Arkistot: Hanke

Suomessa noin 12 prosenttia lapsista elää pienituloisessa perheessä. Lähes joka kymmenes lapsiperheistä sai toimeentulotukea vähintään kerran vuonna 2022. Neljännes 8. ja 9. luokan oppilaista kokee perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi.

Itla käynnisti vuonna 2021 lapsiperheköyhyyteen pureutuvan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman. Tutkimus- ja kehittämisohjelmassa tuotetaan tutkimustietoa lapsiperheköyhyydestä päätöksenteon perustaksi, käynnistetään kokeiluja sekä vahvistetaan aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä. Lapsiperheköyhyyden laajuutta, syitä ja seurauksia kuvataan tarkemmin Itlan Lapsiperheköyhyys datana -sivustolla.

Ohjelman tavoitteet

Samalta viivalta -ohjelmalla on kolme keskeistä tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on jäsentää ilmiötä ja sen taustatekijöitä yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden eli köyhyyttä itse kokeneiden lasten ja nuorten kanssa.

Toisena tavoitteena on kartoittaa kansainvälisiä ja kansallisia toimia, joilla voidaan poistaa köyhyyttä tai vähentää sen kielteisiä vaikutuksia. Ne voivat liittyä esimerkiksi sosiaaliturvaan, hyvinvointipalveluihin, kasvatukseen, koulutukseen ja lasten jokapäiväiseen arkeen. Ohjelma kytkeytyy sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen.

Kolmantena tavoitteena on vahvistaa aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä muun muassa rakentamalla kotimaista toimijaverkostoa ja luomalla linkkejä kansainväliseen tutkimukseen.

Nuorten kokemusvaikuttajien Valoisat-ryhmä

Valoisat-ryhmä koostuu nuorista kokemusvaikuttajista, jotka toivovat laajempaa yhteiskunnallista keskustelua lapsiperheköyhyydestä ilmiönä ja suunnittelevat yhdessä konkreettisia toimia sen vähentämiseksi. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa 2022.

Valoisat-ryhmän nuoret haluavat tuoda esille erilaisia tarinoita ja kokemuksia ja ottaa mukaan sekä lapset ja perheet että päättäjät ja vaikuttajat, jotta lapsiperheköyhyydestä keskusteltaisiin laajemmin yhteiskunnassa.

Ryhmän nimi kuvastaa ratkaisuja, positiivisuutta, vaikuttamista ja lapsiperheköyhyyden valaisemista ilmiönä.

Samalta viivalta Oulu

Samalta viivalta Oulu on Oulun kaupungin ja Itlan yhteistyöprojekti, jonka taustalla on Oulun kaupungin päätös vähentää lapsiperheköyhyyttä ja sen kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Oulussa lapsiperheköyhyys on hieman yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Köyhyys koskettaa yhteensä noin 5 000 lasta.

Samalta Viivalta Oulu -kokeilu liittyy oululaisten perheiden varhaiseen talousongelmien tunnistamiseen sekä ongelmien lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. Kokeilun kärkenä on vapaa-ajan toiminnan edistäminen. Kokeilusta tehdään arviointitutkimus.

Yhteistyö

Samalta viivalta -ohjelman kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa, ja sitä toteutetaan yhteistyössä alan tutkimuslaitosten, valtakunnallisten hankkeiden, toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Osana ohjelmaa Itla lahjoitti lapsiperheköyhyyden tutkimukseen liittyvän professuurin Tampereen yliopistoon.

Tutkimus- ja kehittämisohjelma edistää Itlan strategista tavoitetta rakentaa siltoja lasten hyvinvoinnin avaintoimijoiden välille ja parantaa lasten yhdenvertaisuutta. Se tukee myös vuoden 2020 lopussa valmistuneen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa – jotta jokainen lapsi saisi ponnistaa samalta viivalta.

Kolmivuotisesta ohjelmasta vastaa Itlan kehitysjohtaja, tutkimusprofessori Tiina Ristikari ja tutkijoina ohjelmassa ovat olleet Aapo Hiilamo, Lauri Mäkinen, Ilkka Virmasalo ja Joel Manner. Erikoisasiantuntija Mari Hirvonen toimii ohjelman Valoisat -kokemusvaikuttajaryhmän työssä ja Samalta Viivalta Oulu-kokeilussa.

Samalta viivalta -ohjelman uutisia, blogeja ja tutkimuksia

Lapsiperheköyhyyteen ja Samalta viivalta -ohjelmaan liittyvät tutkimustulokset, blogit, podcast-jaksot sekä muut materiaalit löydät yhdeltä sivulta.

Siirry sivulle

Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen

Nuorten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt ja samaan aikaan nuorten mielenterveyspalveluiden ylikuormitus on kasvanut. Suomen kansallinen mielenterveyspolitiikka ja meneillään oleva terveydenhuoltojärjestelmän uudistus korostavat perustason terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden asemaa.

Itla johtaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen -työpakettia, joka on osa IMAGINE-hanketta. IMAGINE-hankkeen tavoitteena on turvata nuorten tasavertainen pääsy vaikuttaviin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja sujuvampi siirtymä aikuisuuteen sekä nuorten osallisuus yhteiskunnassa mielenterveysongelmista huolimatta.

Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen -työpaketissa tutkitaan Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) käyttöönottoa palvelujärjestelmän kolmella eri tasolla.

Valtakunnallisella tasolla tutkitaan perusteluja ja keinoja, joilla menetelmä on saatettu käyttöön kansallisesti. Alueellisella tasolla tutkitaan menetelmään käyttöönottoa estäviä ja edistäviä tekijöitä. Lisäksi kerätään koulujen opiskeluhuollon yhteydessä ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä IPC-N-menetelmästä ja sen käytöstä sekä käyttöönottoon vaikuttavista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Lisäksi tutkitaan menetelmäuskollisuutta eli menetelmän käyttöä suunnitellun kaltaisena sekä ammatillista osaamista itsearvioituna.

Osahanketta johtavat johtaja Petra Kouvonen Itlasta ja dosentti Riikka Lämsä Helsingin yliopistosta.

IMAGINE-hanke on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmien hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Hanke tukee kansallisen mielenterveysstrategian toteutusta.

Tutkimus IMAGINE-hankkeessa keskittyy neljään lupaavaan psykososiaaliseen lyhytinterventioon:

Hankkeessa mukautetaan menetelmiä Suomeen ja tutkitaan niiden vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja toteutusta sekä juurruttamista suomalaiseen palvelujärjestelmään.

Hanke muodostuu yhdeksästä työpaketista, jotka toteuttavat neljää teemallista vaikuttavuustavoitetta. Teemat ovat nuorten ja työntekijöiden osallisuus, avun tarjoamisen tavat, nuorille kehitettävät interventiot ja palvelujen vaikuttavuuden lisääminen.

IMAGINE-konsortion kokoonpano: Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Tampereen yliopisto.

Konsortiota johtaa Jari Lahti Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää Mielenterveysinterventioiden suunnitelmallinen käyttöönotto ja juurruttaminen -tutkimuksesta.

Itlan, Helsingin yliopiston ja MDI:n toteuttama tutkimushanke tuotti tietoa väestönmuutosten vaikutuksista varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämiseen sekä palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

Tutkimuksessa nostettiin esiin väestönkehityksen vaikutuksia eri puolilla Suomea ja tarkasteltiin, miten lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet ja lapsivaikutusten arviointi otetaan huomioon palvelujen suunnittelussa sekä varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.

Itla, Ensi- ja turvakotien liitto ja ruokakasvatusyritys Venner toteuttivat Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen, jonka tavoitteena oli tukea haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, sosioekonomisesti vähäosaisten vauvaperheiden hyvinvointia, lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä sekä antaa perheille toistuvia kokemuksia yhdessä syömisestä.

Hankkeen taustalla vaikutti Itlan, Vennerin, Ensi- ja turvakotien liiton sekä muiden kumppanien Lapselle lounas -kampanja (2020), jossa yhdistettiin Vennerin ruokalaatikko-konsepti osaksi Ensi- ja turvakotien liiton päiväryhmätoiminnan rakennetta.

Itla toimi hankkeessa arviointitutkimuksen tekijänä.

Opetushallituksen ja Itlan projektin tavoitteena oli lisätä tutkimukseen perustuvaa tietoa käyttäytymisellään reagoivista lapsista ja nuorista esi- ja perusopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa ja lisätä oleellisten tahojen tietoisuutta ilmiöstä.

Projektissa pyrittiin myös vahvistamaan osaamista käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten kohtaamiseksi esi- ja perusopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Tietoa ilmiöstä ja siihen liittyvästä tutkitusti tehokkaasta tuesta vietiin myös kasvatus- ja opetuspalveluiden johdolle, virkamiehille, päätöksentekijöille sekä opettajankoulutusta tarjoaville oppilaitoksille tietoisuuden lisäämiseksi.

Projektissa hyödynnettiin ilmiöprosessia, jonka taustana hyödynnettiin projektia ohjaavan VIP-verkoston syksyllä 2021 toteuttamaa kyselyä kuntiin nimetyille asiantuntijoille, VIPU-henkilöille.

Itlan projektiryhmä on koonnut ja kirjoittanut teemaryhmän tukemana oppaan, joka on julkaistu Opetushallituksen julkaisusarjassa.

Lue lisää VIP-verkoston sivuilta.

Itlan ja Unicefin yhteistyö Lapsiystävällinen kunta -mallin digitalisoimiseksi.

Unicefin ja Itlan yhteistyösopimuksella tuettiin Lapsiystävällinen kunta -mallin digitalisointia. Digitalisoinnilla tehostettiin mallin hyödyntämistä kunnissa ja lisättiin esimerkiksi lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia sekä vahvistettiin lapsivaikutusten arviointia.

Ennakoivan innovaation ja julkisen sektorin toimintakyvyn kehittämiskokeilu lapsipolitiikan kysymyksissä.

