Pintaa syvemmältä: Itlan uuden strategiakauden valmistelu käynnistyi
Kun maailma lasten, nuorten ja perheiden ympärillä muuttuu, myös hyvinvoinnin tuen tarpeet muuttuvat. Se siis tarkoittaa, että yhteiskunnallisen säätiön on säännöllisesti pysähdyttävä miettimään, kuinka rajalliset resurssit kohdennetaan teema-alueisiin, joilla on mahdollisimman suuri vipuvaikutus niihin kasvuympäristöihin, joissa lapset ja nuoret 2020-luvun Suomessa elävät ja tulevaisuuttaan luovat.
Lasten ja nuorten tuen tarpeisiin vastaaminen ja elämänlaadun parantaminen ei ole yhteiskunnassa mahdollista millekään taholle yksin. Se edellyttää kaikkien yhteiskunnan sektorien toimijuutta ja kumppanuuksien rakentamista yli rakenteellisten, toimialoihin liittyvien ja ajatuksellisten siilojen.
Aloitimme vuosien 2023–2026 strategiakauden valmistelun
Kutsuimme yhteistyökumppaneitamme ajattelemaan yhdessä ja kertomaan näkemyksiään siitä, millaiset asiat olisi tärkeää ottaa huomioon ja millaisia vaihtoehtoja kannattaisi punnita lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtääviä strategisia valintoja tehdessä. Sidosryhmien näkemykset ovat tärkeitä, kun hahmottelemme tulevien neljän vuoden tavoitteita ja sitä keiden kanssa voimia strategisten päämäärien saavuttamiseksi kannattaa yhdistää. Yhteen työpajaan oli koottu tutkijoita ja kehittäjiä eri tieteenaloilta, ja toiseen johtajia ja päättäjiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeistä organisaatioista.
Työpajoista saimme valtavan määrän erilaisia näkemyksiä ja ideoita, mutta mielenkiintoisinta oli havainnoida mitkä asiat toistuvat vahvoina signaaleina varsin erilaisten osallistujaprofiilien tilaisuuksissa. Esille nousivat erityisesti:
- Siirtymä kaikille samaa -ajattelusta systeemiseen kehittämiseen, uudenlaisten ekosysteemien ja erilaisten paikallisten ratkaisujen tukemiseen
- Siirtymä yksilöiden hoitamisesta yhteisöjen vahvistamiseen työyhteisöissä palvelujärjestelmässä, alueilla, julkisessa politiikassa ja yhteiskunnassa
- Lasten ja nuorten oman toimijuuden tukeminen yhteiskuntapolitiikan ja palvelutoiminnan punaisena lankana
- Sektori-, organisaatio- ja ministeriörajat ylittävien tavoitteellisten yhteistyöprosessien merkitys uusien toimintatapojen kehittämisessä
- Yhteiskunnallisen resilienssin vahvistaminen ja ilmiölähtöisyys tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttumisessa
- Hyvän vahvistaminen ongelmapuheen sijaan.
Uutta syntyy rajapinnoilla
Sidosryhmätyöpajojen vahvoista viesteistä välittyy hyvin se innovatiivisen kehittämisen perusperiaate, että uudet ratkaisut syntyvät rajapinnoilla. Uudistuva toimintakulttuuri kohti lasten ja nuorten tarpeista lähtevää päätöksentekoa ja palvelutoimintaa on kehittämistä, jonka ongelmat ja ratkaisut liittyvät ihmisten arvoihin, asenteisiin, ajattelumalleihin, rakenteisiin, verkostoihin ja vuorovaikutustapoihin. Tällaisia kulttuurisia muutoksia ei voi käskeä tapahtuviksi eivätkä ne myöskään etene vain tiedon määrää lisäämällä.
”Mahdollisuuksia aktiiviseen oppimiseen eli rajojen ylityksiin, yhteiskehittämiseen ja uudelleenajatteluun on tärkeää raivata sekä päätöksenteon että organisaatioiden ja palvelutuotannon yhteyteen.”
Se edellyttää totuttujen esteiden purkamista, kykyä tarkastella asioita monista näkökulmista ja rohkeutta uudistua. Parhaimmillaan sillanrakennus käytännöstä tutkimukseen ja tutkimuksesta käytäntöön edistää aktiivista oppimista ja uuden kohtaamista.
Itla haluaa omalta osaltaan olla vahvistamassa vastuullisten toimijoiden kyvykkyyttä kytkeytyä lapsen arkeen ja esille tuleviin haasteisiin sekä löytää niihin ratkaisuja yhdessä muiden kanssa. Samalla voidaan tukea sellaisten organisaatioiden rakentumista, jotka ovat enemmän kuin osiensa summa.
Muutokseen tarvitaan ketteryyttä ja pitkäjänteisyyttä
Työssäni organisaatiokehittäjänä olen vuosikymmenten varrella toistuvasti havainnut, että organisaatioiden arkea eletään vahvassa aikaansaamisen moodissa. Tulosten aikaansaaminen onkin tärkeää, mutta samalla näkökulma helposti kapeutuu kattamaan vain oman toiminnon, sen osatavoitteet ja tämän hetken vaatimukset.
”Mitä pidemmälle tunnelinäkö kehittyy, sitä useammin keinot uhkaavat nousta päämääriksi ja kytkeytyminen toiminnan tarkoitukseen, aitoihin tarpeisiin ja muihin toimijoihin vaikeutuu.”
Yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa on tärkeää sekä pitkäjänteisyys että ketteryys. Toisin kuin usein ajatellaan, nämä eivät ole toistensa vastakohtia, vaan välttämättömiä edellytyksiä yhteiskunnallisen mission omaavan organisaation toiminnalle. Systeeminen muutos edellyttää sitoutumista ja osallisuuden laajentamista, keinot elävät ajassa ja jalostuvat. Laadukas strategiaprosessi on tärkeä mahdollisuus palauttaa ajattelua osista kokonaisuuteen, paneutua vaikuttavuusolettamiin, ja harjoitella mentaalista ja toiminnallista joustavuutta. Maailma ei tule yhdellä strategiakierroksella valmiiksi, mutta yhdessä ajattelun taitojen ja dialogisen organisaatiokulttuurin kehittymiseen se voi olla merkittävä piristysruiske.
Itlan strategiaprosessi jatkuu säätiön hallituksen, valtuuskunnan ja henkilöstön keskusteluina kohti vaikuttavia painopistevalintoja. Samalla Itla viettää juhlavuottaan ja kurkottaa seuraavan 35 vuoden päähän teemalla Tulevaisuuden kuvia – Lasten ja nuorten Suomi 2057. Tämä etukeno näkyköön myös uuden strategian laadinnassa!
Uutiset
