Uutiset>Blogi
07.09.2023

Pintaa syvemmältä: Kuinka johdat yhteiskehittämistä? Palveluintegraatio vaatii metataitoja

Suomessa ollaan tänä vuonna lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja päätöksenteon osalta merkittävän muutoksen äärellä: hyvinvointialueet järjestävät toimintaansa.

Mahdollisuudet lasten ja nuorten tarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaavien integroitujen palveluiden syntymiselle ovat paremmat kuin koskaan. Samalla haaste SO:n ja TE:n sekä koulun, kuntien, järjestöjen ja yritysten kumppanuudelle on iso. Yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen ei onnistu perinteisellä omaan organisaatioon tai omaan erikoisalaan keskittyvällä johtamisella.

Sujuvien ja asiakkaalle hyvinvointia tuottavien palvelukokonaisuuksien rakentaminen edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä. Asiakas on hyvä yhdistäjä erilaisista taustoista tuleville kumppaneille. Ja yhteistyön lähtökohdaksi kannattaa aina ottaa lapsen tarve organisaatioiden seinien sijaan. Yhdessä vaativampiinkin haasteisiin pystytään vastaamaan paremmin, ennakoivammin ja kokonaisvaltaisemmin.

Yhteiskehittämisen haaste

Integroidut palvelut ovat kuitenkin monella tapaa vaativia toiminta- ja yhteistyöympäristöjä. Kumppaniorganisaatioiden toimintatavoissa, intresseissä, käytetyssä kielessä ja vuorovaikutustavoissa on lähtökohtaisesti merkittäviä eroja. Tarvitaan siis tilaa, aikaa ja käytännön toimia yhteisen ymmärryksen luomiseen sekä innostavien yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen rakentamiseen.

Tällainen onnistuminen ei synny tyhjiössä. Se vaatii laadukasta ja vastavuoroista verkostodialogia, jonka varassa uusia ratkaisuja pääsee syntymään. Käytännössä kyse on hyvin erilaisesta johtamistaidosta kuin perinteisessä hierarkkisessa ja osaoptimoivassa organisaatiossa. Tavoitellun muutoksen aikaansaamisessa kulttuurin ja ihmisten johtamisella on keskeinen rooli.

Yhteistyötä ja uusia ratkaisuja edistävät metataidot

Metataidot ovat keskeisiä silloin, kun johdetaan sosiaalisia kohtaamisia ja organisaatiota parempaan yhteistyöhön. Metataidoiksi nimitetään ajattelun ja toiminnan taitoja, jotka edistävät onnistumista riippumatta johtamistehtävän luonteesta tai tehtäväalasta. Johtajalle välttämättömiä metataitoja ovat:

  • oppiva mieli
  • omaa organisaatiota laajempi näkökulma toimintaan
  • dialoginen vuorovaikutustapa
  • moninäkökulmaisen ajattelun taito
  • ihmiskeskeinen ja aktiivinen asioiden käytäntöön vieminen sekä
  • erilaisuutta hyödyntävä ja itseohjautuvuutta tukeva johtamisote.

Metataitoinen johtaminen rakentaa arjen vuorovaikutustilanteissa tukevaa alustaa yhteistoiminnalle ja kerää erilaista osaamista yhteen uusien, parempien ratkaisujen rakentamiseksi. Käytännössä se edellyttää oppimisen ja yhdessä luomisen omaksumista strategiseksi johtamistavaksi. Samoilla metakyvykkyyksillä tuetaan myös vastuullisen itseorganisoituvuuden syntymistä ja yhteisön kykyä oppia kertyneestä kokemuksesta. Palautteen takaisinkytkentä toiminnan parantamiseksi onnistuu, kun sitä tehdään tulevaisuusorientoituneesti, vahvuuksille rakentaen ja uudistumiskykyyn panostaen.

Yhdessä oppiminen rakentaa luottamusta

Arjessa metataitoinen johtaminen näkyy usein vastavuoroisen yhteistyön ja oppimisen edistämisenä sekä ison kuvan ja toiminnan tarkoituksesta johdetun tavoitteen ylläpitämisenä välillä haastavissa, välillä helpommissa käänteissä.

Yhdessä oppimisen ajattelutavan ja asenteen tuominen arkisiin kohtaamisiin vaatii aitoa avautumista yhteistyölle. Se on samalla paras keino luoda luottamusta ja vahvistaa organisaation tai palvelukokonaisuuden kykyä vastata niihin haasteisiin, joita varten se on olemassa.

Ilmiö- ja lapsilähtöisyyttä estävät siilot ovat luonteeltaan poliittisia ja rakenteellisia, mutta usein myös mentaalisia. Metataidot toimivat vastalääkkeenä kapealle näkökulmalle ja byrokratisoitumiselle. Niitä tarvitsevat luonnollisesti kaikki lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäjät, mutta metataitojen kehittämisessä ja edistämisessä johtajien on syytä näyttää mallia.

Rajoitteista mahdollisuuksiin

Palveluintegraation ja yhteiskehittämisen johtaminen ei onnistu vanhalla ajattelulla ja vanhoilla taidoilla. Siksi monen ensihavainto onkin, että yhteiskehittäminen on yllättävän vaikeaa. Hyvä uutinen on, että uusia taitoja voi harjoitella. Vaadittavat metataidot ovat opittavissa ja opetettavissa. Ja niitä voi ryhtyä kehittämään ja soveltamaan käytäntöön heti seuraavassa kokouksessa tai työpajassa.

Mitä haastavammiksi tilanteet kehittyvät resurssien jakamisen, yhteisten toimintaperiaatteiden, ristiriitojen käsittelyn tai yhdessä oppimisen osalta, sitä kullanarvoisemmiksi johtamisen metataidot muuttuvat. Metataitoiseen johtamiseen panostaminen ei ole tärkeää ainoastaan työntekijöille ja organisaatioille, vaan se vaikuttaa myös suoraan julkisen hallinnon uudistumiskykyyn, julkisen politiikan laatuun, ihmiskeskeisyyteen sekä julkisen sektorin kykyyn tuottaa kansalaisten näkökulmasta hyviä palveluja.


Kirjoittaja
Marika Tammeaid

Olen toiminut Itlassa kehitysjohtajana vuodesta 2019 alkaen. Päätyökseni suunnittelen ja vedän pitkäkestoisia Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksia, joissa eri sektoreilta tulevat johtajat voivat löytää roolinsa Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvän tulevaisuuden rakentajina.

Taustaltani olen HTT, voimavara- ja ratkaisukeskeinen kouluttaja-coach, työnohjaaja ja fasilitaattori, ja olen valmentanut julkista sektoria ekosysteemimäiseen ja ihmislähtöiseen uudistumiseen yli 20 vuoden ajan.

Julkisen johtamisen kehittäminen on lähellä sydäntäni, ja väittelin vuonna 2023 julkisen johtamisen metataidoista. Eli hallinnonalasta riippumattomista taidoista, joita tarvitaan vastavuoroisen, oppivan, yhteisiä tavoitteita rakentavan johtamisen ja julkisen politiikan aikaansaamiseksi.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tummahiuksinen tyttö, jolla on valkoinen t-paita ja shortsit kävelee kesäisessä puistossa.
Blogi
|
02.05.2024
Oma Häme valitsi pilottiprojektissa arvioitavat menetelmät 
Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti etenee. Projektin ensimmäisessä vaiheessa Oma Hämeessä karsittiin yli 20 menetelmän joukosta seitsemän, joiden vaikuttavuutta ja soveltuvuutta arvioidaan uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytettävällä työkalulla. 
Kasvun tuki
Tapahtuma
|
22.04.2024
10 vuotta vaikuttavaa kasvun tukea lapsille, nuorille ja perheille
Tervetuloa Kasvun tuen juhlavuoden seminaariin!
10.6.2024
9.00-16.00
Musiikkitalo, Mannerheimintie 13A, Helsinki
Kasvun tuki
Tapahtuma
|
19.04.2024
Vahvat perheet – vahva työllisyys
Samalta viivalta Oulu -kokeilun tilaisuudessa kuullaan tutkimustietoa työllisyyden ja lapsiperheköyhyyden yhteydestä.
30.05.2024
8:30-12:00
Wegelius-sali, Albertinkatu 16 (0. krs), 90100 Oulu Mahdollista osallistua myös etänä!
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta Oulu
Pitkähiuksinen lapsi painaa päätään pöytää vasten kynä kädessä.
Uutiset
|
17.04.2024
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneista lapsista lähes viidennes sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Eri taustatekijöistä pitkittynyt toimeentulotuen saanti on vahvimmin yhteydessä sijoituspäätöksiin.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtuma
|
17.04.2024
Miten lasten ja nuorten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
Valoisat-ryhmän nuoret kokemusvaikuttajat ovat yhdessä Itlan tutkijoiden kanssa tutkineet nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden köyhyydestä ja köyhyydessä pärjäämisestä. Toukokuussa on aika perehtyä tutkimuksen tuloksiin ja keskustella yhdessä siitä, miltä köyhyys tuntuu ja miten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
21.05.2024
10.00-11.30
Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Uutiset
|
08.04.2024
Oma Häme ja Itla käynnistivät menetelmien arviointipilotin
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa.
Kasvun tuki