Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön rahoittama ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tuore selvitys Mikä auttaa? – Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa on julkaistu. Selvityksestä käy ilmi, että kiireellisesti sijoitettujen teini-ikäisten taustalla on usein vaikeutuneita ja pitkittyneitä nuoruuden kriisejä. Oikeanlaisten työmenetelmien avulla voidaan vahvistaa niin sijoitettujen nuorten hyvinvointia kuin sijaishuoltoa tarjoavien organisaatioiden toimintaa.

Itlan ja THL:n selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää työkäytäntöjä, jotka vastaavat entistä paremmin sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeita ja saavat aikaan positiivista muutosta. Toimivia työtapoja etsittiin yhdessä sijoitettuna olleiden nuorten, lastensuojelun työntekijöiden ja tutkijoiden kanssa.

”Lastensuojelun tilanne ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten hyvinvoinnin kysymykset ovat julkisuudessakin käytävän keskustelun näkökulmasta erittäin ajankohtainen ja akuutti aihe; nuoret ja heidän tilanteensa kaipaavat toimivia ratkaisuja”, kertoo Itlan asiantuntija Mari Hirvonen raportin taustasta.

Selvityksestä on vastannut THL:n tutkimusprofessori ja arvostettu lastensuojelun asiantuntija Tarja Heino. Raportin kirjoittajien lisäksi selvityksessä on kuultu eri lastensuojelukentän toimijoita, kuten Lastensuojelun keskusliittoa, Pesäpuu ry:tä, Nuorten Ystävät ry:tä, Auta lasta ry:tä sekä Osallisuuden aika ry:tä.

Nuorten yksilöllinen kohtaaminen

Noin joka kolmannen kiireellisen sijoituksen arvioidaan edellyttävän välitöntä tilanteeseen puuttumista, eikä sijoitusta siten voida välttää. Joka kymmenes kiireellinen tilanne sisältää vakavia nuoreen itseensä tai hänen läheisiinsä kohdistuvia vaaroja, mikä tekee tilanteesta erityisen ja vaativan.

Vaikeimmin autettavissa olivat ne, jot­ka eivät katsoneet tarvitsevansa apua eivätkä sitoutuneet hoitoon ja sijoituspaikkaan.

”Selvityksen mukaan nuoret toivovat, että heihin tutustutaan, heidän kokemuksensa ja ehdotuksensa kuullaan ja että aikuiset pysähtyvät kohtaamaan heidät kiireettä”, sanoo tutkimusprofessori Tarja Heino.

Yhtä tehokasta ja vaikuttavaa interventiota tai yksittäistä metodia, jolla lastensuojelutoimia edellyttäviin monimutkaisiin murrosiän vaikeuksiin voitaisiin puuttua, ei ole osoitettu.

Niin selvityksen tutkimustiedossa kuin nuorten näkemyksissä korostuu toive aidosta vuorovaikutuksesta nuorten ja heitä kohtaavien työntekijöiden välillä. Nuoren yksilöllinen, laaja-alainen ja kokonaisvaltainen hoito-ohjelma on edellytys kuntoutukselle ja tuen vaikuttavuudelle.

Mikä auttaa? -raportin julkaisuwebinaari

Itla järjestää selvityksestä ja sen pohjalta laadittavasta politiikkasuosituksesta julkaisuwebinaarin keskiviikkona 10.2.2021 klo 13–15. Tilaisuudessa käydään läpi raportin keskeisiä havaintoja sekä näkökulmia parhaillaan lausuntokierroksella olevaan lastensuojelun vaativan sijaishuollon lakimuutosehdotukseen.

Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan.

 

Lue Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uutinen selvityksestä.

Mikä auttaa? – Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa

 

Lisätiedot:

Asiantuntija Mari Hirvonen, Itla, mari.hirvonen@itla.fi, 044 363 7276

Kehitysjohtaja Tiina Ristikari, Itla, tiina.ristikari@itla.fi, 050 917 7396

Tutkimusprofessori Tarja Heino, THL, tarja.heino@thl.fi, 029 524 7245