Uutiset>Uutiset
27.04.2023

Menetelmäarviointeja ja mobiilisovelluksia – lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja edistetään monipuolisesti Norjassa

Tromssan yliopiston apulaisprofessorit Sabine Kaiser ja Henriette Kyrrestad ja heidän edustamansa tutkimuskeskus ovat edelläkävijöitä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Menetelmäarviointeja julkaiseva Ungsinn-verkkolehti on ollut Itlan Kasvun tuki -sivuston ja -aikakauslehden esikuvana. Viime aikoina norjalaiset ovat kehittäneet myös nuorten mielenterveyden tukemiseen suunniteltuja mobiilisovelluksia.

Itlaan saatiin huhtikuun puolivälissä vieraita Norjasta, kun Tromssan yliopiston apulaisprofessorit Sabine Kaiser ja Henriette Kyrrestad kävivät kertomassa työstään lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen parissa.

Kaiser ja Kyrrestad työskentelevät yliopiston terveystieteen tiedekunnan yhteydessä toimivassa RKBU Nord -tutkimuskeskuksessa (Regionalt kunnskapssenter for barn og unge). Tutkimuskeskus tarjoaa koulutusta lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden parissa toimiville ammattilaisille. Se järjestää koulutusta, kursseja ja seminaareja, jotka ovat läheisessä yhteydessä käytäntöön ja perustuvat tutkimukseen. Keskuksessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on parantaa lapsille, nuorille ja perheille tarjottavien mielenterveyspalvelujen laatua.

Pohjoismainen yhteistyö tärkeää

RKBU Nord -tutkimuskeskus julkaisee tieteellistä Ungsinn-verkkolehteä, jossa on arvioita lapsille ja nuorille suunnatuista psykososiaalisista menetelmistä.

Kasvun tuki tekee tiivistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten psykososiaalisia menetelmiä esittelevien tietolähteiden kanssa perustamansa NordicDataPrev-verkoston kautta. Ungsinn-verkkolehden lisäksi mukana ovat ruotsalainen Metodguiden ja tanskalainen Vidensportalen.

Verkoston tavoitteena on arvioida näyttöön perustuvia psykososiaalisia menetelmiä ja koota tutkittua tietoa Pohjoismaiden lapsi- ja perhepalveluiden käyttöön. Lisäksi tavoitteena on parantaa tiedon kulkua ammattilaisille ja päättäjille.

Toimivia menetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin

Ungsinn-verkkolehti on toiminut Itlan Kasvun tuki -sivuston esikuvana, ja Kasvun tuen menetelmäarviot perustuvat Ungsinnin käyttämään järjestelmään. Sabine Kaiser ja Henriette Kyrrestad toimivat Norjan terveysministeriön rahoittamassa Ungsinnissa kirjoittajina ja vertaisarvioijina.

Sekä Ungsinn että Kasvun tuki vastaavat tarpeeseen saada käyttöön näyttöön perustuvia menetelmiä. Kyrrestad ja Itlan ohjelmajohtaja Marjo Kurki jakavatkin huolen siitä, että tällä hetkellä lasten ja nuorten palveluissa on käytössä menetelmiä, joiden toimivuudesta ei ole tieteellisiä todisteita.

– Pahimmillaan tällaisista menetelmistä voi olla hyödyn sijaan haittaa, Kyrrestad sanoo.

Mobiilisovelluksista helposti saatavilla olevaa apua mielenterveyden haasteisiin

Sabine Kaiser ja Henriette Kyrrestad ovat myös kehittäneet kahta nuorten mielenterveyden edistämiseen liittyvää mobiilisovellusta.  NettOpp-sovellus on suunnattu nettikiusaamista kokeneille nuorille ja Opp-sovellus yleisemmin mielenterveyden edistämiseen.

Kaiserin ja Kyrrestadin mukaan nettikiusaamisen määrä on Norjassa kasvanut hieman viime vuosina. Tilastojen mukaan yli 30 prosenttia norjalaisista nuorista on kokenut ikäviä tapahtumia verkossa lähikuukausien aikana.

Yleisin kokemus on se, että joku on kirjoittanut loukkaavia asioita nuoresta. Lisäksi kokemukset voivat olla esimerkiksi jättämistä ulkopuolelle verkossa tapahtuvista sosiaalisista tapahtumista, verkossa tai puhelimitse tehtyjä uhkauksia ja loukkaavien kuvien tai videoiden julkaiseminen lapsesta.

– Nettikiusaaminen voi aiheuttaa mielenterveysongelmia, häpeää ja huonoa itsetuntoa, Kyrrestad toteaa. – Halusimme tehdä helposti saatavilla oleva välineen, jota voi käyttää juuri silloin kun tarvitsee apua.

NettOppin kehittämisessä oli mukana käyttäjiä: nuoria sekä nuorten ja mielenterveyden parissa työskenteleviä sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaisia.

Sovelluksen tavoitteena on vähentää verkossa tapahtuviin ikäviin kokemuksiin ja nettikiusaamiseen liittyviä mielenterveysongelmia, parantaa taitoja selviytyä kokemuksista sekä lisätä tietoa ja avunhakemista. Lisäksi tavoitteena on parantaa käyttäjien itsetuntoa ja unen laatua sekä vähentää verkossa tapahtuvia ikäviä kokemuksia.

Opp-sovellus on yleisesti mielenterveyttä edistävä sovellus, joka on tarkoitettu 13–19-vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on lisätä hyvinvointia ja mielenterveyttä: lisätä tietoa mielenterveydestä, keinoja stressin käsittelyyn, avun hakemista ja itsetuntoa, parantaa unen laatua ja vähentää mielenterveysongelmia.

– Sovellusten ei ole tarkoitus korvata palveluita, mutta niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi koulussa sekä nuorille suunnatuissa palveluissa ja mielenterveyspalveluissa, Kaiser ja Kyrrestad toteavat. – On myös tärkeää, että apua saatavilla siellä, missä nuoret ovat. Seuraavaksi NettOpp ja Opp ovatkin menossa Tiktokiin.

NettOpp- ja Opp-sovellukset ovat saatavissa sovelluskaupoissa vain Norjassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Lapset leikkivät hiekkalaatikolla
Uutiset
|
20.06.2024
Uusi julkaisu kertoo: psykososiaalisten menetelmien muokkaukseen kaivataan kansallista yhteistyötä
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät tuodaan Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai toimintaympäristöön kuin mihin ne on alun perin kehitetty. Lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä Suomessa muokanneet asiantuntijat korostavat tarvetta laajemmalle kansalliselle yhteistyölle, menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia koskeviin valintoihin ja rooleihin liittyen.   
Adaptointi
Kasvun tuki
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys