Uutiset>Uutiset
15.01.2021

Itlan ja THL:n uusi selvitys: Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa

Selvityksestä käy ilmi, että kiireellisesti sijoitettujen teini-ikäisten taustalla on usein vaikeutuneita ja pitkittyneitä nuoruuden kriisejä. Oikeanlaisten työmenetelmien avulla voidaan vahvistaa niin sijoitettujen nuorten hyvinvointia kuin sijaishuoltoa tarjoavien organisaatioiden toimintaa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön rahoittama ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tuore selvitys Mikä auttaa? – Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa on julkaistu. Itlan ja THL:n selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää työkäytäntöjä, jotka vastaavat entistä paremmin sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeita ja saavat aikaan positiivista muutosta. Toimivia työtapoja etsittiin yhdessä sijoitettuna olleiden nuorten, lastensuojelun työntekijöiden ja tutkijoiden kanssa.


”Lastensuojelun tilanne ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten hyvinvoinnin kysymykset ovat julkisuudessakin käytävän keskustelun näkökulmasta erittäin ajankohtainen ja akuutti aihe; nuoret ja heidän tilanteensa kaipaavat toimivia ratkaisuja”, kertoo Itlan asiantuntija Mari Hirvonen raportin taustasta.


Selvityksestä on vastannut THL:n tutkimusprofessori ja arvostettu lastensuojelun asiantuntija Tarja Heino. Raportin kirjoittajien lisäksi selvityksessä on kuultu eri lastensuojelukentän toimijoita, kuten Lastensuojelun keskusliittoa, Pesäpuu ry:tä, Nuorten Ystävät ry:tä, Auta lasta ry:tä sekä Osallisuuden aika ry:tä.

Nuorten yksilöllinen kohtaaminen

Noin joka kolmannen kiireellisen sijoituksen arvioidaan edellyttävän välitöntä tilanteeseen puuttumista, eikä sijoitusta siten voida välttää. Joka kymmenes kiireellinen tilanne sisältää vakavia nuoreen itseensä tai hänen läheisiinsä kohdistuvia vaaroja, mikä tekee tilanteesta erityisen ja vaativan.

Vaikeimmin autettavissa olivat ne, jot­ka eivät katsoneet tarvitsevansa apua eivätkä sitoutuneet hoitoon ja sijoituspaikkaan.


”Selvityksen mukaan nuoret toivovat, että heihin tutustutaan, heidän kokemuksensa ja ehdotuksensa kuullaan ja että aikuiset pysähtyvät kohtaamaan heidät kiireettä”, sanoo tutkimusprofessori Tarja Heino.


Yhtä tehokasta ja vaikuttavaa interventiota tai yksittäistä metodia, jolla lastensuojelutoimia edellyttäviin monimutkaisiin murrosiän vaikeuksiin voitaisiin puuttua, ei ole osoitettu.

Niin selvityksen tutkimustiedossa kuin nuorten näkemyksissä korostuu toive aidosta vuorovaikutuksesta nuorten ja heitä kohtaavien työntekijöiden välillä. Nuoren yksilöllinen, laaja-alainen ja kokonaisvaltainen hoito-ohjelma on edellytys kuntoutukselle ja tuen vaikuttavuudelle.

Lisätietoja

Mikäli sinulle heräsi kysyttävää, olethan yhteydessä meihin.

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

044 363 7276
Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori

Kehitysjohtaja

Research Professor

Director of Development

050 917 7396

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Lapset leikkivät hiekkalaatikolla
Uutiset
|
20.06.2024
Uusi julkaisu kertoo: psykososiaalisten menetelmien muokkaukseen kaivataan kansallista yhteistyötä
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät tuodaan Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai toimintaympäristöön kuin mihin ne on alun perin kehitetty. Lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä Suomessa muokanneet asiantuntijat korostavat tarvetta laajemmalle kansalliselle yhteistyölle, menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia koskeviin valintoihin ja rooleihin liittyen.   
Adaptointi
Kasvun tuki
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys