Uutiset>Blogi
15.02.2024

Yhteisövaikuttavuustyö tarvitsee tuekseen toimivat rakenteet

Itlan ja Oulun yliopiston yhteistyössä ylläpitämä Alueellinen oppimisverkosto on muutamassa vuodessa luonut uudenlaisia rakenteita perhepalvelujen kentälle.

Itlan erityisasiantuntija Oona Palosaaren mukaan työn keskiössä on ymmärrys siitä, että lapsen hyvinvointia pystytään parhaiten tukemaan laajan ja hyvin integroituneen monialaisen palvelurakenteen avulla.

Alueellisen oppimisverkoston (AO-verkosto) yhteisövaikuttavuustyö pyrkii korjaamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän haasteita: siiloutuneisuutta, sirpaleisuutta ja pistemäisyyttä.

Hankekohtaisesta kehittämisestä ja palvelujärjestelmän häiriökeskeisestä lähestymistavasta liikutaan kohti yhteisövaikuttavuutta, yhteistoimintaa ja kannattelevia kasvuympäristöjä.

Lasta ja perhettä tuetaan paikallisesti yhdessä sovituilla tavoilla, joissa toteutuvat ennaltaehkäisy, integraatio ja jatkuvuus.

Tähän tarvitaan hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin yhdessä määrittämä konkreettinen toimintamalli. Yhteistyö AO-verkoston kanssa edellyttääkin kunnalta tai hyvinvointialueelta sitoutumista kehittämään rakenteita niin johtamis- ja kehittämistyölle kuin käytännön ja arjen toiminnalle.

Rakenteet mahdollistavat muutoksen

“Jotta alueilta nousevat, muutosta hakevat aloitteet voidaan toteuttaa yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen mukaisesti, keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet”, toteaa Oona Palosaari.

AO-verkoston yhteistyöalueiden ratkaisuissa on syntymässä kolmiportainen, perhekeskusmalliin sovitettu rakenne. Sen strategisen johdon muodostavat perhekeskusten johtoryhmät. Operatiivinen keskijohto koostuu sote-alan, kolmannen sektorin ja kunnan lähiesihenkilöistä. Laajin on työntekijätaso, joka kattaa mm. neuvolan, seurakunnan ja opiskeluhuollon kaltaiset palvelut.

Keskeinen rajapinta lasten ja perheiden sote-palveluiden sekä lapsen kasvuympäristöjen toimijoiden välillä on koordinaatiorakenne: yhden yhteydenoton periaate. Se tarkoittaa, että lapsesta huolestuneen opettajan ei tarvitse tietää kenen puoleen tilanteessa olisi syytä kääntyä. Soitto koordinaatiopuhelimeen riittää. Sen kautta ohjataan tarvittavat ammattilaiset tukemaan lapsen sujuvaa arkea.


“Keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet.”


Arjen havainnoista käytännön toimintaan

Yhteisövaikuttavuustyö tähtää alueellisten hyvinvointitekijöiden ymmärtämiseen. Se nojaa sekä laadulliseen kokemustietoon että indikaattoritietoon.

Työntekijöiltä nouseva palaute viedään tarvittaessa ylimmälle johdolle saakka, ja strategiatasolla tehdyt päätökset kuljetetaan rakennetta pitkin monialaiseen käyttöönottoon.

“Yhteisövaikuttavuuden viiden ydinelementin tulisi toteutua rakenteen jokaisella tasolla – ei vain strategisesti”, Palosaari korostaa.

Yhteisövaikuttavuuden elementit

  • Yhteinen tavoite
  • Jaetut seurannan mittarit
  • Toisiaan edistävät toiminnot
  • Jatkuva vuorovaikutus
  • Taustatukiorganisaatio

Prosessi alkaa, kun kentän toimijat havaitsevat alueellaan jonkin merkittävän uuden tekijän. Monialaisissa työryhmissä havainnoista muodostetaan suurempia ilmiöitä. Mietitään, onko asia ratkaistavissa esim. neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä vai tarvitaanko muita toimijoita tai lisää tietoa.

“Havainto ylittää ilmiön kynnyksen kun asiasta on tarpeeksi tietoa ja ärsykkeitä”, kertoo Palosaari. “Kun työryhmällä on jaettu ymmärrys siitä, että jollei tähän tartuta, tästä voi tulla ongelma – tai jos positiivista asiaa ei nyt vahvisteta, se voi kadota.”

Ilmiö viedään tarvittaessa operatiiviselle tai strategiselle johdolle. He asettavat sen mittasuhteisiin ja päättävät tarvitaanko lisää tietoa, päätöksiä tai tiedotusta.  Taustatukiorganisaatio Itla auttaa mm. kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon hankinnassa.

Tiedon pohjalta muotoillaan ratkaisuehdotus johtoportaan hyväksyttäväksi. Lopuksi otetaan käyttöön uudet toimintatavat tai viedään oleellinen tieto kentän toimijoille, joilta jälleen kerätään palautetta.

Kasvua sisältä päin 

AO-verkosto on kasvanut nopeasti, mutta alueellisten yhteistyön areenoiden löytäminen ei aina ole helppoa. Jokaisella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sektorilla on omat intressit, tarpeet ja resurssit.

“Kukaan ei toivo ylimääräisiä työryhmiä tai irrallisia, uusia rakenteita”, toteaa Palosaari. “Jotta uudenlainen yhteistoiminnan kulttuuri hyväksytään, on löydettävä muutostarpeen ja palveluintegraation merkitys.”

AO-verkoston tavoite on alusta saakka ollut, että hallitusohjelmiin sidotut perhekeskusrakenteet löytäisivät yhteisövaikuttavuustyön.

Sisältä päin kehittäminen tarkoittaa sitä, että alueellinen yhteisövaikuttavuustyö kasvaa sisällöksi perhekeskuksille – paikallisena, yhdessä luotuna ja elinvoimaisena.


Kirjoittaja: Ninnu Koskenalho

Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Voit tilata sen sivun alalaidasta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kohti taivasta kuvattu maisema, jossa lehtipuiden latvoja ruskan värityksessä.
Uutiset
|
15.09.2025
Lapsuuden ihmissuhteissa traumatisoituneille vanhemmille tarkoitettu Vakautta vanhemmuuteen -menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Vakautta vanhemmuuteen -menetelmän, jonka tarkoituksena on tukea lapsuuden ihmissuhteissa traumatisoituneita vanhempia. Menetelmä arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa Kasvun tuessa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Tapahtumat
Aikuinen, kuuletko nuorta?
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä pureudumme yhdessä tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa lapsia ja nuoria pohdituttaviin arjen ja hyvinvoinnin pulmiin ja etsimme niihin tutkimukseen perustuvia ratkaisuja.
27.10.2025
12.00-17.00
Siltasaarenkaru 8-10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Blogi
|
08.09.2025
Yhteisövaikuttavuus on tuonut verkostoomme uuden innon perhekeskustyöhön 
Yhteistyörakenteiden kehittäminen on ollut toiminnan keskiössä, kun Kymenlaakso liittyi mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Se mahdollistaa vuoropuhelun, joka puolestaan on uusien ajatusten edellytys – ja juuri sitä yhteisövaikuttavuustyöltä Kaakkois-Suomessa odotetaan.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtumat
Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin -käsikirjan julkaisuwebinaari
Miten oppilaiden mielenterveyttä voi edistää ja tukea koulussa? Itla julkaisee marraskuussa upouuden käsikirjan, joka tarjoaa askeleet oppilaiden mielenterveyden edistämiseen koko kouluyhteisön voimin. Tervetuloa kuulolle!
To 20.11.2025
Klo 14.00-15.00
Webinaari
Kasvun tuki
Nainen ja kaksi lasta istumassa lattialla.
Uutiset
|
03.09.2025
Lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen vahvistamiseen tarkoitettu ABC-vanhemmuusryhmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi ABC-vanhemmuusryhmän, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta. ABC-vanhemmuusryhmä on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty viime vuosina tutkimusta Pohjoismaissa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Arviointi
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
Demokratiakorjaamo: Demokratia kriisissä
Demokratiakorjaamo on yhteiskunnallista keskustelua ja työpajoja sisältävä tilaisuus, jossa pohditaan kriittisesti demokratian tilaa nyky-Suomessa ja laajemmin maailmassa.
18.09.2025
13.00-16.00
Siltasaarenkatu 8–10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma