Uutiset>Blogit
06.10.2022

Työelämäprofessuuri tuo yhteen tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön

Itla lahjoitti Oulun yliopistolle interventio- ja implementointitutkimuksen työelämäprofessuurin 2020. Yhteistyön tavoite – suoraan käytäntöä hyödyttävä tutkimus ja suoraan käytännöstä tutkimukseen siirtyvät tarpeet – on osoittautunut toimivaksi. Esimerkiksi työn arjen kysymykset ovat päätyneet väitöskirjojen ja kansainvälisten tieteellisten artikkeleiden aiheiksi sekä tutkimuksen tuoma tieto konkreettisiksi ratkaisuksi lasten ja perheiden palveluissa.

Itla ja Oulun yliopisto aloittivat 2020 yhteistyön, jonka yhteinen nimittäjä oli Itlan yliopistolle lahjoittama työelämäprofessuuri. Sen keskeinen idea on tehdä tutkimusta, joka hyödyttää suoraan palveluiden kehittämistä ja vaikuttaa tätä kautta lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiin.

Liikkeelle alueellisesta oppimisverkostosta

Ihan aluksi rakensimme alueellisen oppimisverkoston (AO), johon tuli mukaan neljä aluetta Suomesta. Alueiden tukena, kehittämisen tukirakenteena, toimii Itlan ja Oulun yliopiston yhteinen työryhmä. Työryhmä toimii yhteisövaikuttavuus-lähestymistavan (Kania & Kramer 2011, Niemelä et al. 2019) mukaisesti.


”Yhteisövaikuttavuus on viitekehys, jonka avulla systeemistä kehittämistä ja yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta. Viitekehystä voi soveltaa systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi, joihin tarvitaan laaja joukko toimijoita.”


Translationaalinen tutkimus tuo käytännön ongelmat tutkijan pöydälle

Samaan aikaan käynnistimme translationaalisen tutkijaohjelman pilotin. Tutkimuksen kohteeksi valikoituu arjen työstä kysymyksiä, joihin voidaan tutkitulla tiedolla vastata. Parhaillaan työn alla on väitöskirjoja ja useita tieteellisiä artikkeleita.

Käytännöstä tutkimuksen aiheiksi ovat nousseet mm. nuoruuden harrastustoiminnan yhteys aikuisuuden mielenterveyshäiriöihin, monialainen johtaminen ja implementaatiomittarin kehittäminen, lasten neurokehityksellisten diagnoosien yhteys lasten kodin ulkopuolelle sijoituksiin, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten terveys sekä paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät lapset ja nuoret. Nämä ovat juuri niitä aiheita, joihin käytännön työssä kaivataan lisää ajankohtaista tietoa.

Työelämälähtöinen tutkimus jatkuu

Työelämään vahvasti kytköksissä olevasta lahjoitusprofessuurista on muodostumassa yhteistyöpositio tieteellisen tutkimuksen ja paikallisen kehittämisen välille.


”Myös Itlan edistämät lasten ja perheiden hyvää arkea mahdollistavat kasvuyhteisöt sekä niitä tukevat palvelut ja toimijoiden yhteistyön kehittäminen, edistyvät tämän position kautta eri puolilla Suomea”, kertoo tutkimusprofessori Tiina Ristikari. 



”Yhtä lailla edistyy lasten ja perheiden palveluiden ja kolmannen sektorien resurssien”, jatkaa työelämäprofessori Mika Niemelä. 


Tätä tekstiä kirjoitettaessa saimme tiedon Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituspäätöksestä Helsingin yliopiston johtamalle usean yliopiston muodostamalle konsortiolle. Tutkimushankkeessa kehitetään koulua lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaksi yhteisöksi. Oulun yliopiston osahankkeessa hyödynnetään AO-työssä kertynyttä implementaatio-osaamista ja sovelletaan translationaalista tutkimusotetta, jossa arjen työstä nousevat kysymykset otetaan tutkimuksen tarkasteltaviksi ja tutkimustulokset palautetaan arjen käytöntöihin.

Näyttää siis siltä, että lahjoitusprofessuurista lähtenyt työtapa on todettu toimivaksi ja siinä on vielä paljon mahdollisuuksia. Tiedon tuottamisen ja käytännön sovelluksen välinen kuilu kaventuu ja voittajia ovat parempia palveluita saavat lapset, nuoret ja perheet.


Kirjoittaja

Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Oulun yliopisto

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.