Arkistot: Hanke

Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen

Nuorten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt ja samaan aikaan nuorten mielenterveyspalveluiden ylikuormitus on kasvanut. Suomen kansallinen mielenterveyspolitiikka ja meneillään oleva terveydenhuoltojärjestelmän uudistus korostavat perustason terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden asemaa.

Itla johtaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen -työpakettia, joka on osa IMAGINE-hanketta. IMAGINE-hankkeen tavoitteena on turvata nuorten tasavertainen pääsy vaikuttaviin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja sujuvampi siirtymä aikuisuuteen sekä nuorten osallisuus yhteiskunnassa mielenterveysongelmista huolimatta.

Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen -työpaketissa tutkitaan Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) käyttöönottoa palvelujärjestelmän kolmella eri tasolla.

Valtakunnallisella tasolla tutkitaan perusteluja ja keinoja, joilla menetelmä on saatettu käyttöön kansallisesti. Alueellisella tasolla tutkitaan menetelmään käyttöönottoa estäviä ja edistäviä tekijöitä. Lisäksi kerätään koulujen opiskeluhuollon yhteydessä ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä IPC-N-menetelmästä ja sen käytöstä sekä käyttöönottoon vaikuttavista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Lisäksi tutkitaan menetelmäuskollisuutta eli menetelmän käyttöä suunnitellun kaltaisena sekä ammatillista osaamista itsearvioituna.

Osahanketta johtavat johtaja Petra Kouvonen Itlasta ja dosentti Riikka Lämsä Helsingin yliopistosta.

IMAGINE-hanke on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmien hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Hanke tukee kansallisen mielenterveysstrategian toteutusta.

Tutkimus IMAGINE-hankkeessa keskittyy neljään lupaavaan psykososiaaliseen lyhytinterventioon:

Hankkeessa mukautetaan menetelmiä Suomeen ja tutkitaan niiden vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja toteutusta sekä juurruttamista suomalaiseen palvelujärjestelmään.

Hanke muodostuu yhdeksästä työpaketista, jotka toteuttavat neljää teemallista vaikuttavuustavoitetta. Teemat ovat nuorten ja työntekijöiden osallisuus, avun tarjoamisen tavat, nuorille kehitettävät interventiot ja palvelujen vaikuttavuuden lisääminen.

IMAGINE-konsortion kokoonpano: Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Tampereen yliopisto.

Konsortiota johtaa Jari Lahti Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen -tutkimuksesta.

Itlan, Helsingin yliopiston ja MDI:n toteuttama tutkimushanke tuotti tietoa väestönmuutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

Tutkimuksessa nostettiin esiin väestönkehityksen vaikutuksia eri puolilla Suomea ja tarkasteltiin, miten lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet ja lapsivaikutusten arviointi otetaan huomioon palvelujen suunnittelussa sekä varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.

Itla, Ensi- ja turvakotien liitto ja ruokakasvatusyritys Venner toteuttivat Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen, jonka tavoitteena oli tukea haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, sosioekonomisesti vähäosaisten vauvaperheiden hyvinvointia, lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä sekä antaa perheille toistuvia kokemuksia yhdessä syömisestä.

Hankkeen taustalla vaikutti Itlan, Vennerin, Ensi- ja turvakotien liiton sekä muiden kumppanien Lapselle lounas -kampanja (2020), jossa yhdistettiin Vennerin ruokalaatikko-konsepti osaksi Ensi- ja turvakotien liiton päiväryhmätoiminnan rakennetta.

Itla toimi hankkeessa arviointitutkimuksen tekijänä.

Opetushallituksen ja Itlan projektin tavoitteena oli lisätä tutkimukseen perustuvaa tietoa käyttäytymisellään reagoivista lapsista ja nuorista esi- ja perusopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa ja lisätä oleellisten tahojen tietoisuutta ilmiöstä.

Projektissa pyrittiin myös vahvistamaan osaamista käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten kohtaamiseksi esi- ja perusopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Tietoa ilmiöstä ja siihen liittyvästä tutkitusti tehokkaasta tuesta vietiin myös kasvatus- ja opetuspalveluiden johdolle, virkamiehille, päätöksentekijöille sekä opettajankoulutusta tarjoaville oppilaitoksille tietoisuuden lisäämiseksi.

Projektissa hyödynnettiin ilmiöprosessia, jonka taustana hyödynnettiin projektia ohjaavan VIP-verkoston syksyllä 2021 toteuttamaa kyselyä kuntiin nimetyille asiantuntijoille, VIPU-henkilöille.

Itlan projektiryhmä on koonnut ja kirjoittanut teemaryhmän tukemana oppaan, joka on julkaistu Opetushallituksen julkaisusarjassa.

Lue lisää VIP-verkoston sivuilta.

Itlan ja Unicefin yhteistyö Lapsiystävällinen kunta -mallin digitalisoimiseksi.

Unicefin ja Itlan yhteistyösopimuksella tuettiin Lapsiystävällinen kunta -mallin digitalisointia. Digitalisoinnilla tehostettiin mallin hyödyntämistä kunnissa ja lisättiin esimerkiksi lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia sekä vahvistettiin lapsivaikutusten arviointia.

Ennakoivan innovaation ja julkisen sektorin toimintakyvyn kehittämiskokeilu lapsipolitiikan kysymyksissä.

Vantaan ja Oulun kaupunkien, OECD:n sekä Itlan yhteistyösopimuksella toteutettiin ennakoivan innovaation ajattelua ja menetelmiä testaava hanke nuorten palveluissa. Hankkeessa rakennettiin uudenlaista portfolio-oppimista kaupunkien politiikkavalmistelun, palvelumallien ja eri toimijoiden välille. Tavoitteena oli ennakoivan innovaation menetelmäosaamisen ylläpito ja syventäminen.

Tampereen yliopiston ja Itlan yhteistyösopimuksella tuotettiin tietoa vaikuttavuusinvestointien (Social Impact Bond, SIB) tuomista muutoksista kaupunkien toimintaan. Työssä keskityttiin Lapset SIB-hankkeisiin Hämeenlinnassa ja Vantaalla.

Selvityksessä luodattiin toimijoiden käsityksiä SIB-toimintamallin vaikutuksista kaupungin toimintaan sekä nostettiin esille SIB-mallin soveltamisen esteitä ja mahdollisuuksia. SIB-hankkeen etenemiseen tarvittavat vaiheet kuvattiin prosessina kaupunkien toiminnassa. Lisäksi tunnistettiin kaupunkien toiminnassa näkyviä osaamiskapeikkoja ja byrokratialoukkoja sekä toimintojen integraatiota ja uuden tekemisen syntyä edistäviä menetelmiä ja toimintatapoja.

Itla toimi selvityksessä kumppanina ja rahoittajana.

Osallisuus palveluissa

Itla johtaa Osallisuus palveluissa (Services-to-Belong) -työpakettia, joka on osa Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right-to-Belong) -hanketta.

Osallisuus palveluissa -työpaketissa tutkitaan ja kehitetään universaaleja ja kohdennettuja julkisia ja julkisesti rahoitettuja palveluja – esimerkiksi koulujen, lastensuojelulaitosten ja nuorisotoimen toimintaa – yksinäisyyttä kokeville ja yksinäisyydestä kärsiville lapsille ja nuorille. Palvelujen tutkimuksessa keskeistä on selvittää sitä, miten palveluntuottajat – esimeriksi nuorisopalvelut ja lastensuojelu tai koulut – tunnistavat lasten ja nuorten arkeen liittyviä ongelmia ja kehityshaasteita. Tämän lisäksi palvelujen kehittämisessä lapsilla ja nuorilla on keskeinen rooli. Osallistamisen taustalla on ajatus julkisen toiminnan tilivelvollisuudesta, joka korostaa lasten ja nuorten mielipiteiden painavuutta.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös lapsilähtöisiä palvelumalleja eri puolilla Suomea ja palvelujen uudistamisen valtakunnallista koordinaatiota. Palvelujen laadun ja sisältöjen yhdenmukaisuus vähentää eriarvoisuutta.

Itlan työpakettia johtaa tutkimusprofessori Tiina Ristikari.

Monitieteisessä Oikeus osallisuuteen eli Right to Belong -konsortiossa tavoitteena on rakentaa päätöksenteon tueksi tutkimukseen perustuvia ratkaisuja siihen, miten lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksia voidaan vähentää ja ehkäistä erilaisissa ympäristöissä. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi perheet, koulut, sosiaalinen media ja kaveriryhmät. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Tutkimuksen osa-alueet

Oikeus osallisuuteen -konsortion kokoonpano: Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.

Konsortiota johtaa Niina Junttila Turun yliopistosta.

Lisätietoja

Olethan meihin yhteydessä Osallisuus palveluissa -tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä.

PANDEMICS-ohjelma: Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (2021-2024)

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ohjelmassa keskitytään pandemioiden aiheuttamiin kriiseihin ja niiden laajamittaisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Pandemioiden aiheuttamien kriisien ennakointi ja taltuttaminen, yhteiskunnan toiminnan turvaaminen, toimenpiteitä koskeva päätöksenteko sekä kriisinjälkeinen uudelleenrakentaminen edellyttävät tutkimukseen perustuvia kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Kuten COVID-19-pandemian aiheuttama kriisi osoittaa, pandemioiden aiheuttamien uhkien torjunta ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen saattavat edellyttää paitsi lääketieteellisiä ja kansanterveydellisiä myös laajamittaisia yhteiskunnallisia toimenpiteitä ja rajoituksia. Toimenpiteet saattavat vaatia päätöksentekoa vajavaisen tiedon valossa ja kiperiä valintoja mahdollisesti jopa sellaisten asioiden välillä, joita ei voi verrata keskenään. Seuraukset ovat kauaskantoisia muun muassa sosiaalisesti, terveydellisesti ja taloudellisesti niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Miten turvata suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pandemioilta ja tukea kriisin jälkeistä palautumista?

Ohjelmassa luodaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja monitieteistä asiantuntijuutta pandemioiden aiheuttamien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, hyvinvointivaltion perustehtäviä, toimintavarmuutta ja kansalaisten turvallisuutta edistämällä.

Itlan ohjelmajohtaja Marjo Kurki johtaa PANDEMICS-ohjelmaa. Lue lisää ohjelmasta strategisen tutkimuksen neuvoston sivuilta.

YOUNG-ohjelma: Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (2022–2028)

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa YOUNG-ohjelmassa keskitytään lapsiin ja nuoriin yhteiskunnan jäseninä sekä tulevaisuuden tekijöinä. Ohjelmassa etsitään tutkimuksen avulla ratkaisuja, joilla turvata kaikkien lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen.

Ohjelman tavoitteena on luoda monitieteisen ja vuorovaikutteisen tutkimuksen keinoin laaja-alaista tietoperustaa, jolla voidaan tukea lasten ja nuorten kehitystä monipuolisiksi ja tulevaisuuteen luottaviksi toimijoiksi heidän omista lähtökohdistaan käsin. Ohjelmassa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja hyvinvointierojen kaventamiseksi ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.

Itlan ohjelmajohtaja Marjo Kurki johtaa YOUNG-ohjelmaa. Lue lisää ohjelmasta strategisen tutkimuksen neuvoston sivuilta.

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää PANDEMICS- tai YOUNG-ohjelmista.

Lapsoset – Lapsiperheiden pienituloisuus ja sosiaaliturvaetuudet

Lapsiperheköyhyyden torjuminen ja riittävän toimeentulon turvaaminen lapsiperheille ovat tärkeitä edellytyksiä lapsen oikeuksien toteutumiselle. Kelan ja Itlan tutkimushanke tuottaa uutta tietoa lapsiperheiden toimeentulosta ja selvittää erilaisia vaihtoehtoja, joilla pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin parantaa.

Tutkijat rakentavat kokonaiskuvaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta Suomessa: mitä etuuksia lapsiperheet käyttävät ja kuinka merkittävä vaikutus niillä on lapsiperheköyhyyteen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sosiaaliturvaetuuksien vaikutuksia pikkulasten vanhempien työnteon kannustimiin.

Tutkijat aikovat selvittää, miten yleistynyt vuoroasuminen vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen ja kuinka elatusavusta sopiminen nykyään toimii. Lisäksi tutkimuksessa syvennytään siihen, miten sosiaaliturva turvaa lapsiperheiden toimeentuloa erilaisissa elämän riskitilanteissa: esimerkiksi jos joku perheessä sairastuu tai vanhempi joutuu työttömäksi.

Hankkeen toteuttavat Kela ja Itla Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoituksella. Hanke on alkanut maaliskuussa 2023 ja päättyy syyskuussa 2024. Itlasta mukana ovat tutkimusprofessori Tiina Ristikari ja projektitutkijat Lauri Mäkinen ja Ilkka Virmasalo. Kelassa tutkimusta tekevät tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen ja erikoistutkijat Anneli Miettinen, Ella Sihvonen ja Tapio Räsänen.

Lisätietoja

Olethan meihin yhteydessä Lapsoset-hankkeeseen liittyvissä kysymyksissä.