Uutiset>Uutiset

Selvitys: Hyvinvointialueiden päättäjät uskovat lasten, nuorten ja perheiden palveluiden paranevan

Hyvinvointialueiden päättäjät luottavat siihen, että lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet tunnistetaan ja palvelut järjestetään hyvinvointialueilla entistä paremmin. Vastaajat uskovat painopisteen siirtymiseen korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, mutta ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistarve on suuri.

Itla toteutti tammi-helmikuussa 2023 kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää hyvinvointialueiden päättäjien näkemyksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista, niiden järjestämisestä ja kehittämistarpeista sekä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa seuraavan kahden vuoden aikana.

Kysely lähetettiin johtaville viranhaltijoille sekä aluehallitusten ja -valtuustojen jäsenille. Kysely sisälsi viisi asenneväittämäkysymystä alakysymyksineen ja kaksi taustoittavaa kysymystä. Vastauksia saatiin 241. Vastausprosentti oli 10 %. Kysely ei koskenut pelastustoimea.

Kyselyn mukaan hyvinvointialueiden päättäjät ovat luottavaisia hyvinvointialueiden mahdollisuuteen vastata palvelutarpeisiin ja järjestää niitä yhteistyössä kuntien ja alueen eri toimijoiden kanssa. Painopisteen siirtymiseen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin uskotaan, mutta ennaltaehkäisevät palvelut nousivat kehittämiskohteeksi kaikissa palveluissa perheneuvoloista erikoissairaanhoitoon.

Suuria eroja vastaajaryhmittäin ei tullut esille, mutta viranhaltijoissa oli aluehallitusten ja -valtuustojen vastaajia enemmän kriittisyyttä painopisteen siirtymisestä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja toimivista yhteistyökäytännöistä kuntien kanssa. Aluehallitusten jäsenet uskoivat vankasti yhteistyöhön kuntien kanssa.


“Johtavien viranhaltijoiden osalta vastaus ei kerro siitä, että viranhaltijat näkisivät preventiivisten palvelujen merkityksen negatiivisesti. Kyse on siitä, että taloudellisesti tiukassa tilanteessa investointien tekeminen painopistealueita muuttamalla koetaan haasteelliseksi”, toteaa Itlan toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.


Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen ongelmien tunnistaminen ja niihin vastaaminen

Suurin osa vastaajista (68 %) oli sitä mieltä, että hyvinvointialueilla on hyvät edellytykset tunnistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen ongelmia. Aivan yhtä luottavaisia vastaajat eivät olleet siitä, miten hyvät edellytykset hyvinvointialueilla on vastata tunnistettuihin palvelutarpeisiin. Kuitenkin vastaajista 48 % oli samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan hyvinvointialueet onnistuvat hyvin palvelutarpeisiin vastaamisessa.

Hyvinvointialueiden käynnistämisen vaikutus palveluintegraation vauhdittamiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin siirtymiseen

Hyvinvointialueiden päättäjät uskovat, että hyvinvointialueen toiminnan käynnistäminen vauhdittaa palveluintegraatiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa

Vastaajat uskoivat myös hyvinvointialueen mahdollisuuteen siirtää painopistettä korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, tosin hieman vähemmän kuin palveluintegraation toteutumiseen (56 % vastaajista samaa mieltä).

Viranhaltijoista yhteensä 69 % oli samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueen käynnistäminen vauhdittaa palveluintegraatiota. Näistä vastaajista peräti 21 % oli täysin samaa mieltä.

Viranhaltijoista reilu puolet oli samaa mieltä (52 %) siitä, että painopistettä voidaan siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Viranhaltijat uskoivat kuitenkin luottamushenkilöitä vähemmän painopisteen siirtymiseen ennaltaehkäiseviin palveluihin: viranhaltijoista 25 % oli eri mieltä ja 23 % vastasi ei samaa eikä eri mieltä.

Aluevaltuutetuista 55 % oli samaa mieltä painopisteen siirtymisestä ennaltaehkäiseviin palveluihin, 18 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä” ja 27 % oli eri mieltä. Aluehallituksen jäsenistä taas peräti 67 % oli samaa mieltä siitä, että painopiste siirtyy ennaltaehkäiseviin palveluihin. Heistä 18 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä” ja yhteensä 16 % oli eri mieltä.

Palveluekosysteemien rakentuminen

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus rakentaa toimivia yhteistyökäytäntöjä alueensa kuntien kanssa sekä palvelutarpeita ratkaisevia palveluekosysteemejä.

Kyselyssä esitettiin kaksi väittämää yhteistyöstä ja palveluekosysteemeistä:

  • Hyvinvointialue onnistuu rakentamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelutarpeisiin ja palveluihin toimivat yhteistyökäytännöt alueensa kuntien kanssa
  • Hyvinvointialue onnistuu muodostamaan toimivia ja lapsiperheiden palvelutarpeita ratkaisevia palveluekosysteemejä seuraavan kahden vuoden aikana

Suurin osa vastaajista oli samaa mieltä molempien väittämien kanssa.

Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna viranhaltijat olivat kuitenkin kriittisempiä odotuksissaan toimivista yhteistyökäytännöistä: 11 % oli eri mieltä väittämän kanssa ja 30 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä”, kun taas aluehallituksen jäsenistä eri mieltä oli 8 %, 16 % vastasi ”ei samaa eikä eri mieltä” ja yhteensä 73 % oli samaa mieltä.

Ekosysteemien osalta vastaukset jakaantuivat kutakuinkin samoin. Suurempi osa vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, mutta viranhaltijoissa oli enemmän eri mieltä olevia kuin aluevaltuutetuissa ja aluehallituksen jäsenissä.

Hyvinvointialueiden yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Yhteistyön edellytysten arvellaan paranevan eri toimijoiden kanssa hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä. Erikseen kysyttiin yhteistyönäkymistä kuntien, järjestöjen, sosiaali- ja terveysalan yritysten ja yhteistyöalueiden (YTA, aiemmin yliopistosairaalat) kanssa.

Onnistuminen yhteistyössä edellyttää joustavuutta ja luovia ratkaisuja ja palveluja tulee kehittää yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Osa hyvinvointialueista on käynnistänyt jo yhteishankkeita eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö erityisesti järjestöjen kanssa on koettu hyvänä ja monipuolisena.


”Kuntayhtymäaikana olemme rakentaneet jo näitä yhdyspintoja, jotka valtaosiltaan siis kunnossa hyvinvointialueen aloittaessa, sekä luoneet toimintamalleja ja yhteisiä tavoitteita. Tunnistettuihin ongelmiin vastaamisessa on kuitenkin haasteita erityisesti liittyen talouteen (Hyvinvointialue alijäämäinen) ja riittävään henkilöstöresurssiin”- avoin vastaus.


Väittämästä Hyvinvointialue tekee kiinteää ja vastavuoroista yhteistyötä lapsiperheiden palveluihin liittyen kahden seuraavan vuoden aikana suurin osa vastaajista oli samaa mieltä. Tähän väittämään hieman kriittisimmin suhtautuivat kuitenkin aluevaltuutetut.

Kehittämistarpeet

Keskeisiä kehittämistarpeita kysyttiin kasvatus- ja perheneuvoloista, sosiaalihuollon avopalveluista, lastensuojelusta, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja muista mahdollisista kohteista. Kaikkia pidettiin tärkeinä, joskin erikoissairaanhoitoa hivenen vähemmän kuin muita.

Tarve ennaltaehkäiseviä palveluiden kehittämiseen tuli avovastauksissa esiin kaikkien palveluiden kohdalla.


”Hyvinvointialueiden tulee panostaa ennalta ehkäisevään työhön perheissä. ”Seinistä” tulee luopua ja panostaa siihen, että ammattilaiset pystyvät tukemaan perheitä jo hyvissä ajoin kun avun/tuen tarvetta ilmaantuu. Kriisitilanteiden keskellä tulee olla mahdollisimman matala kynnys yhteydenottoon ja tarjolla riittävä repertuaari “kevyitä” palveluita ja apua.” – avoin vastaus.


”Lasten ja nuorten palvelut muodostavat kokonaisuuden. Näitä pitää parantaa yhtäaikaisesti. Yhteys kuntien palveluihin on lasten osalta erityisen tärkeää. Lisäksi perheen aikuisten palveluissa tulee aina huomioida myös lapset.”- avoin vastaus.


Kyselyn toteutti Itlan toimeksiannosta Owal Group Oy.

Lisätietoja

Katri Vataja

Toimitusjohtaja

CEO

040 702 0899
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.