Uutiset>Blogit
13.03.2024

Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista

Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.

Kuntien päätöksenteossa vaikuttavat sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat. Viranhaltijoiden vastuulla on valmistelutyö ja päätösten täytäntöönpano, kun taas luottamushenkilöt tekevät päätöksiä. Palveluverkolla tarkoitetaan tiettyjen palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuutta. Päätökset kuntien sivistyspalveluiden palveluverkkomuutoksista, kuten koulujen lakkauttamisista ovat usein hankalia. Uudessa tutkimuksessani tarkastelin kuntien koulu- ja varhaiskasvatusverkon muutospäätöksiä dokumenttiaineiston avulla.

Palveluverkon laajentaminen usein yksimielistä, supistaminen ei

Ennen päätöksiä palveluverkon muutoksista tehdään yleensä palveluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan, mitä perusteluja palveluverkon muutostarpeelle on, sekä esitetään erilaisia palveluverkon tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tutkimus osoittaa, että palveluverkon laajentamisesta ollaan usein yksimielisiä. Sen sijaan palveluverkon supistaminen on vaikeaa erityisesti poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.

Luottamushenkilöiden tekemät palveluverkkojen supistamispäätökset voidaan jakaa kuuteen ryhmään:

  1. Päätösehdotuksen mukainen palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa tai rakentaa kouluja tai päiväkoteja tai investoida niihin esityksen mukaisesti.
  2. Päätöksentekoprosessissa muutettu palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa kouluja tai päiväkoteja tietyin muutoksin (esimerkiksi vain osa ehdotetuista lakkautuksista toteutetaan) tai tehdään investointi- tai rakentamispäätös tietyin muutoksin.
  3. Lapsimäärään sidottu palveluverkkopäätös: päätetään, että kouluja tai päiväkoteja lakkautetaan tietyillä ehdoilla, esimerkiksi kun määritelty oppilasmäärä alittuu.
  4. Uuden tarkasteluajankohdan päättäminen palveluverkon supistamisessa: päätetään, milloin asiaa tarkastellaan uudelleen, ja jatketaan nykyisellä palveluverkkomallilla siihen saakka.
  5. Palveluverkon säilyttäminen ennallaan: Päätetään, että kouluja tai päiväkoteja ei lakkauteta. Joissakin tapauksissa voidaan myös päättää, että asiasta ei keskustella enää esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana. Ei tehdä mitään linjausta palveluverkon tulevaisuudesta.
  6. Laajennettu tarkastelu: päätetään laajentaa aiempaa selvitystä koskemaan laajempaa aluetta tai koko kunnan palveluverkkoa.

Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden erilaiset ratkaisukeinot selittävät selvitysten ja päätösten ristiriitaa

Kuntien palveluverkkoselvitykset ja tehdyt päätökset voivat luoda ristiriitaista kuvaa muutosten välttämättömyydestä. Tämä johtuu siitä, että kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt edustavat erilaisia rationaliteetteja, eli heillä on erilainen näkemys siitä, millaisilla keinoilla tilanne ratkaistaan. Kuntien viranhaltijoiden valmistelutyössä ja palveluverkkoselvityksissä painottuvat tietoon ja ennusteisiin perustuvat seikat, kuten esimeriksi talous ja lasten määrän kehitys. Luottamushenkilöt, jotka puolestaan tekevät lopulliset päätökset palveluverkon tulevaisuudesta, painottavat päätöksissään tiedon lisäksi tunteita ja arvoja. Lisäksi erilaiset poliittiset lähtökohdat voivat vaikuttaa päättäjien toimintaan.



Päätöksenteon areenalla

Kun keskustellaan palveluverkon muutoksia, on tärkeää tunnistaa valmistelutyön ja päätöksenteon erilaiset rationaliteetit ja käydä niistä keskustelua. Tekemieni havaintojen perusteella kuntiin on tärkeää rakentaa päätöksenteon areenoita, joissa nojataan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteiseen tilannekuvaan. Kun palveluverkkoselvitys on meneillään, tilannekuvan tulisi perustua tietoon, muutosten ennakointiin ja yhteisen näkemyksen rakentamiseen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille.

Palveluverkon muutosprosesseissa ei saa unohtaa lasten ja nuorten näkemyksiä. Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita, eikä heidän näkemyksiään voida korvata päättäjien tai muiden aikuisten mielipiteillä. Lapsia ja nuoria on tärkeää kuulla aidosti ja ajoissa palveluverkon muutoksia koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Ruutupaitainen isä ja sinipaitainen lapsi istuvat keittiön pöydän ääressä. Lapsi piirtää.
Uutiset
|
26.11.2025
Uudella toimintamallilla tuetaan vakavan sairauden kohdanneita perheitä
Itla on toteuttanut yhteistyössä hyvinvointialueiden ja potilasjärjestöjen kanssa Vakava sairaus perheessä -toimintamallin, jolla tuetaan vakavan fyysisen tai psyykkisen sairauden kohdanneita perheitä niiden kokonaisvaltaisen elämäntilanteen mukaan ja eri palveluiden yhteistyönä. Toimintamalli on kuntien ja hyvinvointialueiden käytettävissä sähköisessä perhekeskuksessa ja Innokylässä.
Yhteisövaikuttavuus
Toimintamalli
Kasvun tuki
Tapahtumat
The First 1000 Days in the Nordics: Identifying Gaps and Needs to Strengthen Psychosocial Wellbeing
Join us in building a more impactful and equitable start to life in the Nordics! In this webinar we will discuss key findings from the Improving Child Health Project.
27.1.2026
14:00-15:30 (UTC+3)
Teams
1000 ensimmäistä päivää
Kasvun tuki
Uutiset
|
20.11.2025
Uusi käsikirja: Toimiva kouluarki on tärkein mielenterveyden tuki lapsille
Kouluyhteisöillä on ratkaiseva rooli lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Hyvinvoiva mieli on oppimisen perusta. Kouluissa on keinoja mielenterveyden tukemiseen, mutta niitä ei välttämättä tunnisteta kokonaisvaltaisesti. Itlan uusi käsikirja kokoaa yhteen tietoa ja käytäntöjä mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisyyn kouluissa.
Koulu
Mielenterveys
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, yksi avoinna henkilön käsissä.
Uutiset
|
19.11.2025
Kasvun tuki -aikakauslehti: Vaikuttaviksi todettujen menetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto auttaa kehittämään palveluja 
Kasvun tuki -aikakauslehden uusin numero on teemanumero, jonka aiheena on menetelmien ja toimintamallien suunnitelmallinen käyttöönotto eli implementointi. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa psykososiaalisen menetelmän toimintaa, uuden menetelmän kehittämistä ja implementoinnin tulosten mittaamista.
Implementointi
Kasvun tuki -aikakauslehti
Menetelmäarviointi
Uutiset
|
12.11.2025
Itla Xamkin kumppaniksi Monialainen lapsuuden ja nuoruuden vahvistaminen -koulutukseen
Koulutuksen lähtökohtina ovat kokonaisvaltaisuus, lapsilähtöisyys ja yhteistoiminnallinen ammatillisuus. Monialainen lapsuuden ja nuoruuden vahvistaminen -koulutus on myös kehittämismahdollisuus sekä opiskelijalle että työnantajalle.
Johtamiskoulutus
Koulutus
Nuoria ulkona kaupunkiympäristössä syksyllä
Artikkelit
|
05.11.2025
Koulu ja harrastustoiminta segregaation vastaisina voimina
Vantaan kaupunki puuttuu huono-osaisuuden kasautumiseen lasten ja nuorten ohjatulla harrastustoiminnalla ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä.
Harrastukset
Koulu
Johtamiskoulutus