Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin
Hallintotieteiden tohtori Katri Vataja aloitti Itlan toimitusjohtajana elokuussa 2023. Itlassa häntä innoittaa tehtävä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden edistäjänä.
Katri Vataja kertoo olleensa rauhallinen ja liikunnallinen lapsi.
– Olin myös tunnollinen ja määrätietoinen – äitini sanoisi “sinnikäs”– ja minulla oli vahvoja omia mielipiteitä, Katri jatkaa.
Vataja vertaa omaa lapsuuttaan nykypäivän lapsuuteen. Yksi selkeä arkeen vaikuttava ero on teknologinen muutos: älylaitteet, sosiaalinen media ja ajankäyttö niiden parissa. Muutos on paljon isompi kuin ehkä vielä ymmärretäänkään.
– Olemme ajaneet älylaitteiden ja sosiaalisen median alustojen osalta liikenteessä ilman turvavöitä. Älylaitteiden käytön rajoituksia on alettu miettiä, kun ymmärrys seurauksista on kasvanut. Ruutuaikaa ja sosiaalisen median käyttöä koskeva keskustelu on kuitenkin eri asia kuin vaikkapa keskustelu Tiktokin algoritmeista, tekoälystä ja siitä, millaiset intressit niitä ohjaavat. Teknologian kehitykseen liittyy uudenlaisia geopoliittisia ja -taloudellisia voimia, ja ala kehittyy vauhdilla. Tässä kyydissä lapset ja nuoret istuvat etupenkillä. Tarvitaan ymmärrystä vaikutuksista ja digitaalista sivistystä, mutta sääntelyllä on myös roolinsa.
Suomalainen lapsuus on eriarvoistunut
Aikaisemmin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja Sitrassa työskennellyt Katri tunnistaa, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä kiinnostus yhteiskunnalliseen muutokseen on hänen opiskelu- ja työelämässään kulkenut punainen lanka. Nämä kiinnostuksen kohteet ovat tuoneet hänet myös Itlaan.
Verratessaan nykypäivää lapsuuteensa pohjoissuomalaisessa pikkukaupungissa Vataja tarttuu myös lapsuuden eriarvoisuuteen. 1980–1990-luvulla erot lasten ja nuorten elämässä olivat maltillisia ja heijastivat pikemminkin yhteiskunnan yleistä kehitystä kuin lasten elämän eriytymistä perhetaustan mukaan.
– Totta kai eroja oli, erityisesti 90-luvun laman keskellä, mutta elämäntyyli oli hitaampaa. Joku sai ”levikset” ja toinen tavalliset farkut, joku sai videonauhurin ensin ja toinen vasta myöhemmin. Erot eivät tuntuneet niin isoilta, etteikö olisi ollut nähtävissä mahdollisuutta niiden kaventamiseen tai ylittämiseen jossakin vaiheessa elämässä.
Yhteiskunnan polarisoituminen myös perhetaustan mukaan on huolestuttava ilmiö. Mitä sille ja muille viheliäisille ongelmille pitäisi tehdä?
”Ensin on tärkeää tunnistaa, mitä kaikkea ilmiöön kytkeytyy nyt ja tulevaisuudessa ja miten perhetausta ja elinympäristö vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja näkyvät esimerkiksi oppimistuloksissa ja terveydessä. ”
Esimerkkinä Katri käyttää lapsiperheköyhyyttä.
– Tiedetään, että poliittisilla toimilla on yhteisvaikutuksia ja pidemmän aikavälin seurauksia lapsiperheköyhyyteen ja sen myötä lasten hyvinvointiin. Lasten ja lapsiperheiden arjen tueksi on keinoja, ja ne pitää ottaa täysmittaisesti käyttöön, jotta lasten ja perheiden pärjäävyyttä ja hyvinvointia vahvistetaan jo ennen kuin ongelmia esiintyy.
– Juuri nyt keskustellaan paljon siitä, miten vaikea taloudellinen tilanne heikentää harrastusmahdollisuuksia. Samaan aikaan tiedetään, että harrastukset voivat toimia suojaavina tekijöinä lapsuudessa ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Harrastusten tukeminen on taloudellinen kysymys, mutta kyse on lopulta priorisoinnista, tulevaisuusinvestoinneista ja asioiden tekemisestä toisella tapaa – sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämmin.
Sosiaalinen mielikuvitus auttaa näkemään oikeudenmukaisemman yhteiskunnan
Vatajan mielestä meillä on liian vähän sosiaalista mielikuvitusta ja sosiokulttuurisia tulevaisuuskuvia. Meidän on helppo kuvitella teknologian muutoksia, mutta oletamme, että kaikki muu pysyy ennallaan. Tämä johtaa yllätyksiin ja kulttuurisiin yhteentörmäyksiin.
– Nähtiinkö jossain etukäteen sellaisia tulevaisuuksia, joissa lapset ja nuoret jäävät älylaitteiden ääreen kotiin tai miten teknologia kytkeytyy mielen hyvinvointiin? Ilmastonmuutoksen ja luontokadon suhteen tullaan kohtaamaan vastaavia kysymyksiä, jotka eivät ole enää vain ympäristökysymyksiä, vaan kysymyksiä hyvinvoinnista, terveydestä, taloudesta tai toimeentulosta.
”Toivon, että meillä olisi enemmän tulevaisuuskuvia ja keskustelua yhteiskunnasta, jossa lähtökohtana ovat lasten ja nuorten hyvinvointi sekä lasten oikeudet. Suomessa on hyviä kokemuksia sosiaalisista innovaatioista aina lapsikuolleisuuden vähentämisestä ja peruskoulusta lähtien.”
Itla sillanrakentajaksi nykyisyyden ja tulevaisuuden välille
Itlan Lapsuuden rakentajat -podcastin ennakointia käsittelevässä jaksossa Katri toteaa, että Itla voi toimia sillanrakentajana paitsi tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon välillä myös nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä.
– Tämä lähtee ajatuksesta, että tulevaisuutta rakennetaan päätöksillä ja teoilla joka päivä. Asiat näyttävät usein liian vaihtoehdottomilta, ja niihin tartutaan reaktiivisesti, eli vasta sitten, kun asiat ovat jo tapahtuneet. Itlassa voimme tuottaa tietoa siitä, miten erilaiset päätökset ja toimintavaihtoehdot rakentavat tulevaa.
Vataja muistuttaa, että myöskään hyvät asiat eivät säily itsestään.
– Jos haluamme säilyttää jotakin tällä hetkellä arvokasta, sekin vaatii tunnistamista, ylläpitämistä ja aktiivista toimintaa.
– Tällä hetkellä keskustelut julkisen talouden tilasta ja Suomen kilpailukyvystä sekä huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista eivät yhdisty toisiinsa, mutta käytännössä ne kohtaavat ennen pitkää. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ei pitäisi olla yksin soten tai sivistystoimen vastuulla, kyse on koko Suomen tulevaisuudesta.
Itlan tulevaisuuskuvana ketterä tutkimustiedon ja käytännön kehittämistyön yhdistäjä
Puolen vuoden toimitusjohtajakokemuksen perusteella Katri näkee Itlan vahvuuksina ketteryyden sekä laadukkaan tutkimustiedon ja tiedontuotannon yhdistämisen käytännön kehittämistyöhön ja muutoksen tekemiseen.
– Tutkittu tieto muuttaa maailmaa vasta sitten kun se on käytössä ja asioita tehdään tiedon perusteella toisin, hän toteaa.
Ketteryys mahdollistaa tarttumisen orastavaiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyy haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta ja kehittämistä, esimerkiksi vaikuttavien menetelmien arviointia, suunnitelmallista käyttöönottoa ja seurantaa. Toisiin asioihin, kuten nuorison väkivaltaan, on reagoitava nopeasti. Tällöin tutkimuksellisena lähtökohtana on tarve ymmärtää paremmin, mistä ilmiössä on kyse, ja on etsittävä nopeilla kokeiluilla toimivia ratkaisuja. Näitä lähestymistapoja Katri ei pidä toisiaan pois sulkevina, vaan toisiaan täydentävinä.
Itlassa tehdään työtä myös kokemusasiantuntijoiden ja kanssatutkimuksen parissa.
”Lapsia ja nuoria kuuntelemalla saamme heidän näkökulmastaan tietoa meneillään olevista kehityskuluista ja niiden vaikutuksista. Tarvitaan ymmärrystä siitä, miten muutokset heijastuvat lasten ja nuorten elämään ja mitä ne tarkoittavat palvelujärjestelmässä, lainsäädännössä tai eri toimijoiden yhteistyössä.”
Sillanrakentamisen ajatuksesta Katri pitää juuri siksi, että Itla voi säätiönä mahdollistaa koko kenttää vahvistavaa toimintaa ja osaamista.
– Tässä ajassa korostuu yhteistyön ja integraation tarve oikeastaan kaikilla sektoreilla ja niiden välillä. Niin ongelmat kuin tarvittavat ratkaisut ovat systeemisiä ja yhteen kietoutuneita. Siksi niitä ei kukaan yksin ratkaise.
Suomen on mahdollista pitää kaikki lapset mukana
Johtamisen paradigman muutos ja johtamisen kehittäminen on Itlan työtä läpileikkaavaa teema. Katri itse on työskennellyt pitkään strategisen johtamisen parissa. ”Strategia on minulle väline luoda yhteistä näkemystä siitä, millaista tulevaisuutta tavoitellaan, miksi ja millaisilla keinoilla muutosta tehdään. Suhtaudun siihen arjen työkaluna, joka elää ja hengittää toimintaympäristön mukana. Vaikuttavuutta tavoittelevan organisaation on kysyttävä jatkuvasti, teemmekö oikeita asioita vaikuttavalla tavalla”. Näitä kysymyksiä Itla pohtii tänä vuonna omassa strategiatyössään vuoropuhelussa sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa.
Katri toivoo lapsuuden itsearvoisuuden ja lasten tasa-arvoisuuden säilyvän suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Vaikka olen huolissani eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta, meidän yhteiskunnassamme on kuitenkin mahdollista pitää kaikki mukana. Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sivistys, vapaus ja demokratia, jotka koskevat myös lapsia ja nuoria.
Näitä arvoja ja malleja täytyy tietoisesti ylläpitää ja kehittää vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin, ja tähän Katri Vataja Itlan toimitusjohtajana sinnikkäästi pyrkii.
”Isojen muutosten onnistumisessa on viime kädessä kyse ihmisistä ja ihmisten välisestä yhteistyöstä. Tässä näen myös toivon kipinän. Ihmiskunta, ja Suomi pienenä kansakuntana, on pystynyt ihmeellisiin saavutuksiin, joten miksi ei pystyisi jatkossakin? Edellytykset ovat nyt paremmat kuin koskaan aiemmin.”
Teksti: Kirsi Campello
Lisätietoja
Uutiset
