Uutiset>Blogi

Paikallisuus keskiössä – alueiden tarpeet lähtökohtana lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä

Kuluneen kevään aikana Itlan sosiaalisen median kanavilla on nähty alueellisen oppimisverkoston toimintaa ja perehdytty aiheisiin, jotka olennaisesti liittyvät oppimisverkostoon.

Alueellinen oppimisverkosto on Oulun yliopiston ja Itlan vuonna 2020 käynnistämä lapsiperheiden pärjäävyyden vahvistamisen ja sujuvan arjen kehittämisen aloite. Tavoitteena on, että mukana olevien alueiden lasten ja nuorten kasvuympäristöt ja palvelut toimisivat mahdollisimman hyvin yhdessä. Lapsiperheiden palveluiden integraation kehittämisen ohella alueellisessa oppimisverkostossa keskitytään vahvistamaan paikallisia yhteisöjä, erityisesti lasten harrastamisen Suomen mallin kautta. Näiden ohella alueellisessa oppimisverkostossa kehitetään palvelutarpeiden ennakointia ja tiedolla johtamista Tilannehuone-sovelluksen avulla.

Alueellisessa oppimisverkostossa ovat mukana Tampereen kaupunki, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote, Oulun kaupunki ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite.

Alueellinen oppimisverkosto perustuu systeemiteorian ja yhteisövaikuttavuuden viitekehyksille. Itlan ja Oulun yliopiston tehtävänä on toimia alueiden yhteisövaikuttavuustyön taustatukiorganisaationa – tukena lapsiperheiden kehittämisen kysymyksissä. Siis niissä kysymyksissä, jotka alueilla nousevat esiin ja joihin alueet kokevat tarvitsevansa tukea. Kehittäminen lapsiperheiden palveluissa lähtee alueilta. Tukea verkostossa saa myös muilta mukana olevilta alueilta, verkosto tarjoaa mahdollisuuden vertaisoppimiseen.

Alueellisuus ja paikallisuus lähtökohtana

Kevään aikana Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä kertoi kompleksisista ilmiöistä ja niihin vastaamisesta, ja myös mahdollisista kehittämisen muutostarpeista. Tiedetään, että pitkäkestoista kehittämistä lapsiperheiden palveluissa ja palveluiden yhteensovittamisessa tarvitaan. Vaikka tarve on tunnistettu, toistaiseksi kehittämistä on ohjannut hallituskausien ja yksittäisten hankerahoituksien kesto. Samalla kehittäminen on tapahtunut hankkeille asetettujen kriteereiden puitteissa. Hankkeilla on eittämättä vastattu lapsiperheiden palveluiden akuutteihin tarpeisiin, mutta lähtökohta ja tarpeet kehittämiselle eivät suoranaisesti ole olleet alueilta lähtöisiä.

Voisiko kehittämistä tarkastella kääntämällä asetelman toisinpäin? Kevään aikana myös tätä mahdollisuutta tarkasteltiin alueellisen oppimisverkoston videoilla Itlan sosiaalisen median kanavilla. Lapsiperheiden pärjäävyyttä voidaan vahvistaa ja pitkäkestoiseen lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen voidaan siirtyä paikallisten toimijoiden yhteisen työn kautta. Siis ottamalla yhteisövaikuttavuus lähtökohdaksi omalle työlle. Yhteisen työn ohella alueen tarpeet on tunnistettava ja asetettava tavoitteita, joihin kaikki toimijat voivat sitoutua. Tämän lisäksi tarvitaan tukea, joka vastaa alueellisiin kysymyksiin ja tarpeisiin. Kevään aikana videoilla kuulimme taustatukiorganisaation tehtävistä ja tuesta, joista meille kertoivat alueellisen oppimisverkoston taustatukitiimi tutkimusprofessori Tiina Ristikari, sosiaalityöntekijä ja sosiaalipsykologi Bitta Söderblom ja asiantuntija Mari Hirvonen. Tämän ohella meillä oli ilo kuulla tarkemmin paikallisesta kehittämisestä, josta kertoivat alueiden kehittäjätyöntekijät Virve Savolainen, Oona Palosaari, Johanna Timonen ja Sanna Tiainen sekä neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkäri Sanni Penttilä.

Alueelliset tarpeet lähtökohdaksi hyvinvointialueille

Lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä on tulevaisuudessa syytä huomioida alueiden omaleimaisuus ja paikalliset tarpeet. Paikallisia yhteisöjä ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan yhdessä vahvistaa – yhteisen työn kautta.

On kompleksisia ilmiöitä, jotka koskettavat alueita läpi Suomen, mutta on myös moninaisia eriäviä paikallisia tarpeita ja ilmiöitä. Näitä aiheita muiden muassa tutkitaan alueellisen oppimisverkoston tutkijaverkostossa. Kevään aikana olemme kuulleet tutkijaverkoston ajankohtaisista tutkimusaiheista (mm. Associations between Adolescents’ Social Leisure Activities and the Onset of Mental Disorders in Young Adulthood ja Rationale and Description of Implementation of Regional Collaborative Service Model for Enhancing Psychosocial Wellbeing of Children and Families—Oulu Collective Impact Study).

Juuri julkaistun alueellisen oppimisverkoston arviointitutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tutkimus tukee paikallista kehittämistä alueilla. Tutkimusta tarvitaan ennen kaikkea vastaamaan paikallisista tarpeista kumpuaviin kysymyksiin, mikä on ominaista alueellisessa oppimisverkostossa. On tärkeää, että myös tulevaisuudessa tutkimus on kiinteä osa pitkäkestoista lapsiperheiden palveluiden kehittämistä, jossa lähtökohtana ovat alueelliset tarpeet.


Kirjoittaja

Venla Ritola

Projektikoordinaattori

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.