Implementointitutkimuksella yli vaikuttavuuskuilun
Osahankkeen ensivaiheessa tutkitaan hoidollisen lyhytintervention jalkautumista osaksi koulujen oppilashuollon toimintaa. Osahanke keskittyy erityisesti 12–18-vuotiaiden masennusoireilun hoitoon ja ehkäisyyn tarkoitetun IPC A -menetelmän (Interpersonal counselling) käyttöönoton ja juurruttamisen tutkimiseen, osana sote-uudistusta ja sen puitteissa toteutettavaa kansallista mielenterveysstrategiaa.
Mukaan tapaamiseen oli kutsuttu IMAGINE-hankkeen kansainväliseen neuvostoon kuuluva professori Heleen Riper Vrije Universiteit Amsterdamista. Riper on hoitanut vuodesta 2021 alkaen Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa Itlan lahjoitusprofessuuria.
IMAGINE-hankkeen johtaja Jari Lahti (Helsingin yliopisto) ja varajohtaja Outi Linnaranta (THL) esittelivät tutkimuskonsortion kokoonpanoa ja hankkeen työpaketteja. Tämän jälkeen kuultiin Riperin implementointiin liittyvää asiantuntemusta.
Työkaluja juurruttamisen tueksi
Menetelmien vaikuttavuustutkimusten ja käytännön soveltamisen välillä on usein kuilu. Tutkimusvaiheessa menetelmää toteuttaa valikoitunut joukko siitä innostuneita työntekijöitä, ja toteutuksen laatu pystytään varmistamaan. Siksi voi käydä niin, että tutkimuksessa saadaan hyviä tuloksia, mutta vaikuttavuus laimenee, kun menetelmää aletaan soveltaa tosielämässä. Usein implementointitutkimuksen tarpeeseen herätään vasta tässä vaiheessa.
Kouvosen ja Lämsän johtamassa osahankkeessa tehtävä tutkimus pyrkii tunnistamaan implementoinnin esteitä ja vahdittavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa myös tulevaisuuden implementointisuunnittelua silmällä pitäen.
Kun uutta menetelmää juurrutetaan käytäntöön, pelkkä suunnittelu ei riitä, vaan toiminnan pitää myös siirtyä osaksi rutiineja. Keskeistä on huomioida toteuttamisen konteksti ja myös se, ketkä menetelmää implementoivat. Avainasemassa onnistuneen implementoinnin kannalta on palvelun johto.
– Esihenkilöiden tehtävä on jatkuvasti pohtia, miten menetelmää käyttävien työntekijöiden into ja pätevyys varmistetaan, jotta menetelmää toteutetaan kuten on tarkoitettu, Riper muistuttaa.
Pitkällä tähtäimellä tarkoitus on myös kartoittaa mahdollisuuksia versioida työkaluja, joilla voitaisiin vauhdittaa laadukasta ja systemaattista implementointia Suomessa. Professori Riper esitteli tapaamisessa Hollannissa käytössä olevaa strukturoitua ItFits-työkalupakkia menetelmien juurruttamisen tueksi. Malli pohjautuu normalisaatioteoriaan.
Työkalupakki voi auttaa alueita ja viranomaistahoja jalkauttamaan menetelmiä systemaattisesti nuorille suunnattuihin palveluihin. Pakkiin kuuluu muun muassa NoMaD-työkalu, joka löytyy Kasvun tuki -sivustolta.
IMAGINE-hanke on osa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa YOUNG-ohjelmaa.
Lisätietoja
Uutiset
