Uutiset>Blogi
23.06.2022

Paikallisuus keskiössä – alueiden tarpeet lähtökohtana lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä

Kuluneen kevään aikana Itlan sosiaalisen median kanavilla on nähty alueellisen oppimisverkoston toimintaa ja perehdytty aiheisiin, jotka olennaisesti liittyvät oppimisverkostoon.

Alueellinen oppimisverkosto on Oulun yliopiston ja Itlan vuonna 2020 käynnistämä lapsiperheiden pärjäävyyden vahvistamisen ja sujuvan arjen kehittämisen aloite. Tavoitteena on, että mukana olevien alueiden lasten ja nuorten kasvuympäristöt ja palvelut toimisivat mahdollisimman hyvin yhdessä. Lapsiperheiden palveluiden integraation kehittämisen ohella alueellisessa oppimisverkostossa keskitytään vahvistamaan paikallisia yhteisöjä, erityisesti lasten harrastamisen Suomen mallin kautta. Näiden ohella alueellisessa oppimisverkostossa kehitetään palvelutarpeiden ennakointia ja tiedolla johtamista Tilannehuone-sovelluksen avulla.

Alueellisessa oppimisverkostossa ovat mukana Tampereen kaupunki, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote, Oulun kaupunki ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite.

Alueellinen oppimisverkosto perustuu systeemiteorian ja yhteisövaikuttavuuden viitekehyksille. Itlan ja Oulun yliopiston tehtävänä on toimia alueiden yhteisövaikuttavuustyön taustatukiorganisaationa – tukena lapsiperheiden kehittämisen kysymyksissä. Siis niissä kysymyksissä, jotka alueilla nousevat esiin ja joihin alueet kokevat tarvitsevansa tukea. Kehittäminen lapsiperheiden palveluissa lähtee alueilta. Tukea verkostossa saa myös muilta mukana olevilta alueilta, verkosto tarjoaa mahdollisuuden vertaisoppimiseen.

Alueellisuus ja paikallisuus lähtökohtana

Kevään aikana Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä kertoi kompleksisista ilmiöistä ja niihin vastaamisesta, ja myös mahdollisista kehittämisen muutostarpeista. Tiedetään, että pitkäkestoista kehittämistä lapsiperheiden palveluissa ja palveluiden yhteensovittamisessa tarvitaan. Vaikka tarve on tunnistettu, toistaiseksi kehittämistä on ohjannut hallituskausien ja yksittäisten hankerahoituksien kesto. Samalla kehittäminen on tapahtunut hankkeille asetettujen kriteereiden puitteissa. Hankkeilla on eittämättä vastattu lapsiperheiden palveluiden akuutteihin tarpeisiin, mutta lähtökohta ja tarpeet kehittämiselle eivät suoranaisesti ole olleet alueilta lähtöisiä.

Voisiko kehittämistä tarkastella kääntämällä asetelman toisinpäin? Kevään aikana myös tätä mahdollisuutta tarkasteltiin alueellisen oppimisverkoston videoilla Itlan sosiaalisen median kanavilla. Lapsiperheiden pärjäävyyttä voidaan vahvistaa ja pitkäkestoiseen lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen voidaan siirtyä paikallisten toimijoiden yhteisen työn kautta. Siis ottamalla yhteisövaikuttavuus lähtökohdaksi omalle työlle. Yhteisen työn ohella alueen tarpeet on tunnistettava ja asetettava tavoitteita, joihin kaikki toimijat voivat sitoutua. Tämän lisäksi tarvitaan tukea, joka vastaa alueellisiin kysymyksiin ja tarpeisiin. Kevään aikana videoilla kuulimme taustatukiorganisaation tehtävistä ja tuesta, joista meille kertoivat alueellisen oppimisverkoston taustatukitiimi tutkimusprofessori Tiina Ristikari, sosiaalityöntekijä ja sosiaalipsykologi Bitta Söderblom ja asiantuntija Mari Hirvonen. Tämän ohella meillä oli ilo kuulla tarkemmin paikallisesta kehittämisestä, josta kertoivat alueiden kehittäjätyöntekijät Virve Savolainen, Oona Palosaari, Johanna Timonen ja Sanna Tiainen sekä neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkäri Sanni Penttilä.

Alueelliset tarpeet lähtökohdaksi hyvinvointialueille

Lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä on tulevaisuudessa syytä huomioida alueiden omaleimaisuus ja paikalliset tarpeet. Paikallisia yhteisöjä ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan yhdessä vahvistaa – yhteisen työn kautta.

On kompleksisia ilmiöitä, jotka koskettavat alueita läpi Suomen, mutta on myös moninaisia eriäviä paikallisia tarpeita ja ilmiöitä. Näitä aiheita muiden muassa tutkitaan alueellisen oppimisverkoston tutkijaverkostossa. Kevään aikana olemme kuulleet tutkijaverkoston ajankohtaisista tutkimusaiheista (mm. Associations between Adolescents’ Social Leisure Activities and the Onset of Mental Disorders in Young Adulthood ja Rationale and Description of Implementation of Regional Collaborative Service Model for Enhancing Psychosocial Wellbeing of Children and Families—Oulu Collective Impact Study).

Juuri julkaistun alueellisen oppimisverkoston arviointitutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tutkimus tukee paikallista kehittämistä alueilla. Tutkimusta tarvitaan ennen kaikkea vastaamaan paikallisista tarpeista kumpuaviin kysymyksiin, mikä on ominaista alueellisessa oppimisverkostossa. On tärkeää, että myös tulevaisuudessa tutkimus on kiinteä osa pitkäkestoista lapsiperheiden palveluiden kehittämistä, jossa lähtökohtana ovat alueelliset tarpeet.


Kirjoittaja

Venla Ritola

Projektikoordinaattori

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma