Uutiset>Blogi
15.02.2024

Yhteisövaikuttavuustyö tarvitsee tuekseen toimivat rakenteet

Itlan ja Oulun yliopiston yhteistyössä ylläpitämä Alueellinen oppimisverkosto on muutamassa vuodessa luonut uudenlaisia rakenteita perhepalvelujen kentälle.

Itlan erityisasiantuntija Oona Palosaaren mukaan työn keskiössä on ymmärrys siitä, että lapsen hyvinvointia pystytään parhaiten tukemaan laajan ja hyvin integroituneen monialaisen palvelurakenteen avulla.

Alueellisen oppimisverkoston (AO-verkosto) yhteisövaikuttavuustyö pyrkii korjaamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän haasteita: siiloutuneisuutta, sirpaleisuutta ja pistemäisyyttä.

Hankekohtaisesta kehittämisestä ja palvelujärjestelmän häiriökeskeisestä lähestymistavasta liikutaan kohti yhteisövaikuttavuutta, yhteistoimintaa ja kannattelevia kasvuympäristöjä.

Lasta ja perhettä tuetaan paikallisesti yhdessä sovituilla tavoilla, joissa toteutuvat ennaltaehkäisy, integraatio ja jatkuvuus.

Tähän tarvitaan hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin yhdessä määrittämä konkreettinen toimintamalli. Yhteistyö AO-verkoston kanssa edellyttääkin kunnalta tai hyvinvointialueelta sitoutumista kehittämään rakenteita niin johtamis- ja kehittämistyölle kuin käytännön ja arjen toiminnalle.

Rakenteet mahdollistavat muutoksen

“Jotta alueilta nousevat, muutosta hakevat aloitteet voidaan toteuttaa yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen mukaisesti, keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet”, toteaa Oona Palosaari.

AO-verkoston yhteistyöalueiden ratkaisuissa on syntymässä kolmiportainen, perhekeskusmalliin sovitettu rakenne. Sen strategisen johdon muodostavat perhekeskusten johtoryhmät. Operatiivinen keskijohto koostuu sote-alan, kolmannen sektorin ja kunnan lähiesihenkilöistä. Laajin on työntekijätaso, joka kattaa mm. neuvolan, seurakunnan ja opiskeluhuollon kaltaiset palvelut.

Keskeinen rajapinta lasten ja perheiden sote-palveluiden sekä lapsen kasvuympäristöjen toimijoiden välillä on koordinaatiorakenne: yhden yhteydenoton periaate. Se tarkoittaa, että lapsesta huolestuneen opettajan ei tarvitse tietää kenen puoleen tilanteessa olisi syytä kääntyä. Soitto koordinaatiopuhelimeen riittää. Sen kautta ohjataan tarvittavat ammattilaiset tukemaan lapsen sujuvaa arkea.


“Keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet.”


Arjen havainnoista käytännön toimintaan

Yhteisövaikuttavuustyö tähtää alueellisten hyvinvointitekijöiden ymmärtämiseen. Se nojaa sekä laadulliseen kokemustietoon että indikaattoritietoon.

Työntekijöiltä nouseva palaute viedään tarvittaessa ylimmälle johdolle saakka, ja strategiatasolla tehdyt päätökset kuljetetaan rakennetta pitkin monialaiseen käyttöönottoon.

“Yhteisövaikuttavuuden viiden ydinelementin tulisi toteutua rakenteen jokaisella tasolla – ei vain strategisesti”, Palosaari korostaa.

Yhteisövaikuttavuuden elementit

  • Yhteinen tavoite
  • Jaetut seurannan mittarit
  • Toisiaan edistävät toiminnot
  • Jatkuva vuorovaikutus
  • Taustatukiorganisaatio

Prosessi alkaa, kun kentän toimijat havaitsevat alueellaan jonkin merkittävän uuden tekijän. Monialaisissa työryhmissä havainnoista muodostetaan suurempia ilmiöitä. Mietitään, onko asia ratkaistavissa esim. neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä vai tarvitaanko muita toimijoita tai lisää tietoa.

“Havainto ylittää ilmiön kynnyksen kun asiasta on tarpeeksi tietoa ja ärsykkeitä”, kertoo Palosaari. “Kun työryhmällä on jaettu ymmärrys siitä, että jollei tähän tartuta, tästä voi tulla ongelma – tai jos positiivista asiaa ei nyt vahvisteta, se voi kadota.”

Ilmiö viedään tarvittaessa operatiiviselle tai strategiselle johdolle. He asettavat sen mittasuhteisiin ja päättävät tarvitaanko lisää tietoa, päätöksiä tai tiedotusta.  Taustatukiorganisaatio Itla auttaa mm. kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon hankinnassa.

Tiedon pohjalta muotoillaan ratkaisuehdotus johtoportaan hyväksyttäväksi. Lopuksi otetaan käyttöön uudet toimintatavat tai viedään oleellinen tieto kentän toimijoille, joilta jälleen kerätään palautetta.

Kasvua sisältä päin 

AO-verkosto on kasvanut nopeasti, mutta alueellisten yhteistyön areenoiden löytäminen ei aina ole helppoa. Jokaisella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sektorilla on omat intressit, tarpeet ja resurssit.

“Kukaan ei toivo ylimääräisiä työryhmiä tai irrallisia, uusia rakenteita”, toteaa Palosaari. “Jotta uudenlainen yhteistoiminnan kulttuuri hyväksytään, on löydettävä muutostarpeen ja palveluintegraation merkitys.”

AO-verkoston tavoite on alusta saakka ollut, että hallitusohjelmiin sidotut perhekeskusrakenteet löytäisivät yhteisövaikuttavuustyön.

Sisältä päin kehittäminen tarkoittaa sitä, että alueellinen yhteisövaikuttavuustyö kasvaa sisällöksi perhekeskuksille – paikallisena, yhdessä luotuna ja elinvoimaisena.


Kirjoittaja: Ninnu Koskenalho

Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Voit tilata sen sivun alalaidasta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Ryhmä henkilöitä, joiden jalat kuvassa.
Uutiset
|
30.05.2025
Nuorten aggression hallintaan tarkoitetut ART- ja A-ART-menetelmät arvioitavina Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Aggression Replacement Training (ART) -menetelmän, jonka avulla aggressiivisesti tai vetäytyvästi käyttäytyville nuorille voidaan opettaa valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Nyt tehtävässä arvioinnin päivityksessä otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa muokattu versio ART-menetelmästä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
Nordic Workshops: Building a Shared Foundation for Perinatal Services 
Join our workshops this autumn and help shape more effective, consistent, and equitable perinatal services across the Nordics.
2.9.-10.10.2025
9:00-11:00 (GMT)
Teams
1000 ensimmäistä päivää
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
28.05.2025
Säästövinkki sote-johtajille: panosta arviointiin
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpano on laaja kokonaisuus, jossa onnistuminen edellyttää hyvinvointialueilta paitsi psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien osaamista myös kyvykkyyttä menetelmien arviointiin ja käyttöönottoon. Arviointi tulisi toteuttaa moninäkökulmaisesti ja systemaattisesti sekä hyödyntää siihen suunniteltuja työkaluja.
Arviointi
Vaikuttavuus
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Uutiset
|
27.05.2025
Itlan Lapsuuden rakentajat -mentorointiohjelma alkoi odottavissa ja iloisissa tunnelmissa
Itlan mentorointiohjelma tukee lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtajien kehittymistä hyvän lapsuuden rakentajina. Ohjelman aloitustilaisuudessa mentorit ja aktorit tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Yhdessä pohdittiin miten mentoroinnin tavoitteita kannattaa määritellä ja mistä onnistunut mentorointisuhde rakentuu.
Johtaminen
Johtamiskoulutus
Tapahtumat
Lapset ja nuoret – algoritmien panttivangit -keskustelu SuomiAreenassa
Yksi yhteiskunnan tulevaisuuden tärkeimmistä pääomista ovat lastemme aivot. Lasten ja nuorten keskittymiskyvystä ja huomiosta kilpailevat monikansallisten teknojättien koukuttavat algoritmit. Ovatko lapset ja nuoret algoritmien panttivankeja? Kenen vastuulla on rakentaa lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukeva turvallinen digiympäristö?
25.6.2025
15.00–15.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
Digitaalisuus
SuomiAreena
Tapahtumat
Suomi 2040: ”Mitä välii” – vai kaikki on mahdollista nuorille? Itla SuomiAreenassa
Maailman onnellisimmassa maassa nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olemme tulleet tienhaaraan: onko tulevaisuus vielä avoinna suomalaisille lapsille ja nuorille? Itla on mukana SuomiAreenassa 25.–26. kesäkuuta.
26.6.2025
13.00-13.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
SuomiAreena
Tulevaisuus