Uutiset>Blogi
21.08.2023

Korkojen nousu lisää lapsiperheiden huolta toimeentulosta

Poikkeukselliset ajat ovat kasvattaneet etenkin lapsiperheiden huolta toimeentulosta. Huoli ei välttämättä tarkoita sitä, että perheillä olisi toimeentulovaikeuksia. Huoli kertoo perheen kokemasta taloudellisesta stressistä. Stressillä on vaikutuksia lasten hyvinvointiin.

Tässä blogissa tarkastellaan perheiden huolta toimeentulosta edellisen kolmen vuoden aikana.  

Kolme iskua perheiden toimeentulolle

2020-luvun alku on ollut poikkeuksellinen. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia mullisti perheiden toimeentuloa. Lomautukset kasvoivat ja pysyttelivät korkeammalla tasolla vielä vuonna 2021. Pandemian vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäivät onneksi kuitenkin mataliksi ja talous elpyi.  

Pahimman koronavaiheen jälkeen tuli seuraava isku. Vuonna 2022 energian, ruoan ja polttoaineen hinnat nousivat. Aikaisempien, viitebudjetteihin perustuvien laskelmiemme mukaan lapsiperheköyhyysaste nousi usealla prosenttiyksiköllä hintojen nousun vuoksi. Kolmas isku oli vuonna 2022 alkanut korkojen nousu. Korkojen nousu on vaikuttanut erityisesti asuntovelallisten toimeentuloon.  

Lapsiperheiden toimeentulokokemukset kertovat stressistä 

Aikaisemmin on arvioitu edellä mainittujen muutosten vaikutusta lapsiperheiden toimeentuloon objektiivisilla, tuloihin perustuvilla mittareilla. Esimerkiksi viitebudjetit ovat objektiivinen mittari. Objektiiviset mittarit eivät kuitenkaan anna kokonaiskuvaa perheiden toimeentulosta. Perheiden toimeentulon kehitystä voidaan arvioida myös kokemuspohjaisilla mittareilla. Kokemukset ovat tärkeitä, koska ne kertovat lapsiperheiden kokemasta stressistä.  

Analysoimme Tilastokeskuksen keräämää Kansalaispulssi-aineistoa. Kansalaispulssissa on esitetty noin kuukauden välein useita väittämiä kansalaisten mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista kansallisesti edustavalle otokselle.  

Kuviossa alla on esitetty henkilöt, jotka ovat kokeneet huolta toimeentulosta seuraavan kuukauden aikana. Tulokset esitetään erikseen henkilöille, jotka asuvat lasten kanssa sekä muille. Kuviossa esitettävät pisteet kuvaavat kuukausittaisten kyselyiden keskiarvoja. Viiva kuvaa arviotamme trendistä.   

Huoli toimeentulosta on kasvanut merkittävästi hintojen ja korkojen nousun myötä 

Vuoden 2021 alussa noin joka kymmenes lapsiperhe koki huolta toimeentulosta. Vuoden 2021 aikana huolestuneisuus laski talouden elpyessä.  

Huoli toimeentulosta lähti voimakkaaseen nousuun vuonna 2022. Huolestuneisuus saavutti huippunsa vuoden 2022 lopulla. Tuolloin lähes viidennes lapsiperheistä oli huolissaan perheen toimeentulosta. Vuoden 2023 aikana huolestuneisuus on laskenut huippulukemista, mutta pysyttelee korkeammalla tasolla kuin tarkastelujakson alussa.

Asuntovelat voivat selittää toimeentulohuolten merkittävää kasvua lapsiperheissä 

Erot lapsiperheiden ja muiden perhetyyppien välillä ovat kasvaneet vuoden 2022 aikana. Siinä missä lapsiperheiden huolen kasvu oli voimakasta, muiden huolen kasvu oli maltillisempaa. Kasvaneita eroja voi selittää asuntolainojen korkojen nousu. Lapsiperheillä on useammin asuntolainaa kuin muilla perheillä.  

Huolestuneisuus on korkeampaa matalammin koulutetuilla 

Kuviossa alla esitetään huolestuneisuus toimeentulosta vastaajan koulutuksen mukaan. Lapsiperheiden huolestuneisuus ja sen muutos vaihtelee merkittävästi koulutuksen mukaan: perusasteen tai toisen asteen suorittaneilla huolestuneisuus on kasvanut merkittävästi. Korkeakoulutetuilla nousu on ollut loivempaa.  

Toimeentulohuolet vaikuttavat lasten hyvinvointiin 

Perheen köyhyys ja raportoitu toimeentulon huoli yhdistyvät alempaan lasten elämäntyytyväisyyteen ja mielenterveyteen. Aikaisemmat taloudelliset laskusuhdanteet ovat heikentäneet lasten mielenterveyttä ja lisänneet päihteiden käyttöä.  

Lapsiperheiden toimeentulosta ja lapsiperheköyhyydestä kerrotaan lisää Itlan Lapsiperheköyhyys datana -sivustolla.  

Näin analyysi tehtiin 

Käytimme analyyseissä 32:ta Kansalaispulssi-kyselyä. Kyselyt on suoritettu noin kuukauden välein. Kyselyt sisälsivät yhteensä lähes 40 000 vastausta. Huolestuneiksi määriteltiin henkilöt, jotka vastasivat ”melko huolestunut” tai ”erittäin huolestunut” kysymykseen ”Kuinka huolestunut olet kotitaloutesi toimeentulosta seuraavan kuukauden aikana?”.

Lapsiperheeksi on merkitty henkilö, joka on ilmoittanut asuvansa alaikäisen lapsen kanssa. On huomioitava, että lapsiperheet ryhmään voi kuulua yli 15-vuotiaita lapsettomia henkilöitä, jotka asuvat alaikäisen lapsen kanssa.  

Analysoimme painotetun aineiston. Painotettu aineisto edustaa 15–74-vuotiaita mannersuomalaisia. Kansalaispulssi-aineistot ovat saatavilla avoimesti Aila tietoarkistossa CC BY 4.0 lisenssillä. Aineisto on kuvattu yksityiskohtaisemmin Aila tietoarkistossa. Analyyseissä käytettiin R-ohjelmistoa. 


Kirjoittaja
Lauri Mäkinen

Toimin projektitutkijana Itlan Samalta viivalta -ohjelmassa. Olen työskennellyt Itlassa vuoden 2022 lopulta alkaen.

Taustani on sosiaalipolitiikassa ja valmistuin valtiotieteiden tohtoriksi syyskuussa 2023. Ennen Itlaa työskentelin opetus- ja tutkimustehtävissä Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineessa.

Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Aapo Hiilamo

Aineiston viittaus:

Tilastokeskus & Valtioneuvoston kanslia: Kansalaispulssi 1/2021 – 5/2023 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2023-06-30). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3790

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma