Teoriasta käytäntöön – miten vaikuttava psykososiaalinen menetelmä tuodaan Suomeen?
Adaptointi on tarpeellista, koska aina ei ole mahdollisuuksia toteuttaa uusien menetelmien haastavia ja kalliita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Suomessa myös resurssit kehittää täysin uusia psykososiaalisia menetelmiä ovat vähäiset, ja yleensä ns. uudet menetelmät ovatkin muualla kehitettyjä ja vaikuttavaksi osoitettuja.
Mitä menetelmän adaptointi on?
Menetelmän adaptointi tarkoittaa suunnitelmallista prosessia, jonka tavoitteena on muokata vaikuttavaksi todettu menetelmä uuteen kontekstiin. Adaptoinnilla varmistetaan, että menetelmä sopii käyttäjilleen, kohderyhmälle ja toimintaympäristöön. Olennaista prosessissa on varmistaa, että menetelmän vaikuttavuuden kannalta keskeiset tekijät on tunnistettu, ja että ne pysyvät muuttumattomina. Laadukas adaptointi on tietoisiin ratkaisuihin perustuvaa, läpinäkyvää ja hyvin raportoitua.
Yleisin menetelmälle tehtävä muokkaus on menetelmän sisällön kääntäminen alkuperäiskielestä suomeksi. Lisäksi voi ilmetä tarve lisätä tai poistaa joitakin materiaaleja, jotta menetelmä soveltuisi paremmin Suomeen, tietylle kohderyhmälle tai intervention toteuttavalle ammattiryhmälle. Adaptointia tarvitaan myös esimerkiksi silloin, kun vaikuttava menetelmä muokataan kohtaamiseen perustuvasta interventiosta teknologia-avusteiseksi.
Käsitteiden ja käytänteiden vakiinnuttaminen vasta edessä
Adaptointi tieteenalana on kansainvälisestikin tarkasteltuna uusi ja kehittyvä, mikä näkyy muun muassa erilaisten adaptoinnin viitekehysten liberaalina käyttönä ja tehtyjen muokkausten puutteellisena raportointina. Adaptointiin liittyvä terminologia on vielä selkiytymätöntä niin englanniksi kuin suomeksi, eivätkä adaptaatiokirjallisuuden käsitteet ole vielä vakiintuneet käyttöön. Itlan implementointioppaassa adaptointi ehdotetaan käännettäväksi ”mukautus”.
Suomesta puuttuvat vakiintuneet interventioiden adaptoinnin käytänteet ja adaptointia tukevat prosessit. Viime vuosiin asti psykososiaalisten menetelmien adaptointia on tehty pitkälti nojautuen erittäin kokeneiden mielenterveysammattilaisten ammattitaitoon ja kansainvälisiin kontakteihin. Tarve adaptointia tukeville välineille on kasvanut menetelmäkentän monipuolistuessa. Itlan Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke (KI-hanke) vastaa osaltaan näihin tarpeisiin. Tavoitteena on lisätä menetelmien käyttöönoton ja adaptoinnin läpinäkyvyyttä sekä laatua.
Miten varmistaa vaikuttavuus, kun menetelmää muokataan?
Kansainvälisesti on kehitetty strukturoituja viitekehyksiä ja malleja psykososiaalisten menetelmien adaptointiin. Nämä on kehitetty parantamaan adaptoinnin laatua. Vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää tietää, mitä muokkauksia on tehty, keiden toimesta, miksi ja mihin perustuen. Jos menetelmää muokataan paljon, on sen vaikuttavuus syytä varmistaa tutkimuksella.
Viitekehysten kehittäminen on ollut lähtökohdaltaan tiedemaailmaa palvelevaa. Tietoa viitekehysten käytettävyydestä ns. oikeassa elämässä on vain vähän. Osa malleista näyttää eittämättä liian työläiltä, osa jää hyvin yläkäsitteellisiksi, mutta osasta voisi olla käytännön työkaluiksi suomalaiseen menetelmäkenttään. KI-hankkeessa tulemme hakemaan sellaisia viitekehyksiä, jotka olisivat hyödyllisiä nimenomaan käytännön toimijoiden kannalta. Tämä työ on nyt alkamassa.
ADAPT esimerkkinä systemaattisesta adaptoinnista
Yksi tunnistamistamme adaptointia strukturoivista ohjeistuksista on Cardiffin yliopistossa kehitetty ADAPT. Yliopisto järjesti 14.9.2023 seminaarin adaptoinnista, joka opasti myös ADAPTin käyttöön. ADAPT pohjautuu kahteen kirjallisuuskatsaukseen ja laajaan asiantuntijatyöskentelyyn. Se opastaa vaiheittain, miten adaptointia tulisi tehdä ja ohjaa kohdennetusti hyödyntämään myös muita viitekehyksiä ja oppaita.
ADAPTi:n suurin arvo on siinä, että se ohjaa ajattelemaan adaptointia laajasti ja huomioimaan erityisesti menetelmän muuttuvan kontekstin. Seminaarissa korostettiin, miten tärkeää adaptoinnissa on todella ymmärtää, mihin menetelmän vaikuttavuus perustuu ja peilata tehtäviä muutoksia jatkuvasti tähän. Muokatun menetelmän vaikuttavuutta uudessa kontekstissa ei tule ottaa itsestäänselvyytenä.
Käyttökokemusta ADAPTista on vasta kertymässä. Seminaari ei siis vastannut kysymykseen siitä, toimiiko opas ”oikeassa elämässä”. Tietoa oppaan hyödyistä saadaan kokeilemalla keskeisiä sisältöjä käytännössä. Lisäksi on syytä kuulla adaptointia tehneitä kokeneita ammattilaisia ja heidän näkemyksiään niin ADAPTista, kuin muista tarjolla olevista adaptoinnin välineistä. Suomen nopeasti kehittyvä menetelmäkenttä tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden.
Outi Linannranta
Tieteellinen päätoimittaja
Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke, Itla
Uutiset
