Uutiset>Blogi
13.03.2024

Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista

Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.

Kuntien päätöksenteossa vaikuttavat sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat. Viranhaltijoiden vastuulla on valmistelutyö ja päätösten täytäntöönpano, kun taas luottamushenkilöt tekevät päätöksiä. Palveluverkolla tarkoitetaan tiettyjen palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuutta. Päätökset kuntien sivistyspalveluiden palveluverkkomuutoksista, kuten koulujen lakkauttamisista ovat usein hankalia. Uudessa tutkimuksessani tarkastelin kuntien koulu- ja varhaiskasvatusverkon muutospäätöksiä dokumenttiaineiston avulla.

Palveluverkon laajentaminen usein yksimielistä, supistaminen ei

Ennen päätöksiä palveluverkon muutoksista tehdään yleensä palveluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan, mitä perusteluja palveluverkon muutostarpeelle on, sekä esitetään erilaisia palveluverkon tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tutkimus osoittaa, että palveluverkon laajentamisesta ollaan usein yksimielisiä. Sen sijaan palveluverkon supistaminen on vaikeaa erityisesti poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.

Luottamushenkilöiden tekemät palveluverkkojen supistamispäätökset voidaan jakaa kuuteen ryhmään:

  1. Päätösehdotuksen mukainen palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa tai rakentaa kouluja tai päiväkoteja tai investoida niihin esityksen mukaisesti.
  2. Päätöksentekoprosessissa muutettu palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa kouluja tai päiväkoteja tietyin muutoksin (esimerkiksi vain osa ehdotetuista lakkautuksista toteutetaan) tai tehdään investointi- tai rakentamispäätös tietyin muutoksin.
  3. Lapsimäärään sidottu palveluverkkopäätös: päätetään, että kouluja tai päiväkoteja lakkautetaan tietyillä ehdoilla, esimerkiksi kun määritelty oppilasmäärä alittuu.
  4. Uuden tarkasteluajankohdan päättäminen palveluverkon supistamisessa: päätetään, milloin asiaa tarkastellaan uudelleen, ja jatketaan nykyisellä palveluverkkomallilla siihen saakka.
  5. Palveluverkon säilyttäminen ennallaan: Päätetään, että kouluja tai päiväkoteja ei lakkauteta. Joissakin tapauksissa voidaan myös päättää, että asiasta ei keskustella enää esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana. Ei tehdä mitään linjausta palveluverkon tulevaisuudesta.
  6. Laajennettu tarkastelu: päätetään laajentaa aiempaa selvitystä koskemaan laajempaa aluetta tai koko kunnan palveluverkkoa.

Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden erilaiset ratkaisukeinot selittävät selvitysten ja päätösten ristiriitaa

Kuntien palveluverkkoselvitykset ja tehdyt päätökset voivat luoda ristiriitaista kuvaa muutosten välttämättömyydestä. Tämä johtuu siitä, että kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt edustavat erilaisia rationaliteetteja, eli heillä on erilainen näkemys siitä, millaisilla keinoilla tilanne ratkaistaan. Kuntien viranhaltijoiden valmistelutyössä ja palveluverkkoselvityksissä painottuvat tietoon ja ennusteisiin perustuvat seikat, kuten esimeriksi talous ja lasten määrän kehitys. Luottamushenkilöt, jotka puolestaan tekevät lopulliset päätökset palveluverkon tulevaisuudesta, painottavat päätöksissään tiedon lisäksi tunteita ja arvoja. Lisäksi erilaiset poliittiset lähtökohdat voivat vaikuttaa päättäjien toimintaan.



Päätöksenteon areenalla

Kun keskustellaan palveluverkon muutoksia, on tärkeää tunnistaa valmistelutyön ja päätöksenteon erilaiset rationaliteetit ja käydä niistä keskustelua. Tekemieni havaintojen perusteella kuntiin on tärkeää rakentaa päätöksenteon areenoita, joissa nojataan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteiseen tilannekuvaan. Kun palveluverkkoselvitys on meneillään, tilannekuvan tulisi perustua tietoon, muutosten ennakointiin ja yhteisen näkemyksen rakentamiseen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille.

Palveluverkon muutosprosesseissa ei saa unohtaa lasten ja nuorten näkemyksiä. Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita, eikä heidän näkemyksiään voida korvata päättäjien tai muiden aikuisten mielipiteillä. Lapsia ja nuoria on tärkeää kuulla aidosti ja ajoissa palveluverkon muutoksia koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsi juoksee keittiössä kieli ulkona.
Uutiset
|
03.04.2025
Sinustako kehitysjohtaja Itlaan?
Haluatko olla mukana rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen? Haemme kehitysjohtajaa johtamaan innovaatio- ja kehittämistoimintaa.
Avoin tehtävä
Purjevene aurinkoisella merellä.
Blogi
|
02.04.2025
Tekemällä oppiminen johtamisen kehittämisen ytimessä
Johtamisella muunnetaan hyviä ajatuksia käytännön toiminnaksi. Tästä syystä tekemällä oppiminen on ollut tärkeässä roolissa kaikissa Itlan pitkäkestoisissa Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksissa.
Johtaminen
Johtamiskoulutus
Blogi
|
27.03.2025
Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi on myös kriisinkestävä – ja toisinpäin
Miten luoda lapsilla ja nuorille toivoa ja tulevaisuudenuskoa? Meidän pitää lisätä luottamusta ja ratkaisuja asioihin, joihin voimme vaikuttaa, ja vahvistaa sitä, mikä Suomessa toimii. Ihminen sopeutuu muutoksiin silloin kun on joustavuutta, selviytymiskykyä ja kimmoisuutta muutosten tai stressin keskellä eli resilienssiä. Sitä tarvitaan yksilöiden lisäksi yhteisön ja yhteiskunnan tasolle.
Strategia
Lapsi hiekkalaatikolla hiekkalelujen kanssa.
Uutiset
|
25.03.2025
Kuudesta menetelmästä julkaistu uusi arvio
Kasvun tuen menetelmäpankissa on julkaistu päivitetty arvio kuudesta menetelmästä. Päivityksen saivat seuraavien menetelmien arviot: FHille-ohjelma, Vertti-ryhmät, Trappan, Vahvuutta vanhemmuuteen, Vanhempana vahvemmaksi ja VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä. Arviot julkaistaan myöhemmin myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Kasvun tuki
Menetelmä
Psykososiaaliset menetelmät
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, yksi avoinna henkilön käsissä.
Artikkelit
|
24.03.2025
Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien teoriaperustaisuus
Menetelmän teoriaperusta luo pohjan muutokselle, jota menetelmällä tavoitellaan, ja on siten keskeinen tekijä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudessa. Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa kartoitetaan Kasvun tuessa arvioitujen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien teoriaperustaisuus.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti
Psykososiaaliset menetelmät
Teoria
Tutkimusartikkeli
Kaksi nuorta selin kameraan kävelemässä kadulla.
Uutiset
|
24.03.2025
Nuorten vaikeisiin käytösoireisiin tarkoitetusta MDFT-menetelmästä julkaistu uusi arvio
MDFT-menetelmästä eli monimuotoisesta perheterapeuttisesta työskentelystä on julkaistu uusi arvio Kasvun tuen menetelmäpankissa. Arvion mukaan menetelmästä on vahvaa dokumentoitua näyttöä, ja se saa arvion 5/5. MDFT-menetelmä on tarkoitettu 12–18-vuotiaille moninaisista käytös- ja päihdehäiriöistä kärsiville nuorille ja heidän perheilleen. Arvio julkaistaan myös seuraavassa Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Kasvun tuki
Menetelmä
Psykososiaaliset menetelmät