Vantaan ja Oulun kaupunkien, OECD:n sekä Itlan yhteistyösopimuksella toteutettiin ennakoivan innovaation ajattelua ja menetelmiä testaava hanke nuorten palveluissa. Hankkeessa rakennettiin uudenlaista portfolio-oppimista kaupunkien politiikkavalmistelun, palvelumallien ja eri toimijoiden välille. Tavoitteena oli ennakoivan innovaation menetelmäosaamisen ylläpito ja syventäminen.

Tampereen yliopiston ja Itlan yhteistyösopimuksella tuotettiin tietoa vaikuttavuusinvestointien (Social Impact Bond, SIB) tuomista muutoksista kaupunkien toimintaan. Työssä keskityttiin Lapset SIB-hankkeisiin Hämeenlinnassa ja Vantaalla.

Selvityksessä luodattiin toimijoiden käsityksiä SIB-toimintamallin vaikutuksista kaupungin toimintaan sekä nostettiin esille SIB-mallin soveltamisen esteitä ja mahdollisuuksia. SIB-hankkeen etenemiseen tarvittavat vaiheet kuvattiin prosessina kaupunkien toiminnassa. Lisäksi tunnistettiin kaupunkien toiminnassa näkyviä osaamiskapeikkoja ja byrokratialoukkoja sekä toimintojen integraatiota ja uuden tekemisen syntyä edistäviä menetelmiä ja toimintatapoja.

Itla toimi selvityksessä kumppanina ja rahoittajana.

Osallisuus palveluissa

Itla johtaa Osallisuus palveluissa (Services-to-Belong) -työpakettia, joka on osa Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right-to-Belong) -hanketta.

Osallisuus palveluissa -työpaketissa tutkitaan ja kehitetään universaaleja ja kohdennettuja julkisia ja julkisesti rahoitettuja palveluja – esimerkiksi koulujen, lastensuojelulaitosten ja nuorisotoimen toimintaa – yksinäisyyttä kokeville ja yksinäisyydestä kärsiville lapsille ja nuorille. Palvelujen tutkimuksessa keskeistä on selvittää sitä, miten palveluntuottajat – esimeriksi nuorisopalvelut ja lastensuojelu tai koulut – tunnistavat lasten ja nuorten arkeen liittyviä ongelmia ja kehityshaasteita. Tämän lisäksi palvelujen kehittämisessä lapsilla ja nuorilla on keskeinen rooli. Osallistamisen taustalla on ajatus julkisen toiminnan tilivelvollisuudesta, joka korostaa lasten ja nuorten mielipiteiden painavuutta.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös lapsilähtöisiä palvelumalleja eri puolilla Suomea ja palvelujen uudistamisen valtakunnallista koordinaatiota. Palvelujen laadun ja sisältöjen yhdenmukaisuus vähentää eriarvoisuutta.

Itlan työpakettia johtaa tutkimusprofessori Tiina Ristikari.

Monitieteisessä Oikeus osallisuuteen eli Right to Belong -konsortiossa tavoitteena on rakentaa päätöksenteon tueksi tutkimukseen perustuvia ratkaisuja siihen, miten lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksia voidaan vähentää ja ehkäistä erilaisissa ympäristöissä. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi perheet, koulut, sosiaalinen media ja kaveriryhmät. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Tutkimuksen osa-alueet

Oikeus osallisuuteen -konsortion kokoonpano: Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.

Konsortiota johtaa Niina Junttila Turun yliopistosta.

Lisätietoja

Olethan meihin yhteydessä Osallisuus palveluissa -tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä.

PANDEMICS-ohjelma: Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (2021-2024)

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ohjelmassa keskitytään pandemioiden aiheuttamiin kriiseihin ja niiden laajamittaisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Pandemioiden aiheuttamien kriisien ennakointi ja taltuttaminen, yhteiskunnan toiminnan turvaaminen, toimenpiteitä koskeva päätöksenteko sekä kriisinjälkeinen uudelleenrakentaminen edellyttävät tutkimukseen perustuvia kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Kuten COVID-19-pandemian aiheuttama kriisi osoittaa, pandemioiden aiheuttamien uhkien torjunta ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen saattavat edellyttää paitsi lääketieteellisiä ja kansanterveydellisiä myös laajamittaisia yhteiskunnallisia toimenpiteitä ja rajoituksia. Toimenpiteet saattavat vaatia päätöksentekoa vajavaisen tiedon valossa ja kiperiä valintoja mahdollisesti jopa sellaisten asioiden välillä, joita ei voi verrata keskenään. Seuraukset ovat kauaskantoisia muun muassa sosiaalisesti, terveydellisesti ja taloudellisesti niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Miten turvata suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pandemioilta ja tukea kriisin jälkeistä palautumista?

Ohjelmassa luodaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja monitieteistä asiantuntijuutta pandemioiden aiheuttamien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, hyvinvointivaltion perustehtäviä, toimintavarmuutta ja kansalaisten turvallisuutta edistämällä.

Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki johtaa PANDEMICS-ohjelmaa. Lue lisää ohjelmasta strategisen tutkimuksen neuvoston sivuilta.