Uutiset>Blogi
13.03.2024

Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista

Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.

Kuntien päätöksenteossa vaikuttavat sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat. Viranhaltijoiden vastuulla on valmistelutyö ja päätösten täytäntöönpano, kun taas luottamushenkilöt tekevät päätöksiä. Palveluverkolla tarkoitetaan tiettyjen palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuutta. Päätökset kuntien sivistyspalveluiden palveluverkkomuutoksista, kuten koulujen lakkauttamisista ovat usein hankalia. Uudessa tutkimuksessani tarkastelin kuntien koulu- ja varhaiskasvatusverkon muutospäätöksiä dokumenttiaineiston avulla.

Palveluverkon laajentaminen usein yksimielistä, supistaminen ei

Ennen päätöksiä palveluverkon muutoksista tehdään yleensä palveluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan, mitä perusteluja palveluverkon muutostarpeelle on, sekä esitetään erilaisia palveluverkon tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tutkimus osoittaa, että palveluverkon laajentamisesta ollaan usein yksimielisiä. Sen sijaan palveluverkon supistaminen on vaikeaa erityisesti poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.

Luottamushenkilöiden tekemät palveluverkkojen supistamispäätökset voidaan jakaa kuuteen ryhmään:

  1. Päätösehdotuksen mukainen palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa tai rakentaa kouluja tai päiväkoteja tai investoida niihin esityksen mukaisesti.
  2. Päätöksentekoprosessissa muutettu palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa kouluja tai päiväkoteja tietyin muutoksin (esimerkiksi vain osa ehdotetuista lakkautuksista toteutetaan) tai tehdään investointi- tai rakentamispäätös tietyin muutoksin.
  3. Lapsimäärään sidottu palveluverkkopäätös: päätetään, että kouluja tai päiväkoteja lakkautetaan tietyillä ehdoilla, esimerkiksi kun määritelty oppilasmäärä alittuu.
  4. Uuden tarkasteluajankohdan päättäminen palveluverkon supistamisessa: päätetään, milloin asiaa tarkastellaan uudelleen, ja jatketaan nykyisellä palveluverkkomallilla siihen saakka.
  5. Palveluverkon säilyttäminen ennallaan: Päätetään, että kouluja tai päiväkoteja ei lakkauteta. Joissakin tapauksissa voidaan myös päättää, että asiasta ei keskustella enää esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana. Ei tehdä mitään linjausta palveluverkon tulevaisuudesta.
  6. Laajennettu tarkastelu: päätetään laajentaa aiempaa selvitystä koskemaan laajempaa aluetta tai koko kunnan palveluverkkoa.

Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden erilaiset ratkaisukeinot selittävät selvitysten ja päätösten ristiriitaa

Kuntien palveluverkkoselvitykset ja tehdyt päätökset voivat luoda ristiriitaista kuvaa muutosten välttämättömyydestä. Tämä johtuu siitä, että kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt edustavat erilaisia rationaliteetteja, eli heillä on erilainen näkemys siitä, millaisilla keinoilla tilanne ratkaistaan. Kuntien viranhaltijoiden valmistelutyössä ja palveluverkkoselvityksissä painottuvat tietoon ja ennusteisiin perustuvat seikat, kuten esimeriksi talous ja lasten määrän kehitys. Luottamushenkilöt, jotka puolestaan tekevät lopulliset päätökset palveluverkon tulevaisuudesta, painottavat päätöksissään tiedon lisäksi tunteita ja arvoja. Lisäksi erilaiset poliittiset lähtökohdat voivat vaikuttaa päättäjien toimintaan.



Päätöksenteon areenalla

Kun keskustellaan palveluverkon muutoksia, on tärkeää tunnistaa valmistelutyön ja päätöksenteon erilaiset rationaliteetit ja käydä niistä keskustelua. Tekemieni havaintojen perusteella kuntiin on tärkeää rakentaa päätöksenteon areenoita, joissa nojataan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteiseen tilannekuvaan. Kun palveluverkkoselvitys on meneillään, tilannekuvan tulisi perustua tietoon, muutosten ennakointiin ja yhteisen näkemyksen rakentamiseen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille.

Palveluverkon muutosprosesseissa ei saa unohtaa lasten ja nuorten näkemyksiä. Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita, eikä heidän näkemyksiään voida korvata päättäjien tai muiden aikuisten mielipiteillä. Lapsia ja nuoria on tärkeää kuulla aidosti ja ajoissa palveluverkon muutoksia koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Blogi
|
05.02.2025
Kaikki on vaikuttavaa – vai onko?
Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja kolmannen sektorin ammattilaiset tarjoavat ja tutkijat tutkivat, on vaikuttavaa – ainakin jos on uskominen useimpien vaikuttavuusraporttien johtopäätöksiä. Voiko kaikki olla vaikuttavaa vai onko kyseessä jotain muuta? Mitä vaikuttavuus on ja miten sitä voidaan tutkia?
Kasvun tuki
Vaikuttavuus
Nuoria istumassa lattialla.
Uutiset
|
04.02.2025
Nuorten yksinäisyys on monitahoinen haaste – Tutkimus paljastaa kahdeksan yksinäisyyden muotoa
Tuore tutkimus perustuu suomalaisten nuorten anonyymeihin keskusteluihin verkossa. Tulokset haastavat palveluntuottajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottamaan käyttöön kohdennettuja ja aidosti nuorten omista tarpeista lähteviä keinoja yksinäisyyden lievittämiseen.
YOUNG-ohjelma
Päiväkoti-ikäinen lapsi tekee tehtävää pöydän ääressä.
Uutiset
|
28.01.2025
Uusi opas edistää psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointia    
Lasten ja nuorten mielenterveyttä tulee tukea parhaaseen mahdolliseen näyttöön pohjautuvilla psykososiaalisilla menetelmillä. Itla on julkaissut oppaan, jonka tavoitteena on tehdä lasten, nuorten ja perheiden menetelmien vaikuttavuuden arviointiprosessi läpinäkyväksi ja tukea resurssien kohdentumista mielenterveyttä parhaiten tukeviin interventioihin.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Hymyilevä alakouluikäinen lapsi istumassa lattialla.
Tapahtuma
Miksi menetelmien vaikuttavuuden arviointi on tärkeää?
Itlan maksuttomassa webinaarissa 26.3.2025 kuulet lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuustiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikuttavuuden arvioinnista. Pääpuhujana on ylilääkäri, nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala.
Ke 26.3.2025
Klo 8.30-9.30
Etäyhteydellä (Teams)
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Uutiset
|
27.01.2025
Vaalit 2025: Onnellinen lapsuus on investointi tulevaisuuteen   
Kuormittavien tilanteiden kasautuminen lapsuudessa ja nuoruudessa on vahvasti yhteydessä poikien myöhempään rikollisuuteen, tyttöjen psyykkiseen hyvinvointiin ja kaikilla nuorilla koulumenestykseen. Siksi lapsia, nuoria ja perheitä on tuettava kunnissa ja hyvinvointialueilla kokonaisvaltaisesti. Ajoissa saatu, eri sektorien yhteistyössä toteuttama tuki ehkäisee ongelmien eskaloitumista sekä antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden opiskella ja osallistua myöhemmin työelämään. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat kunnille kannattava investointi.
Vaalit 2025
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Uutiset
|
23.01.2025
Matalan kynnyksen mielenterveysapua nuorille tarjoava Walk in terapia -menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Walk in terapia -menetelmän, joka on tarkoitettu nuorille matalan kynnyksen mielenterveysavuksi. Walk in terapia -menetelmän arvioiminen on tärkeää, sillä nuorten henkinen pahoinvointi on yleistä ja matalan kynnyksen palveluille on suuri tarve. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät