Uutiset>Uutiset

Selvitys: Hyvinvointierojen kaventaminen vaihtelee kunnittain – Valtionavustusjärjestelmä kaipaa selkeyttämistä

Itla selvitti sivistystoimialan valtionavustusjärjestelmän käytäntöjä kuntatoimijoiden näkökulmasta. Kunnat toivovat nykyjärjestelmän selkeyttämistä tai avustusrahoituksen siirtämistä valtionosuuksiin.

Raportti selvitti valtionavustusten merkitystä lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamisessa sekä mitkä tekijät estävät tai mahdollistavat kuntien osallistumisen valtionavustushakuihin. Aihetta lähestyttiin Harrastamisen Suomen mallin kautta. Malli on laadittu Islannin mallin pohjalta ja sen päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja hyvinvointierojen kaventaminen. Mallissa painottuvat maksuttomuus sekä harrastamisen mahdollisuus koulupäivän yhteydessä.

Selvityksen mukaan hankemuotoinen rahoitus on kunnille raskas. Se ei huomioi riittävästi kuntien eroja.


”Hankeavustusten hakeminen sitoo resursseja hallinnolliseen työhön, ja tuloksena saatavat avustukset ovat määrältään ja kestoltaan vaihtelevia. Jotta hyvinvointieroja voidaan kaventaa, avustuksia olisi kohdennettava eri toimialojen välisiin hankkeisiin sekä laajemmin perheitä huomioiviksi”, projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen kertoo.



”Kunnan koko tai taloudellinen tilanne ei saisi vaikuttaa mahdollisuuteen hakea valtionavustuksia. Kunnissa toivotaan järjestelmän selkeyttämistä tai avustusrahoituksen siirtämistä valtionosuuksiin. Se keventäisi hallinnollista taakkaa.”


Kunnissa nähdään Harrastamisen Suomen malli tärkeänä lisänä, mutta yksi toimintamalli ei ratkaise hyvinvointieroihin liittyviä moninaisia ongelmia. Lisäksi se, kuinka malli on saatu toimimaan käytännössä, vaihtelee kunnittain.


”Valtionavustusjärjestelmän aiheuttamat haasteet liittyvät käytännössä esimerkiksi kuljetusten järjestämiseen harvaan asutuilla alueilla sekä siihen, miten harrastustoiminta onnistutaan järjestämään koulupäivän yhteydessä. Koulukyytejä ei pystytä järjestämään harrastustoiminnan aikataulujen mukaisesti ja ohjaajia taas ei saada koulupäivän aikana paikalle, koska monet näistä toimivat vapaaehtoispohjalta ja ovat päivisin muissa töissä”, Kaarakainen kertoo.



”Osassa kunnista on pulaa sekä ohjaajista että osallistujista. Erityisesti yläkouluikäisiä on vaikea saada mukaan, Kaarakainen jatkaa.”


Mallissa pidetään tärkeänä, että lapset ja nuoret voivat itse vaikuttaa siihen, mitä he harrastavat. Toiveita on kysytty opetus- ja kulttuuriministeriön laatimalla koululaiskyselyllä ja kuntien omilla kyselyillä. Yläkouluikäisillä suosiota ovat saaneet ainoastaan kuntosalikerhot.


Lisätietoja

Suvi-Sadetta Kaarakainen

Projektitutkija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Project Researcher

Research Integrity Adviser

Osallisuus palveluissa -tutkimus

040 188 4066
Tutustu asiantuntijaan
Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori

Kehitysjohtaja

Research Professor

Director of Development

050 917 7396
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.