Sijoitettujen lasten hyvinvointi on muita samanikäisiä heikompi. Hyvinvoinnin turvaaminen on ensiarvoisen tärkeä tavoite lastensuojelun kehittämisessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan tietoa, sujuva arki, sitoutuneita aikuisia, pysyvät koko hoitoyhteisöä tukevat arjen rakenteet sekä yhteistä kehittämistä. 

Palvelujärjestelmän ja lastensuojelun kyky vastata lasten yksilöllisiin tarpeisiin on noussut viime viikkoina otsikoihin. Sijaishuollossa elävien lasten hyvinvointi ja sen turvaaminen ovat olleet keskeisiä teemoja, jotka ajankohtainen tutkimus on nostanut esiin erityisesti sijaishuoltopaikan vaihdosten määrän ollessa korkeimmillaan useita kymmeniä yhden sijoitetun lapsen kohdalla.

Kouluterveyskyselyn mukaan sijoitettujen lasten kokemus omasta hyvinvoinnistaan on muihin samanikäisin verrattuna alhaisempi. Monessa eri sijoituspaikassa asuneet nuoret sekä teini-iässä sijoitetut nuoret kokivat muita nuoria yleisemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja jopa 41 % heistä koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (vrt. kaikki kyselyyn vastanneet 13 %). He tunsivat myös yleisemmin itsensä yksinäiseksi. (THL, Mikä auttaa? 2020, 55–56.)

Julkinen keskustelu muistuttaa kaikkia toimijoita, että laadukkaan sijaishuollon eteen on edelleen tehtävä töitä. Pesäpuu ry:n toiminnassa mukana olevat nuoret itse pitävät laadukkaan sijaishuollon kannalta keskeisinä osallisuuden kokemusta, turvallisuutta, yksilöllisyyttä, vuorovaikutusta, hyvinvointia (omaa ja työntekijöiden) ja yhdenvertaisuutta. Laadukkaan sijaishuollon luovat työntekijät, jotka ovat tavoitettavissa, luotettavia ja inhimillisiä.

Lasten ja nuorten arki kehittämistyön ytimeen

Lastensuojelun kehittämisessä resurssit on suunnattu viranomaisprosessien kehittämiseen ja lapsen ja nuorten rooliin näissä prosesseissa. Kehittämistyössä vähemmälle huomiolle on jäänyt lasten ja nuorten arki sekä siihen vaikuttavat tekijät. Sijaishuollon laatu rakentuu arjessa jokaisena päivänä: ystävyys- ja muut vertaissuhteet, harrastaminen, koulu ja mahdolliset arjen tukitoimet sekä tutut, turvalliset ja luotettavat ihmiset ovat keskeisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Sijoitetun lapsen ja nuoren arki koostuu sekä yksilöllisten että yhteisöllisten hyvinvointia rakentavien asioiden varaan. Vaikka lapsi tai nuori elää sijaishuoltoyksikön hoitoyhteisössä, elää hän samalla suhteessa perheeseen ja muuhun lähiyhteisöön sekä arjen kasvuympäristöihin. Jokaisen lapsen yksilöllinen kokonaisuus tulee huomioida lapsen tai nuoren asioista päätettäessä ja ottamalla lapsen elämässä osallisina olevat henkilöt mukaan hyvän arjen ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Palvelujärjestelmä odottaa nuorilta sitoutumista palveluihin, mutta sen oma sitoutuminen nuoriin on heikkoa

Sijaishuoltopaikat, sijaishuoltopaikan aikuiset ja lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät vaihtuvat jatkuvasti. Usein erityisesti haastavasti käyttäytyvät nuoret leimataan hoitovastaisiksi, vaikka taustalla olisi nuorelta jo useita yrityksiä ottaa apua ja tukea vastaan. Nuorten mukaan jossain kohtaa on kuitenkin helpompi lopettaa yrittämästä. Luottamuksellisen suhteen rakentuminen ja arjen turvallisuus ovat avainasemassa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja sijaishuollon onnistumisen kannalta. Jos yksittäinen lapsi joutuu rakentamaan luottamusta kymmeniä kertoja uusien aikuisten kanssa, jokainen voi kuvitella vaikutuksia, joita sillä on lapsen itsetuntoon sekä hyväksytyksi ja arvostetuksi kokemisen tunteeseen.

Joskus sijaishuoltopaikan muutos on lapselle ja nuorelle uusi mahdollisuus, joka antaa sysäyksen parempaan. Usein muutos lähtee kuitenkin sijaishuoltopaikan keinottomuudesta vastata lapsen ja nuoren tarpeisiin. Erityisesti vaativahoitoisten nuorten kohdalla keinovalikoima ja sijaishuollon tarjoamat toimintatavat eivät yksin riitä. Lasten ja nuorten sopimusten irtisanominen on toisinaan helpompaa ja kannattavampaa, kuin heistä kiinni pitäminen. Sijaishuollon ja muiden lapsen tarvitsemien palveluiden ja tukea tarjoavien tahojen tulisi yhdessä pyrkiä tekemään kaikkensa lapsen ja nuoren eteen ennen sijaishuoltopaikan muutokseen päätymistä. Esimerkiksi mahdollistamalla sijaishuoltopaikkaan jalkautuva ja konsultatiivinen tiivis tuki muista lapsen tarvitsemista palveluista riittävän pitkäksi ajaksi, kunnes arki alkaa toimimaan.

Rakenteellisella tasolla tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa lastensuojelun sijaishuollosta ja sen laadun kehittämistä

Tiedolla johtamisen ja ohjauksen käytäntöjä  tulee tarkastella uudesta näkökulmasta. Lastensuojelun ja sijaishuollon parissa on totuttu mittaamaan asiakasmääriä, palvelujen käyttöä ja kuluja. Palvelujärjestelmässämme ei tarkastella tarpeeksi sitä, millaisia vaikutuksia ja vaikuttavuutta lastensuojeluun ja sijaishuoltoon panostetulla rahamäärällä saadaan aikaan. On tärkeää tutkia ja selvittää pidemmän aikavälin vaikuttavuutta, mutta lasten ja nuorten sujuvan arjen kannalta merkittävämpää on luoda sijaishuollon arkeen tarkoituksenmukaisia palautejärjestelmiä. Palautteen keräämisen ja asiakaskokemuksen mittaamisen kautta on mahdollista ylläpitää avointa vuorovaikutusta lasten ja työntekijöiden välillä;  tehdä korjaavia toimenpiteitä arjessa ja mahdollistaa parempaa tietoon perustuvaa toimintaa.

Lastensuojelupalveluissa tulisi siirtyä kohti yhteisiin tavoitteisiin pohjaavaa vaikuttavuusperustaista ohjausta, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tekevät yhdessä työtä lasten ja nuorten eteen sen sijaan, että lapset ja nuoret kiertävät kaikkien näiden toimijoiden palvelut vuorotellen läpi. Tarvitaan yksilöllistä palvelujen muotoilua. Lapsen elämän kokonaistilanne tulee ottaa haltuun ja koota lapsen ympärille hänen tarpeisiinsa vastaava hoito- ja kuntoutuskokonaisuus, jossa eri toimijat tulevat kuulluksi, vaihtavat riittävästi tietoa lapsen tilanteesta ja arvioivat yhdessä lapsen ja perheen kanssa jatkuvasti tekemisen suuntaa. Meillä ei ole varaa tuottaa epäonnistumisen, hylkäämisen ja arvottomuuden kokemusta yhdellekään lapselle ja nuorelle!

Lastensuojelulakiin on tehty ja ollaan tekemässä muutoksia, joiden arvioidaan lisäävän lasten ja nuorten hyvinvointia

Valtion tutkimusrahoitusta on vuodesta 2020 kohdennettu sosiaalihuollon tutkimukseen ja strategisen tutkimuksen neuvosto on käynnistämässä uutta lapsiin ja nuoriin liittyvää kuusivuotista tutkimusohjelmaa. Käynnistyviä hyvinvointialueita voidaan niin ikään pitää mahdollisuutena lastensuojelun laadun lisäämiseksi, koska yhdenvertaisuus ja paremmin tarpeita vastaavat palvelut lisääntyvät.  Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 –ohjelmassa on oma toimintalinjan ja sen mukainen rahoitus sosiaalisten innovaatioiden synnyttämiseksi erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten elämäntilanteen ja pärjäävyyden kohentamiseksi.

Tulevaisuudessa meidän on yhdessä pystyttävä varmistamaan, että toimivat asiat vahvistuvat, toimimattomat hylätään ja uutta tehdään yhdessä vaikuttavasti, ei erillään muista. Yksi avain tähän on mahdollistaa ja luoda sijaishuoltoon valtakunnallisia, alueellisia ja yksikkökohtaisia yhteiskehittämisen rakenteita ja tätä tukeva toimintakulttuuri. Näin lapset ja sijaishuollossa työtä tekevät aikuiset pääsevät omasta arjestaan käsin kehittämään toimintatapoja ja ratkaisuja arjen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tulevaisuuden laadukkaassa sijaishuollossa otetaan arjessa huomioon lasten ja aikuisten erilaiset kokemukset ja näkemykset hyvinvoinnin rakentamiseksi. Työtä kehitetään ottamalla kaikkien toimijoiden näkemykset entistä vahvemmin mukaan yhteiseen tekemiseen.

Onni Westlund, asiantuntija, Pesäpuu ry

 

Mari Hirvonen, asiantuntija, Itla

 

Kirjallisuutta:

Mistä laadukas sijaishuolto rakentuu? Tutustu Tampereella toimivan sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten sekä sijaisperheiden biologisista lapsista koostuvan kehittäjäryhmän ajatuksiin

Itlan politiikkasuositukset 2021:1. Tutkimusperustaiset työmenetelmät teini-ikäisten sijoitettujen lasten hoidossa

Voiko julkisia hyvinvointipalveluita järjestää muilla tavoin kuin tilaaja-tuottajamallilla, jossa vaikuttavuutta ei juuri seurata? Mitä jos lasten ja nuorten sijaishuollosta saama hyöty eli se mitä sillä tavoitellaan, ohjaisi lastensuojelun palvelujen järjestämistä? Vaikuttavuusperustainen ohjaus

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelma

Strategisen tutkimuksen neuvoston haussa olevat uudet ohjelmat

Lue seuraavaksi