Uutiset>Uutiset
30.03.2023

Selvitys: EHO-jaksoilla paikataan yhä enemmän muiden palveluiden saatavuuden ongelmia

Erityisen huolenpidon painopiste on muuttunut. EHO-jaksot paikkaavat yhä enemmän muiden palveluiden, kuten lasten ja nuorten psykiatrian palveluiden, saatavuuden ongelmia. EHO-osastoille tulee yhä enemmän yhä nuorempia lapsia. Yksilöllisen hoidon tarve on korostunut, koska yhä useammalla EHO-osastolle tulevalla nuorella on monta diagnoosia.

Pohjoisen osaamis- ja tukikeskuksen tilaamassa, Owal Groupin ja Itlan toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu Valtion koulukotien erityisen huolenpidon jaksolla olleiden nuorten palvelupolkuja. Selvityksessä on tarkasteltu myös EHO-päätösten perusteita ja päätösten taustalla olevia tekijöitä sekä EHO-jaksoille asetettuja tavoitteita ja niiden käytännön toimeenpanoa EHO-yksiköissä. Selvityksessä painotettiin työntekijöiden kokemuksia EHO-osastojen toiminnasta ja toiminnan kehittämistarpeista. EHO-osastojen henkilöstön lisäksi selvityksessä kuultiin suurten kaupunkien johtavia sosiaalityöntekijöitä.

Palvelujen tarpeeseen on yhä hankalampi vastata 

EHO-osastot toimivat viimesijaisina ja välttämättöminä keinoina katkaista nuorten haitallinen ja itseään tai muita vahingoittava toiminta. Koulukotien EHO-osastot pyrkivät tarjoamaan laajasti nuorten tarvitsemia palveluita, mutta tarpeeseen on yhä hankalampi vastata. Osastojen rooli osana palvelujärjestelmää nähdään merkittävänä, mutta tällä hetkellä EHO-osastoille tulee nuoria, joiden tulisi olla esimerkiksi psykiatrisen hoidon piirissä. Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että hoitojakso EHO-osastolla toimii näille nuorille ja heidän verkostoilleen hengähdystaukona, mutta todelliseen avuntarpeeseen ja psyykkisiin ongelmiin hoitojakso ei vastaa tarpeeksi kattavasti. 

Hoitojaksojen kysynnän nousu ja nuoremmat asiakkaat herättävät huolta 

EHO-jaksoille saapuvilla nuorilla on taustallaan tyypillisesti pitkä lastensuojelun asiakkuus ja vaihtuvia sijaishuoltopaikkoja. Kymmenen vuoden aikana EHO-lähetteiden määrä suhteessa sijaishuollon asiakasmääriin on kasvanut merkittävästi. 


”Kymmenen vuotta taaksepäin oli yksittäisiä EHOja silloin tällöin, oli kokeneita työntekijöitä, jotka eivät olleet koskaan tehneet EHO-päätöstä. Nyt tulee sijainen, jolle tulee heti työn alle EHO-päätöksen pohtiminen. Moniammatillinen työryhmä ei antaisi lausuntoa, ellei todellista tarvetta olisi. Eli tarve on kasvanut merkittävästi.” -Sosiaalityöntekijä


Kysyntä on kasvanut, mutta kyse ei ole yleisestä sijaishuollon asiakasmäärien noususta, vaan siitä, että entistä suuremmalla osalla nuorista ongelmat ovat vaikeampia ja monisyisempiä. Entistä useammat nuoret käyvät hoitojaksoilla useammin kuin kerran. Keskimäärin EHO-jakson pituus on 70 päivää ja jonot jaksolle ovat pitkät – muutamista viikoista useisiin kuukausiin, pisimmillään jopa vuoden. 

Huolenaiheena nähdään myös viime vuosien muutos EHO-jaksojen asiakkaiden ikäjakaumassa. Aiemmin asiakkaat olivat täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria, mutta viime vuosina osastoille on tullut yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka ovat iältään lähempänä osastojen 12 vuoden alaikärajaa. 

Palveluiden rajapintojen kehittämistä 

Selvityksen mukaan pääsääntöisesti EHO-jaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvin. EHO-jaksojen ongelmaksi tunnistetaan kuitenkin vaikutusten pysyvyys. Ongelmien juurisyihin ei EHO-jaksoilla juuri voida vaikuttaa. EHO-jaksolla saadaan nuorelle esimerkiksi pidempiaikainen päihteetön jakso, mutta itse päihdeongelmaa EHO ei ratkaise. Tämän vuoksi prosesseja ja rajapintoja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi kehittää aiempaa yhtenäisemmiksi. 

Ratkaisuksi esitetään usein EHO-jaksojen pidentämistä, jotta nuorten ongelmiin voitaisiin pureutua entistä paremmin. EHO-jaksot on kuitenkin tarkoitettu nopeiksi ja lyhytkestoisiksi rajoitustoimenpiteiksi, joiden ei ole tarkoitus eikä mahdollisuuskaan vastata laajempiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tällaisen osaamisen kehittäminen koulukoteihin ei ole käytännössä mahdollista eikä perusteltua. 

Valtion koulukotien EHO-osastojen erikoistuminen tietyntyyppisiin haasteisiin nähdään potentiaalisena kehitysmahdollisuutena sekä asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen että henkilökunnan osaamisen näkökulmasta. Osastojen erikoistuminen mahdollistaisi samankaltaisista ongelmista kärsivien nuorten keskinäisen ja vertaistuellisen kohtaamisen sekä uusien työntekijöiden hakeutumisen suoraan osaamistaan vastaaville osastoille.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori

Kehitysjohtaja

Research Professor

Director of Development

050 917 7396

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtuma
|
22.04.2024
10 vuotta vaikuttavaa kasvun tukea lapsille, nuorille ja perheille
Tervetuloa Kasvun tuen juhlavuoden seminaariin!
10.6.2024
9.00-16.00
Musiikkitalo, Mannerheimintie 13A, Helsinki
Kasvun tuki
Tapahtuma
|
19.04.2024
Vahvat perheet – vahva työllisyys
Samalta viivalta Oulu -kokeilun tilaisuudessa kuullaan tutkimustietoa työllisyyden ja lapsiperheköyhyyden yhteydestä.
30.05.2024
8:30-12:00
Wegelius-sali, Albertinkatu 16 (0. krs), 90100 Oulu Mahdollista osallistua myös etänä!
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta Oulu
Pitkähiuksinen lapsi painaa päätään pöytää vasten kynä kädessä.
Uutiset
|
17.04.2024
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneista lapsista lähes viidennes sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Eri taustatekijöistä pitkittynyt toimeentulotuen saanti on vahvimmin yhteydessä sijoituspäätöksiin.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtuma
|
17.04.2024
Miten lasten ja nuorten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
Valoisat-ryhmän nuoret kokemusvaikuttajat ovat yhdessä Itlan tutkijoiden kanssa tutkineet nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden köyhyydestä ja köyhyydessä pärjäämisestä. Toukokuussa on aika perehtyä tutkimuksen tuloksiin ja keskustella yhdessä siitä, miltä köyhyys tuntuu ja miten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
21.05.2024
10.00-11.30
Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Uutiset
|
08.04.2024
Oma Häme ja Itla käynnistivät menetelmien arviointipilotin
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa.
Kasvun tuki
Poika istuu ja katselee älypuhelintaan
Uutiset
|
04.04.2024
Mitä ajattelet Lapsuuden rakentajat podcastista? Vastaa kyselyyn
Mistä aiheista haluaisit kuulla Lapsuuden rakentajat podcastissa? Kaipaatko räväkkää keskustelua ja sähäkkää kommentointia vai analyyttista, punnittua pohdintaa? Auta meitä kehittämään podcastiamme vastaamalla kyselyyn!