Uutiset>Blogi
02.09.2021

Lasten hyvinvoinnin merkitykselliset mittarit

Miten lasten hyvinvointia mitataan ja millaisia ovat hyvät mittarit?

On tärkeää, että lasten hyvinvoinnin toteutumista mitataan ja hyvinvointia edistävien toimenpiteiden vaikutuksia seurataan. Mutta millaisia ovat hyvät mittarit? Miten mitata niin monitahoista ja pitkällä aikavälillä rakentuvaa asiaa kuin lapsen hyvinvointi? Tähän haasteeseen tarttuu tuoreella otteella kesällä julkaistu OECD:n raportti Measuring What Matters in Child Well-being and Policies.

Raportin lähtökohtana on hyvinvointikäsitys, jossa painotetaan lapsen oikeutta elää hyvä lapsuus tässä ja nyt sekä oikeutta saada riittävät valmiudet – tiedot, taidot, asenteet – hyvään aikuisuuteen kasvamiseen.

Tällainen kasvuympäristö on yhteisvaikutusta 

  • taloudellisesta,
  • terveydellisestä ja fyysisestä,  
  • sosioemotionaalisesta ja kulttuurisesta sekä  
  • kognitiivisesta ja koulutuksellisesta hyvinvoinnista. 

OECD:n raportissa tämä keskinäisriippuvuus, joka on tärkeä muistaa myös kaiken mittaroinnin  johtotähtenä, on tiivistetty pähkinänkuoreen seuraavalla kuvalla:

Kuva 1. Child well-being in a nutshell, OECD

Raportti osoittaa, että usein meillä on runsaasti tietoa jostain yksittäisestä alueesta, esimerkiksi kouluikäisten lasten oppimistuloksista matematiikassa tai äidinkielessä. Toisista alueista on tietoa niukasti tai ei ollenkaan.

Erityisen iso aukko on ymmärryksessä siitä, miten eri hyvinvoinnin osa-alueet ja niihin pyrkimään vaikuttavat politiikkatoimet vaikuttavat toisiinsa. Raportti nostaa esimerkiksi sosiaalisen pääoman. Sosiaaliseen pääomaan sisältyy läheisten ihmissuhteiden verkko, mielikuva omasta identiteetistä, osallistuminen erilaiseen toimintaan yhdessä muiden kanssa, luottamus instituutioihin ja tietämys yhteiskunnallisista ja globaaleista asioista.

Vahvalla sosiaalisella pääomalla on merkittäviä vaikutuksia lapsen hyvinvoinnin kaikkiin muihin ulottuvuuksiin sekä isoja kerrannaisvaikutuksia tulevaisuuden toimijuuteen. Mittaripuolella näissä asioissa onnistumisen kuvaaminen on kuitenkin vielä vajavaista.

Mittarit paljastavat myös tavoitteet

Mittaaminen ei ole tavoitteenasettelusta erillistä toimintaa, ja hyvien mittareiden laatiminen nostaa aina esiin kysymyksen ollaanko mittaamassa hyvinvoinnin toteumista ja kehittämistä vai mitataanko vain toimenpiteitä ja suoritteita. Lapsilähtöinen tavoiteasetanta on se suunta hyvinvoinnin edistämisessä, johon OECD:n raportti ohjaa. Sen taustalla on hyviä kokemuksia eri puolilta maailmaa.

Raportti korostaa sitä, että kuva hyvinvoinnista muuntuu lapsen kasvaessa. Eri asioilla on merkitystä päiväkoti-ikäisen lapsen tai omaa elinpiiriään laajentavan nuoren kannalta. Hyvinvointia tarkasteltaessa onkin tärkeä nostaa lasten fyysiseen kasvuympäristöön vaikuttavat politiikkatoimenpiteet perhe-, asumis- ja kansanterveyspolitiikan rinnalle, ja tehdä myös sitä kautta lapsikeskeistä työtä perinteisiä sektoreita laajemmin.

OECD alleviivaa tarvetta mittareille, jotka kertovat miten julkiset politiikkatoimet muovaavat lasten elämää kokonaisuutena. Tässä onnistumiseen tarvitaan lasten omaa merkityksenantoa ja näkökulmia täydentämään mittaritietoa.

Hyvät mittarit eivät ole tavoitteita sinänsä, vaan niiden tarkoitus on tukea oppimista ja jatkuvaa kehittymistä. OECD:n raportti antaa yhdenlaisen tiekartan kohti parempaa ymmärrystä lasten hyvinvoinnista. Voisiko tämä tiekartta myös auttaa lapsi- ja perhepolitiikan toimijoita löytämään itsensä ja toisensa kokonaiskuvasta pilkkomatta hyvinvointia toisistaan irrallisiin osiin?


Kirjoittaja
Marika Tammeaid

Olen toiminut Itlassa kehitysjohtajana vuodesta 2019 alkaen. Päätyökseni suunnittelen ja vedän pitkäkestoisia Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksia, joissa eri sektoreilta tulevat johtajat voivat löytää roolinsa Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvän tulevaisuuden rakentajina.

Taustaltani olen HTT, voimavara- ja ratkaisukeskeinen kouluttaja-coach, työnohjaaja ja fasilitaattori, ja olen valmentanut julkista sektoria ekosysteemimäiseen ja ihmislähtöiseen uudistumiseen yli 20 vuoden ajan.

Julkisen johtamisen kehittäminen on lähellä sydäntäni, ja väittelin vuonna 2023 julkisen johtamisen metataidoista. Eli hallinnonalasta riippumattomista taidoista, joita tarvitaan vastavuoroisen, oppivan, yhteisiä tavoitteita rakentavan johtamisen ja julkisen politiikan aikaansaamiseksi.

Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Anna Häggman


Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
08.04.2024
Oma Häme ja Itla käynnistivät menetelmien arviointipilotin
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa.
Kasvun tuki
Poika istuu ja katselee älypuhelintaan
Uutiset
|
04.04.2024
Mitä ajattelet Lapsuuden rakentajat podcastista? Vastaa kyselyyn
Mistä aiheista haluaisit kuulla Lapsuuden rakentajat podcastissa? Kaipaatko räväkkää keskustelua ja sähäkkää kommentointia vai analyyttista, punnittua pohdintaa? Auta meitä kehittämään podcastiamme vastaamalla kyselyyn!
Kaksi nuorta hymyilevät kameralle kesäpäivänä.
Tapahtuma
|
25.03.2024
Kuvittele, jos onnistuisimme paremmin nuorten mielenterveyden tukemisessa
Kuvittele jos jokainen lapsi ja nuori saisi tulevaisuudessa tutkitusti vaikuttavaa apua mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Mitä pitäisi tapahtua, jotta tästä tulisi totta Suomessa?
Ma 22.4.2024
12:00-16:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki
Kasvun tuki
Blogi
|
13.03.2024
Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista
Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.
Muuttuva väestö
Uutiset
|
13.03.2024
Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa on tuettava kansallisesti
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi etenee keväällä 2024. Yksi uudistuksen tavoitteista on lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden vaikuttavuuden lisääminen. Sosiaali- ja terveysministeriö, Itla sekä hyvinvointi- ja yhteistyöalueet kokoontuivat 16.2. keskustelemaan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien valinnan uusista kansallisista linjauksista.
Kasvun tuki
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus