitettiin Tampereella vuonna 2022 ja Oulussa kahdella alueella tänä syksynä. 



Myös positiivisten asioiden kertominen on tärkeää 

Jurvanen ja Montin korostavat positiivisten asioiden kirjaamisen merkitystä haasteiden lisäksi. ”Lasten ja nuorten elämässä tapahtuu paljon hyvää, mutta se hautautuu helposti ongelmien alle. Positiivisten asioiden huomaaminen on tärkeää myös ammattilaisten oman jaksamisen kannalta.”  

”Jos työpaikan kahvihuoneessa aletaan ihastella tai voivotella jotain, se kannattaa kirjoittaa Näkymään. Sen avulla saat viestisi eteenpäin suunnittelijoille ja johtajille, joista usein sanotaan, etteivät he kuuntele kenttää. Kaikki havainnot ovat plussaa, sillä mitä enemmän Näkymään kertyy havaintoja, sitä tarkempi tilannekuva syntyy”, tiivistää Tanja Jurvanen Näkymän toiminta-ajatuksen.  

”Näkymä on myös todella helppokäyttöinen ja nopea. Jos osaat käyttää whatsappia, osaat käyttää Näkymää!”   

Eri perhekeskusten johtoryhmät käyvät säännöllisesti läpi omalta alueeltaan muodostuneen tilannekuvan ja päättävät jatkotoimenpiteistä. Jos jokin ilmiö vaikuttaa esiintyvän kaikilla alueilla, se nostetaan laajempaan keskusteluun kaupungin ja/tai maakunnan tasolle ratkaistavaksi.  

Näkymän avulla on saatu aikaan konkreettisia muutoksia

Näkymä on ollut käytössä Tampereella pari vuotta, ja sen avulla on jo toteutettu konkreettisia muutoksia: kaupunginosan yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia, parannuksia lapsiperhepalveluissa sekä vanhemmille suunnatun viestinnän tehostamista.   

”Havaitsimme, että eteläisen alueen lapset ja nuoret olivat alkaneet viettää jo hyvin varhain aikaa keskustassa. Yhteisöllisyys oli alueella vähentynyt kohtaamispaikkojen puutteessa. Lähdimme yhdessä alueen järjestöjen, kulttuurialan yritysten ja vanhempainyhdistysten kanssa rakentamaan yhteistä kohtaamispaikkaa ja tapahtumaa”, Pia-Christine Montin kertoo esimerkkinä Näkymän seurauksena toteutetusta muutoksesta.  

Näkymän avulla havaittiin myös, että lapsiperheitä on tärkeä tukea heidän omassa tutussa ympäristössään, sen sijaan että perheiden pitää hakeutua palveluihin keskustaan. Tämä poiki pilottihankkeen, jossa perheet voivat saada mielen hyvinvointiin tukea tutun päiväkodin tiloissa.    

Kaikki havainnot ovat plussaa 

Joskus havainnot ovat poikineet pieneltä tuntuvia, mutta vaikutuksiltaan merkittäviä muutoksia.

”Huomasimme, että tieto lasten kesäloman aikaisista toimintamahdollisuuksista ei ollut saavuttanut perheitä. Kokosimme usean eri perhekeskusalueen yhteisen tapahtumakalenterin, joka jaettiin perheille. Havaitsimme myös, että loma-aikana lasten ja nuorten palveluita ei voi sulkea, sillä juuri silloin niitä tarvitaan eniten”, Jurvanen ja Montin kertovat.   

”Vaikka kaupunki ja hyvinvointialue ovat rakenteellisesti eriytyneet, työskentelemme edelleen yhdessä samojen lapsiperheiden kanssa. Näillä hupenevillakin resursseilla olemme vahvoja, kun meillä on yhteinen näkemys ja edistämme asioita yhdessä ja nopeasti.” 

Oletko työsi puolesta lasten, nuorten tai perheiden kanssa tekemisissä oleva tamperelainen tai oululainen? Ota Näkymä käyttöön! Lue lisää täällä.    

Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?