Uutiset>Blogit
01.10.2021

Tukea lasten ja nuorten pärjäävyyteen yhteisövaikuttavasti – Mikä muuttuu johtamisessa?

Alueellinen oppimisverkosto tukee lasten ja nuorten sujuvan arjen rakentamista paikallisesti, eri tahojen päämäärätietoisena yhteistyönä. Yhteentoimivien ja pärjäävyyslähtöisten toimintatapojen verkostomainen rakentaminen on merkittävä muutos palveluajattelussa. Se tarvitsee tuekseen samoihin päämääriin luotsaavaa johtamista. Mutta mikä johtamisessa varsinaisesti muuttuu, kun palvelutarpeisiin vastataan yhteisövaikuttavuuden kautta? 

Tätä tematiikkaa ruodittiin Itlan alueellisen oppimisverkoston virtuaalisessa johtamiskoulutuksessa kevään 2021 aikana.

Systeemisen muutoksen muotoilu on johtamisen orientaationa uutta. Se vaatii katseen nostamista yhden organisaation tavoitteiden toteutumisesta lapseen, aitoihin tarpeisiin ja yhteisen kyvykkyyden rakentamiseen palveluiden järjestämisessä. Tällainen toiminta onnistuu ainoastaan vastavuoroisuuteen perustuvassa yhteistyössä yli organisaatiorajojen.

Johtamisen painopisteen se vie

  1. yhteisen tavoitteen tietoiseen rakentamiseen,
  2. erilaisten toimijoiden osaamisen samanaikaiseen hyödyntämiseen,
  3. vastuullisen itseohjautuvuuden tukemiseen sekä
  4. loppukäyttäjän palautteen ja organisaation oppimisen vahvasta kytkennästä huolehtimiseen.

Johtamisosaamisina tämä tarkoittaa erityisesti strategisen muotoilun ja yhdessä oppimisen kulttuurin rakentamisen osaamista niin organisaatioiden sisälle kuin verkostotoimijoiden välille. Niinpä Itlan johtamiskoulutuksessa korostuivat sellaiset teemat kuin merkityksellistäminen muutoksen edellytyksenä, näkökulmien vuorovaikutus, verkostojohtamisen prosessi ja luottamuksen rakentaminen. Lisäksi koulutuksessa rakennettiin merkityksellisiä mittareita onnistumisen seurantaan, ja osallistujilta nousseena toiveteemana käsiteltiin vahvuuksien ja sisäisen motivaation kautta johtamista.

Suhdeperustaisuus kulttuurin muutoksen avaimena

Koulutukseen sisältyi myös kaksi webinaaria esimerkillistä brittiläisistä muutosprosesseista. Children England kertoi mahdollisuuksista tuoda nuorten syvällistä osallisuutta politiikkasuunnitteluun, jopa korona-aikana ja virtuaalisesti. Ja Leedsin lasten palvelut kertoi, kuinka koko kaupungista tehtiin lapsiystävällinen siirtymällä suhdeperusteiseen johtamiseen niin kaupungin organisaation sisällä kuin suhteessa lapsiasiakkaisiin.

Tällaisten muutosten johtaminen on erittäin ajankohtaista ja tarpeellista myös joka puolella Suomea. Alueellisen oppimisverkoston johtamiskoulutukseen osallistui 50 työrooleiltaan hyvin erilaista lasten ja nuorten palvelujen vaikuttajaa. Syyskuun alussa pidetyssä seurantatapaamisessa summatiin millaista kehittymistä osallistujat olivat huomanneet omissa systeemisen muutoksen johtamisen taidoissaan ja lapsilähtöisen toiminnan etenemisessä.

Osallistujat mm. kertoivat, että ” olen hoksannut mikä on hyödyllinen roolini tässä muutoksessa”.

Johtajan oman toiminnan merkittäviksi kehitysaskeliksi kirjattiin esim. uskallus kysyä, olla ei-tietämisen tilassa ja käynnistää arvailun sijasta dialogeja, joissa asioiden eri puolet pääsevät näkyviin. Myös aktiivisessa luottamuksen osoittamisessa ja itsensä likoon laittamisessa oli tapahtunut merkittävää myönteistä muutosta.

Alueelliseen oppimisverkostoon kuuluviin organisaatioihin johtamistavan muutokset olivat vaikuttaneet niin, että suoraan puhumisen kulttuuri oli vahvistunut. Samoin se, että kokeillaan uutta yhdessä oppimisen hengessä, ”ei jämähdetä suunnittelemaan”. Tällaisen toimeen tarttumisen aikaansaamisessa tärkeäksi nähtiin mindsetin muutos pois oikean ratkaisun olemassaolon oletuksesta.

Toiminnan onnistumista tarkasteltaessa painopiste oli siirtynyt enemmän lasten elämänlaadussa näkyvän yhteisvaikutuksen näkökulmaan sekä tilan raivaamiseen ammattilaisten mahdollisuuksille toimia lasten ja nuorten etua edistävällä tavalla.

Asiakas yhdistää

Tulevaisuuden huolina johtamiskoulutuksen osallistujat nostivat esiin kiireen vaikutuksen läsnäoloon ja tilanteen pysäyttämisen kykyyn, kun huomataan, että jossain asiassa ollaan etenemässä muuhun kuin sovittuun suuntaan. Monilla paikkakunnilla on saavutettu onnistumisia lasten ja nuorten palveluissa julkisen, yksityisen ja järjestösektorin pitkäjänteisen kumppanuuden kautta. Tätä yhteistyötä olisi kyettävä jatkamaan, vaikka julkisella puolella tapahtuu merkittävä rakenteellinen muutos hyvinvointialueiden muodostamisen myötä.

Yhteisövaikuttavuus tuo uutta imua monitoimijaiseen yhteistyöhön. Työ on sekä vaikuttavampaa että mukavampaa, kun sitä tehdään yhdessä, totesivat johtamiskoulutuksen osallistujat. Huonolla johtamisella lupaavasti alkaneen muutoksen voi pysäyttää, ja hyvällä sitä vauhditetaan. Johtajien metataitoja muutoksen edistämisessä on tärkeä kehittää käytännön toimintatapamuutosten aikaansaamiseksi.


Kirjoittaja
Marika Tammeaid
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?