Uutiset>Blogi
13.03.2024

Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista

Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.

Kuntien päätöksenteossa vaikuttavat sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat. Viranhaltijoiden vastuulla on valmistelutyö ja päätösten täytäntöönpano, kun taas luottamushenkilöt tekevät päätöksiä. Palveluverkolla tarkoitetaan tiettyjen palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuutta. Päätökset kuntien sivistyspalveluiden palveluverkkomuutoksista, kuten koulujen lakkauttamisista ovat usein hankalia. Uudessa tutkimuksessani tarkastelin kuntien koulu- ja varhaiskasvatusverkon muutospäätöksiä dokumenttiaineiston avulla.

Palveluverkon laajentaminen usein yksimielistä, supistaminen ei

Ennen päätöksiä palveluverkon muutoksista tehdään yleensä palveluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan, mitä perusteluja palveluverkon muutostarpeelle on, sekä esitetään erilaisia palveluverkon tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tutkimus osoittaa, että palveluverkon laajentamisesta ollaan usein yksimielisiä. Sen sijaan palveluverkon supistaminen on vaikeaa erityisesti poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.

Luottamushenkilöiden tekemät palveluverkkojen supistamispäätökset voidaan jakaa kuuteen ryhmään:

  1. Päätösehdotuksen mukainen palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa tai rakentaa kouluja tai päiväkoteja tai investoida niihin esityksen mukaisesti.
  2. Päätöksentekoprosessissa muutettu palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa kouluja tai päiväkoteja tietyin muutoksin (esimerkiksi vain osa ehdotetuista lakkautuksista toteutetaan) tai tehdään investointi- tai rakentamispäätös tietyin muutoksin.
  3. Lapsimäärään sidottu palveluverkkopäätös: päätetään, että kouluja tai päiväkoteja lakkautetaan tietyillä ehdoilla, esimerkiksi kun määritelty oppilasmäärä alittuu.
  4. Uuden tarkasteluajankohdan päättäminen palveluverkon supistamisessa: päätetään, milloin asiaa tarkastellaan uudelleen, ja jatketaan nykyisellä palveluverkkomallilla siihen saakka.
  5. Palveluverkon säilyttäminen ennallaan: Päätetään, että kouluja tai päiväkoteja ei lakkauteta. Joissakin tapauksissa voidaan myös päättää, että asiasta ei keskustella enää esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana. Ei tehdä mitään linjausta palveluverkon tulevaisuudesta.
  6. Laajennettu tarkastelu: päätetään laajentaa aiempaa selvitystä koskemaan laajempaa aluetta tai koko kunnan palveluverkkoa.

Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden erilaiset ratkaisukeinot selittävät selvitysten ja päätösten ristiriitaa

Kuntien palveluverkkoselvitykset ja tehdyt päätökset voivat luoda ristiriitaista kuvaa muutosten välttämättömyydestä. Tämä johtuu siitä, että kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt edustavat erilaisia rationaliteetteja, eli heillä on erilainen näkemys siitä, millaisilla keinoilla tilanne ratkaistaan. Kuntien viranhaltijoiden valmistelutyössä ja palveluverkkoselvityksissä painottuvat tietoon ja ennusteisiin perustuvat seikat, kuten esimeriksi talous ja lasten määrän kehitys. Luottamushenkilöt, jotka puolestaan tekevät lopulliset päätökset palveluverkon tulevaisuudesta, painottavat päätöksissään tiedon lisäksi tunteita ja arvoja. Lisäksi erilaiset poliittiset lähtökohdat voivat vaikuttaa päättäjien toimintaan.



Päätöksenteon areenalla

Kun keskustellaan palveluverkon muutoksia, on tärkeää tunnistaa valmistelutyön ja päätöksenteon erilaiset rationaliteetit ja käydä niistä keskustelua. Tekemieni havaintojen perusteella kuntiin on tärkeää rakentaa päätöksenteon areenoita, joissa nojataan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteiseen tilannekuvaan. Kun palveluverkkoselvitys on meneillään, tilannekuvan tulisi perustua tietoon, muutosten ennakointiin ja yhteisen näkemyksen rakentamiseen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille.

Palveluverkon muutosprosesseissa ei saa unohtaa lasten ja nuorten näkemyksiä. Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita, eikä heidän näkemyksiään voida korvata päättäjien tai muiden aikuisten mielipiteillä. Lapsia ja nuoria on tärkeää kuulla aidosti ja ajoissa palveluverkon muutoksia koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi henkilöä pöydän ääressä vastakkain edessään kannettavat tietokoneet.
Uutiset
|
19.12.2024
Syksyn menetelmäarvioinnin koulutus tuplasi arvioitsijoiden lukumäärän
Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Blogi
|
18.12.2024
Menetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto tarvitsee ympärilleen tiimin
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa otetaan käyttöön erilaisia psykososiaalisia menetelmiä nykypäivänä runsaasti. Kehitämme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa mallia siitä, miten tätä työtä voi tehdä suunnitelmallisesti tiimin johdolla.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehden 2/2024 kansikuva, jossa kultaisia ympyröitä tummansinisellä pohjalla, kaksi tähyilevää lasta ja Kasvun tuen 10-vuotislogo.
Uutiset
|
13.12.2024
Kasvun tuki -aikakauslehti: Kasvun tuessa luotetaan tulevaisuuteen 10-vuotisjuhlavuoden päättyessä
Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa juhlistetaan vielä 10-vuotista historiaa mutta luodaan katse myös tulevaisuuteen. Erilaiset menetelmät ovat vahvasti läsnä, ja esille pääsevät myös lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten näkökulmat.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti
Psykososiaaliset menetelmät
Uutiset
|
11.12.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Marraskuussa Itlassa aloitti kaksi uutta asiantuntijaa, Marjaana Raukola-Lindblom ja Sara Tani. Molemmat tuovat monialaista asiantuntemusta Kasvun tuki KI -hankkeeseen.
Tapahtuma
Raikkaita suuntia – Millainen on hyvinvointiyhteiskunnan seuraava luku?
Helmikuun seminaarissa pureudutaan hyvinvointiyhteiskunnan seuraavaan lukuun: mitä päätöksiä ja tekoja tarvitaan, jotta hyvinvointi on kestävää niin ihmisille kuin yhteiskunnalle? Miten varmistetaan, että jokainen pysyy mukana yhteiskunnassa koko elämänkulun ajan?
13.2.2025
8.30-15.00
Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13e, Helsinki
Lattialla istuva nuori taustalla, etualalla kaksi henkilöä selin kameraan.
Blogi
|
05.12.2024
Kaikilla on keinoja puuttua yksinäisyyteen 
Blogisarjan viimeisessä osassa vedämme yhteen tutkimushankkeen tähänastisia tuloksia ja pohdimme tulevaisuutta.
YOUNG-ohjelma