Uutiset>Uutiset

Itlan ja THL:n uusi selvitys: Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa

Selvityksestä käy ilmi, että kiireellisesti sijoitettujen teini-ikäisten taustalla on usein vaikeutuneita ja pitkittyneitä nuoruuden kriisejä. Oikeanlaisten työmenetelmien avulla voidaan vahvistaa niin sijoitettujen nuorten hyvinvointia kuin sijaishuoltoa tarjoavien organisaatioiden toimintaa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön rahoittama ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tuore selvitys Mikä auttaa? – Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa on julkaistu. Itlan ja THL:n selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja kehittää työkäytäntöjä, jotka vastaavat entistä paremmin sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeita ja saavat aikaan positiivista muutosta. Toimivia työtapoja etsittiin yhdessä sijoitettuna olleiden nuorten, lastensuojelun työntekijöiden ja tutkijoiden kanssa.


”Lastensuojelun tilanne ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten hyvinvoinnin kysymykset ovat julkisuudessakin käytävän keskustelun näkökulmasta erittäin ajankohtainen ja akuutti aihe; nuoret ja heidän tilanteensa kaipaavat toimivia ratkaisuja”, kertoo Itlan asiantuntija Mari Hirvonen raportin taustasta.


Selvityksestä on vastannut THL:n tutkimusprofessori ja arvostettu lastensuojelun asiantuntija Tarja Heino. Raportin kirjoittajien lisäksi selvityksessä on kuultu eri lastensuojelukentän toimijoita, kuten Lastensuojelun keskusliittoa, Pesäpuu ry:tä, Nuorten Ystävät ry:tä, Auta lasta ry:tä sekä Osallisuuden aika ry:tä.

Nuorten yksilöllinen kohtaaminen

Noin joka kolmannen kiireellisen sijoituksen arvioidaan edellyttävän välitöntä tilanteeseen puuttumista, eikä sijoitusta siten voida välttää. Joka kymmenes kiireellinen tilanne sisältää vakavia nuoreen itseensä tai hänen läheisiinsä kohdistuvia vaaroja, mikä tekee tilanteesta erityisen ja vaativan.

Vaikeimmin autettavissa olivat ne, jot­ka eivät katsoneet tarvitsevansa apua eivätkä sitoutuneet hoitoon ja sijoituspaikkaan.


”Selvityksen mukaan nuoret toivovat, että heihin tutustutaan, heidän kokemuksensa ja ehdotuksensa kuullaan ja että aikuiset pysähtyvät kohtaamaan heidät kiireettä”, sanoo tutkimusprofessori Tarja Heino.


Yhtä tehokasta ja vaikuttavaa interventiota tai yksittäistä metodia, jolla lastensuojelutoimia edellyttäviin monimutkaisiin murrosiän vaikeuksiin voitaisiin puuttua, ei ole osoitettu.

Niin selvityksen tutkimustiedossa kuin nuorten näkemyksissä korostuu toive aidosta vuorovaikutuksesta nuorten ja heitä kohtaavien työntekijöiden välillä. Nuoren yksilöllinen, laaja-alainen ja kokonaisvaltainen hoito-ohjelma on edellytys kuntoutukselle ja tuen vaikuttavuudelle.

Lisätietoja

Mikäli sinulle heräsi kysyttävää, olethan yhteydessä meihin.

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

044 363 7276
Tutustu asiantuntijaan
Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori

Kehitysjohtaja

Research Professor

Director of Development

050 917 7396
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.