Uutiset>Uutiset
10.06.2022

Suomalaista perhepolitiikkaa vaivaa katkoksellisuus ja kokonaisnäkemyksen puute

Itla ja Kela tutkivat 2000- ja 2010-lukujen hallitusten kokonaiskuvaa perhepolitiikasta ja sen tavoitteista. Aineistona käytettiin hallitusohjelmia, kehittämisohjelmien raportteja sekä lainsäädäntöä.

Suomalainen perhepolitiikka vuosituhannen vaihteen jälkeen -tutkimuksen mukaan näkemys perhemyönteisestä yhteiskunnasta ei ole yhtä vahva kuin vuosituhannen vaihteessa. Tämä näkyy sekä lapsiperhepalveluissa että sosiaaliturvaetuuksissa, sillä valtaosa lapsiperheiden etuuksista on jäänyt jälkeen muusta ansiotulo- ja elinkustannusten kehityksestä.

Viimeisen 20 vuoden aikana perhepalveluiden kehitys on perustunut ohjelmalliseen hankekehittämiseen, mikä ei ohjausmekanismina ole toiminut tarkoitetulla tavalla. Päällekkäisiä kehittämishankkeita on ollut käynnissä monilla hallinnonaloilla paikallisesti ja valtakunnallisesti, mikä kertoo muun muassa ministeriöiden yhteistyön puutteellisuudesta. Poikkihallinnollisesti toteutetut hankkeet eivät ole taanneet tiedonkulkua tai toimintatapojen leviämistä käytännön tasolle. Hallituskausittain vaihtuvien hankkeiden tavoitteet ovat vaihdelleet ja eri puolueiden ideologiset näkemykset ovat vaikuttaneet etenkin siihen, miten kehitystyötä kansallisesti ohjaillaan ja minkälaisin painotuksin.

Painopisteet ovat vaihdelleet paljon, vaikka kehityksessä on ollut mukana myös johdonmukaisia piirteitä, kuten pyrkimys siirtyä korjaavista palveluista ehkäiseviin. Silti vaikuttavat toimet ovat jääneet ohuiksi, sillä samaan aikaan vaativan tason palvelujen tarve on kasvanut. Ongelmien ennaltaehkäisy tai korjaavat toimet edellyttävät hallituskausiin sidottua hankekehittämistä ketterämpiä toimintatapoja.

2000-luvun hallitusohjelmissa lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat ja köyhyys on toistuvasti nähty merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana, mutta lapsiperheiden köyhyys ei silti ole osoittanut vähenemisen merkkejä 2020-luvun alkuun tultaessa.


”Sen sijaan, että perheet olisivat saaneet 2010-luvulla taloudellista turvaa, viimeisimmät hallitukset ovat toteuttaneet erilaisia uudistuksia, joiden vaikutukset perheiden arkeen ovat jääneet toteutumatta. Lapsiperheköyhyys ei ole kääntynyt laskuun vaan on edelleen korkealla tasolla”, kertoo toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.


Keskeinen ongelma perhepolitiikassa on se, että sitä – palveluja, etuuksia sekä perhevapaajärjestelmää – ei kehitetä kokonaisuutena, vaan toisistaan erillisillä politiikan aloilla. Tämä tekee myös perhepolitiikan toimenpiteiden yhteisvaikutusten arvioimisen mahdottomaksi.

Tutkimuksessa selvisi, että lapsen oikeudet ja lapsilähtöisyys ovat entistä tärkeämpiä perhepolitiikan lisäksi myös muilla yhteiskuntapolitiikan alueilla. Tässä mielessä pääministeri Marinin hallituskaudella parlamentaarisesti valmisteltu kansallinen lapsistrategia voi toimia merkittävänä suunnannäyttäjänä myös perhepolitiikalle.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Tutkimuksen pohjalta on julkaistu Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön politiikkasuositus, jossa nostetaan esille neljä asiakokonaisuutta pitkäjänteisemmän ja kokonaisvaltaisemman perhepolitiikan edistämiseksi.

  • Valtioneuvostolla pitää olla selkeä ja jaettu visio perhemyönteisestä politiikasta, joka yltää yli hallituskausien. Hallituskausien vaihtuessa voidaan jatkossa hyödyntää parlamentaarisia komiteoita tai uudentyyppisiä riippumattomia komissioita, joilla varmistetaan perhepolitiikan jatkuvuus hallituksesta toiseen.
  • Perhepolitiikan lähtökohdaksi pitää nostaa perheiden arjen tukeminen sekä perheiden palveluilla että sosiaaliturvaetuuksilla. Perheitä autetaan erityistoimenpiteillä vaikeina taloudellisina aikoina ja yhteiskunnallisissa murroksissa.
  • Tuetaan paikallista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka avulla voidaan tuottaa tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja auttaa perheitä niiden arjessa pärjäämisessä. Samalla on syytä analysoida kansainvälisiä ratkaisumalleja hyvistä käytännöistä perhepolitiikan uudistamisessa.
  • Perheiden palveluja ja sosiaaliturvaetuuksia tarkastellaan täsmällisinä tavoite- ja toimenpidekirjauksina hallituskausittain. Otetaan huomioon kytkennät myös esimerkiksi asumiseen, työllisyyteen ja verotukseen.

Lisätietoja

Suvi-Sadetta Kaarakainen

Projektitutkija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Project Researcher

Research Integrity Adviser

Osallisuus palveluissa -tutkimus

040 188 4066

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
08.04.2024
Oma Häme ja Itla käynnistivät menetelmien arviointipilotin
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa.
Kasvun tuki
Poika istuu ja katselee älypuhelintaan
Uutiset
|
04.04.2024
Mitä ajattelet Lapsuuden rakentajat podcastista? Vastaa kyselyyn
Mistä aiheista haluaisit kuulla Lapsuuden rakentajat podcastissa? Kaipaatko räväkkää keskustelua ja sähäkkää kommentointia vai analyyttista, punnittua pohdintaa? Auta meitä kehittämään podcastiamme vastaamalla kyselyyn!
Kaksi nuorta hymyilevät kameralle kesäpäivänä.
Tapahtuma
|
25.03.2024
Kuvittele, jos onnistuisimme paremmin nuorten mielenterveyden tukemisessa
Kuvittele jos jokainen lapsi ja nuori saisi tulevaisuudessa tutkitusti vaikuttavaa apua mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Mitä pitäisi tapahtua, jotta tästä tulisi totta Suomessa?
Ma 22.4.2024
12:00-16:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki
Kasvun tuki
Blogi
|
13.03.2024
Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista
Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.
Muuttuva väestö
Uutiset
|
13.03.2024
Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa on tuettava kansallisesti
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi etenee keväällä 2024. Yksi uudistuksen tavoitteista on lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden vaikuttavuuden lisääminen. Sosiaali- ja terveysministeriö, Itla sekä hyvinvointi- ja yhteistyöalueet kokoontuivat 16.2. keskustelemaan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien valinnan uusista kansallisista linjauksista.
Kasvun tuki
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus