Uutiset>Blogi
15.02.2024

Yhteisövaikuttavuustyö tarvitsee tuekseen toimivat rakenteet

Itlan ja Oulun yliopiston yhteistyössä ylläpitämä Alueellinen oppimisverkosto on muutamassa vuodessa luonut uudenlaisia rakenteita perhepalvelujen kentälle.

Itlan erityisasiantuntija Oona Palosaaren mukaan työn keskiössä on ymmärrys siitä, että lapsen hyvinvointia pystytään parhaiten tukemaan laajan ja hyvin integroituneen monialaisen palvelurakenteen avulla.

Alueellisen oppimisverkoston (AO-verkosto) yhteisövaikuttavuustyö pyrkii korjaamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän haasteita: siiloutuneisuutta, sirpaleisuutta ja pistemäisyyttä.

Hankekohtaisesta kehittämisestä ja palvelujärjestelmän häiriökeskeisestä lähestymistavasta liikutaan kohti yhteisövaikuttavuutta, yhteistoimintaa ja kannattelevia kasvuympäristöjä.

Lasta ja perhettä tuetaan paikallisesti yhdessä sovituilla tavoilla, joissa toteutuvat ennaltaehkäisy, integraatio ja jatkuvuus.

Tähän tarvitaan hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin yhdessä määrittämä konkreettinen toimintamalli. Yhteistyö AO-verkoston kanssa edellyttääkin kunnalta tai hyvinvointialueelta sitoutumista kehittämään rakenteita niin johtamis- ja kehittämistyölle kuin käytännön ja arjen toiminnalle.

Rakenteet mahdollistavat muutoksen

“Jotta alueilta nousevat, muutosta hakevat aloitteet voidaan toteuttaa yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen mukaisesti, keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet”, toteaa Oona Palosaari.

AO-verkoston yhteistyöalueiden ratkaisuissa on syntymässä kolmiportainen, perhekeskusmalliin sovitettu rakenne. Sen strategisen johdon muodostavat perhekeskusten johtoryhmät. Operatiivinen keskijohto koostuu sote-alan, kolmannen sektorin ja kunnan lähiesihenkilöistä. Laajin on työntekijätaso, joka kattaa mm. neuvolan, seurakunnan ja opiskeluhuollon kaltaiset palvelut.

Keskeinen rajapinta lasten ja perheiden sote-palveluiden sekä lapsen kasvuympäristöjen toimijoiden välillä on koordinaatiorakenne: yhden yhteydenoton periaate. Se tarkoittaa, että lapsesta huolestuneen opettajan ei tarvitse tietää kenen puoleen tilanteessa olisi syytä kääntyä. Soitto koordinaatiopuhelimeen riittää. Sen kautta ohjataan tarvittavat ammattilaiset tukemaan lapsen sujuvaa arkea.


“Keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet.”


Arjen havainnoista käytännön toimintaan

Yhteisövaikuttavuustyö tähtää alueellisten hyvinvointitekijöiden ymmärtämiseen. Se nojaa sekä laadulliseen kokemustietoon että indikaattoritietoon.

Työntekijöiltä nouseva palaute viedään tarvittaessa ylimmälle johdolle saakka, ja strategiatasolla tehdyt päätökset kuljetetaan rakennetta pitkin monialaiseen käyttöönottoon.

“Yhteisövaikuttavuuden viiden ydinelementin tulisi toteutua rakenteen jokaisella tasolla – ei vain strategisesti”, Palosaari korostaa.

Yhteisövaikuttavuuden elementit

  • Yhteinen tavoite
  • Jaetut seurannan mittarit
  • Toisiaan edistävät toiminnot
  • Jatkuva vuorovaikutus
  • Taustatukiorganisaatio

Prosessi alkaa, kun kentän toimijat havaitsevat alueellaan jonkin merkittävän uuden tekijän. Monialaisissa työryhmissä havainnoista muodostetaan suurempia ilmiöitä. Mietitään, onko asia ratkaistavissa esim. neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä vai tarvitaanko muita toimijoita tai lisää tietoa.

“Havainto ylittää ilmiön kynnyksen kun asiasta on tarpeeksi tietoa ja ärsykkeitä”, kertoo Palosaari. “Kun työryhmällä on jaettu ymmärrys siitä, että jollei tähän tartuta, tästä voi tulla ongelma – tai jos positiivista asiaa ei nyt vahvisteta, se voi kadota.”

Ilmiö viedään tarvittaessa operatiiviselle tai strategiselle johdolle. He asettavat sen mittasuhteisiin ja päättävät tarvitaanko lisää tietoa, päätöksiä tai tiedotusta.  Taustatukiorganisaatio Itla auttaa mm. kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon hankinnassa.

Tiedon pohjalta muotoillaan ratkaisuehdotus johtoportaan hyväksyttäväksi. Lopuksi otetaan käyttöön uudet toimintatavat tai viedään oleellinen tieto kentän toimijoille, joilta jälleen kerätään palautetta.

Kasvua sisältä päin 

AO-verkosto on kasvanut nopeasti, mutta alueellisten yhteistyön areenoiden löytäminen ei aina ole helppoa. Jokaisella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sektorilla on omat intressit, tarpeet ja resurssit.

“Kukaan ei toivo ylimääräisiä työryhmiä tai irrallisia, uusia rakenteita”, toteaa Palosaari. “Jotta uudenlainen yhteistoiminnan kulttuuri hyväksytään, on löydettävä muutostarpeen ja palveluintegraation merkitys.”

AO-verkoston tavoite on alusta saakka ollut, että hallitusohjelmiin sidotut perhekeskusrakenteet löytäisivät yhteisövaikuttavuustyön.

Sisältä päin kehittäminen tarkoittaa sitä, että alueellinen yhteisövaikuttavuustyö kasvaa sisällöksi perhekeskuksille – paikallisena, yhdessä luotuna ja elinvoimaisena.


Kirjoittaja: Ninnu Koskenalho

Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Voit tilata sen sivun alalaidasta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
08.10.2025
Pitkäaikainen kansallinen tuki on avain onnistuneeseen muutokseen 
Yhteisövaikuttavuustyön tuore arviointitutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden uudistaminen edellyttää pitkäaikaista kansallista ja alueellista tukea hyvinvointialueille ja kunnille.
Yhteisövaikuttavuus
Kupillinen lattekahvia ja läppäri puisella pöydällä
Tapahtumat
Aamukahvit psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjille 
Mitkä ovat yleisimpiä psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjien tehtäviä Suomessa? Entä millainen yhteistyö menetelmien ylläpitäjien ja menetelmiä käyttöönottavien organisaatioiden välillä tukee menetelmien käyttöönottoa? Tervetuloa aamukahveille keskustelemaan tuoreesta menetelmien ylläpitoa käsittelevästä raportista!
Ma 3.11.2025
Klo 8-9
Teams
Kasvun tuki
Lapsia pulpettiensa ääressä oppitunnilla.
Uutiset
|
02.10.2025
Koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen tarkoitettu Kiva koulu  -ohjelma arvioitavana
Kasvun tuki arvioi Kiva koulu -ohjelman, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista peruskoulussa. Ohjelma on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty paljon uutta tutkimusta. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Psykososiaalinen menetelmä
Vaikuttavuus
Kasvun tuki
Arviointi
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
30.09.2025
Voimaperheet-toimintamalli vähentää lasten käytösoireita tutkitusti vaikuttavasti  
Alle kouluikäisten lasten käytösoireiden vähentämiseen ja vanhemmuustaitojen parantamiseen tarkoitettu digiavusteinen Voimaperheet-toimintamalli on saanut täydet pisteet eli arvion 5/5 Itlan Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa.
Kasvun tuki
Menetelmäarvio
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Blogi
|
25.09.2025
Terapiatakuu tuli – mistä luotettavaa tietoa menetelmien vaikuttavuudesta? 
Psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus on tällä hetkellä erityisen kiinnostuksen kohteena, sillä keväällä 2025 voimaan tullut lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää vaikuttavien menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvinvointialueilla kaivataan nyt päätöksenteon tueksi kipeästi vaikuttavuustietoa menetelmistä. Tähän tarpeeseen vastaavat Itlan Kasvun tuen menetelmäpankkiin kootut menetelmäarviot.
Kasvun tuki
Psykososiaalinen menetelmä
Uutiset
|
25.09.2025
Itla ja Sitra tukevat nuorten hyvinvointia vahvistavia ratkaisuja – kolme uutta hanketta käyntiin
Keväällä Sitran ja Itlan yhteistyössä toteuttamassa rahoitushaussa haettiin nuorten hyvinvointia ja arjen toimijuutta parantavia ratkaisuja. Mukaan valikoitui vahvasti nuoret osallistavia tiimejä.
Rahoitus