Uutiset>Blogi
13.03.2024

Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista

Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.

Kuntien päätöksenteossa vaikuttavat sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat. Viranhaltijoiden vastuulla on valmistelutyö ja päätösten täytäntöönpano, kun taas luottamushenkilöt tekevät päätöksiä. Palveluverkolla tarkoitetaan tiettyjen palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuutta. Päätökset kuntien sivistyspalveluiden palveluverkkomuutoksista, kuten koulujen lakkauttamisista ovat usein hankalia. Uudessa tutkimuksessani tarkastelin kuntien koulu- ja varhaiskasvatusverkon muutospäätöksiä dokumenttiaineiston avulla.

Palveluverkon laajentaminen usein yksimielistä, supistaminen ei

Ennen päätöksiä palveluverkon muutoksista tehdään yleensä palveluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan, mitä perusteluja palveluverkon muutostarpeelle on, sekä esitetään erilaisia palveluverkon tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tutkimus osoittaa, että palveluverkon laajentamisesta ollaan usein yksimielisiä. Sen sijaan palveluverkon supistaminen on vaikeaa erityisesti poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.

Luottamushenkilöiden tekemät palveluverkkojen supistamispäätökset voidaan jakaa kuuteen ryhmään:

  1. Päätösehdotuksen mukainen palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa tai rakentaa kouluja tai päiväkoteja tai investoida niihin esityksen mukaisesti.
  2. Päätöksentekoprosessissa muutettu palveluverkkopäätös: päätetään lakkauttaa kouluja tai päiväkoteja tietyin muutoksin (esimerkiksi vain osa ehdotetuista lakkautuksista toteutetaan) tai tehdään investointi- tai rakentamispäätös tietyin muutoksin.
  3. Lapsimäärään sidottu palveluverkkopäätös: päätetään, että kouluja tai päiväkoteja lakkautetaan tietyillä ehdoilla, esimerkiksi kun määritelty oppilasmäärä alittuu.
  4. Uuden tarkasteluajankohdan päättäminen palveluverkon supistamisessa: päätetään, milloin asiaa tarkastellaan uudelleen, ja jatketaan nykyisellä palveluverkkomallilla siihen saakka.
  5. Palveluverkon säilyttäminen ennallaan: Päätetään, että kouluja tai päiväkoteja ei lakkauteta. Joissakin tapauksissa voidaan myös päättää, että asiasta ei keskustella enää esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana. Ei tehdä mitään linjausta palveluverkon tulevaisuudesta.
  6. Laajennettu tarkastelu: päätetään laajentaa aiempaa selvitystä koskemaan laajempaa aluetta tai koko kunnan palveluverkkoa.

Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden erilaiset ratkaisukeinot selittävät selvitysten ja päätösten ristiriitaa

Kuntien palveluverkkoselvitykset ja tehdyt päätökset voivat luoda ristiriitaista kuvaa muutosten välttämättömyydestä. Tämä johtuu siitä, että kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt edustavat erilaisia rationaliteetteja, eli heillä on erilainen näkemys siitä, millaisilla keinoilla tilanne ratkaistaan. Kuntien viranhaltijoiden valmistelutyössä ja palveluverkkoselvityksissä painottuvat tietoon ja ennusteisiin perustuvat seikat, kuten esimeriksi talous ja lasten määrän kehitys. Luottamushenkilöt, jotka puolestaan tekevät lopulliset päätökset palveluverkon tulevaisuudesta, painottavat päätöksissään tiedon lisäksi tunteita ja arvoja. Lisäksi erilaiset poliittiset lähtökohdat voivat vaikuttaa päättäjien toimintaan.



Päätöksenteon areenalla

Kun keskustellaan palveluverkon muutoksia, on tärkeää tunnistaa valmistelutyön ja päätöksenteon erilaiset rationaliteetit ja käydä niistä keskustelua. Tekemieni havaintojen perusteella kuntiin on tärkeää rakentaa päätöksenteon areenoita, joissa nojataan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteiseen tilannekuvaan. Kun palveluverkkoselvitys on meneillään, tilannekuvan tulisi perustua tietoon, muutosten ennakointiin ja yhteisen näkemyksen rakentamiseen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille.

Palveluverkon muutosprosesseissa ei saa unohtaa lasten ja nuorten näkemyksiä. Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita, eikä heidän näkemyksiään voida korvata päättäjien tai muiden aikuisten mielipiteillä. Lapsia ja nuoria on tärkeää kuulla aidosti ja ajoissa palveluverkon muutoksia koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kirjoittaja
Anni Kyösti

Olen projektitutkija Osallisuus palveluissa -tutkimuksessa (STN/Right to Belong -konsortio). Tutkimuksessa tarkastellaan yksinäisyyttä ja ostrakismia palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Aloitin Itlassa vuoden 2022 alussa Muuttuva väestö -tutkimushankkeessa (2021-2023), jossa tarkasteltiin väestönmuutoksen vaikutuksia varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Aiemmin olen tehnyt monipuolisesti tutkimusta kuntien toiminnasta ja johtamisesta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
Lapset ja nuoret – algoritmien panttivangit -keskustelu SuomiAreenassa
Yksi yhteiskunnan tulevaisuuden tärkeimmistä pääomista ovat lastemme aivot. Lasten ja nuorten keskittymiskyvystä ja huomiosta kilpailevat monikansallisten teknojättien koukuttavat algoritmit. Ovatko lapset ja nuoret algoritmien panttivankeja? Kenen vastuulla on rakentaa lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukeva turvallinen digiympäristö?
25.6.2025
15.00–15.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
Digitaalisuus
SuomiAreena
Tapahtumat
Suomi 2040: ”Mitä välii” – vai kaikki on mahdollista nuorille? Itla SuomiAreenassa
Maailman onnellisimmassa maassa nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olemme tulleet tienhaaraan: onko tulevaisuus vielä avoinna suomalaisille lapsille ja nuorille? Itla on mukana SuomiAreenassa 25.–26. kesäkuuta.
26.6.2025
13.00-13.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
SuomiAreena
Tulevaisuus
Uutiset
|
20.05.2025
Sinustako visuaalisen viestinnän asiantuntija Itlaan?
Haluatko olla mukana rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen? Haemme visuaalisen viestinnän asiantuntijaa vanhempainvapaan sijaiseksi.
Avoin tehtävä
Blogi
|
19.05.2025
Voisiko tekoäly parantaa tukea tarvitsevien lapsiperheiden palvelujen vaikuttavuutta?
Lasten ja perheiden hyvinvointi edellyttää monialaista tukea. Tietoa vaikuttavista toimintamalleista ja menetelmistä on saatavilla jo varsin paljon. Tarvitaan kuitenkin luotettavia mittausmenetelmiä, jotta vaikuttavuustiedon avulla voitaisiin myös johtaa, ohjata ja kehittää palveluita.
Vaikuttavuus
Uutiset
|
14.05.2025
Implementointitiimien malli auttaa selkiyttämään psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon liittyviä vastuita
Implementointitiimien mallissa ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon tiimejä, jotka vastaisivat jatkossa psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton johtamisesta ja menetelmien käytön pitkäjänteisestä tukemisesta. Itla on kehittänyt mallin yhdessä hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla toimivien asiantuntijoiden kanssa.
Kasvun tuki
Pöydällä on Kasvun tuki -aikakauslehtiä.
Uutiset
|
13.05.2025
Kirjoittajakutsu: Kirjoita implementoinnista Kasvun tuki -aikakauslehden teemanumeroon
Kasvun tuki -aikakauslehti julkaisee joulukuussa teemanumeron menetelmien ja toimintamallien implementoinnista eli suunnitelmallisesta käyttöönotosta. Numeroon etsitään nyt käsikirjoituksia.
Implementointi
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti