Uutiset>Uutiset

Teini-ikäisten sijoitettujen nuorten aseman parantaminen vaatii mittavia toimia

Nuorten tilanteen ratkaiseminen vaatii julkisen vallan sitoutumista, kansallisen tietopohjan vahvistamista ja konkreettista kehittämistä yhdessä nuorten kanssa.

Lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärät ja erityisesti teini-iässä sijoitettujen nuorten määrä on noussut usean vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut Itlan toimeksiannosta raportin Mikä auttaa? Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa. Lisäksi Itla on julkaissut raporttiin perustuvan politiikkasuosituksen. Raportin julkaisuwebinaari järjestetään tänään 10.2.2021 klo 13–15.

Selvityksen mukaan Suomessa sijoitettiin elämässään ensimmäistä kertaa noin 2 000 teini-ikäistä vuonna 2018. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 oli sijoitettuna 5 236 nuorta, joiden ensimmäinen sijoitus on tehty teini-iässä. Sijoitusten taustalla oli nuoruuden pitkittyneitä ja vaikeutuneita ongelmia. Arvion mukaan noin 60 prosentissa sijoitus olisi voitu välttää avohuollon tukitoimilla, jos sopivaa tukea olisi ollut saatavilla. Noin joka kolmas tilanne edellytti pysäytystä eli voimakasta puuttumista eikä sijoitus ollut vältettävissä.

Valtion ja kuntien on otettava vastuu teini-ikäisten sijoitusten vähentämisestä ja varhaisesta tuesta

Selvityksessä tutkittujen työmenetelmien ja -käytäntöjen vaikuttavuuden edellytys on, että julkinen valta, valtio ja kunnat, sitoutuu huolehtimaan lakisääteisistä tehtävistään ja niihin tarvittavista resursseista. Julkisen vallan on sitouduttava nuorten sijoitusten vähentämiseen, sijaishuollon toteuttamiseen kansallisten laatusuositusten mukaisesti ja jälkihuollon järjestämiseen nuorten tarpeiden mukaisesti.

Varhaisen tuen retoriikka on tuttua pitkältä ajalta. Varhaisen tuen tarjonnan ja toteutuksen onnistumisesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa eikä seurantaa. Vuonna 2015 toteutetusta sosiaalihuoltolain uudistuksesta ei ole tehty kansallista arviointia. Sosiaalihuoltolain seurauksien huolellinen arviointi on välttämätön ennen seuraavia uudistuksia.

Sijaishuollon visio ja toimenpideohjelma lapsistrategiaan

Kansalliseen lapsistrategiaan esitetään erillistä sijaishuollon visiota ja konkreettista toimintaohjelmaa, jonka avulla käytännössä turvataan lapsen oikeus erityiseen suojeluun. Lisäksi suositellaan rakennettavaksi dialogisia tiloja ja käytäntöjä kumuloituviin vaikeuksiin joutuneiden teini-ikäisten kanssa.

Vaikuttavan hoidon perusta on osallisuudessa ja vuorovaikutuksessa

Tuen määrällinen ja laadullinen saatavuus on Suomessa liian sattumanvaraista. Tarvitaan riittävästi aikaa, jotta nuorten ja työntekijöiden välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Kokemusasiantuntijoiden mukaan oleellista on tunne siitä, että välitetään, luotetaan, arvostetaan ja rakastetaan. Nuorten osallisuus on tavoitteena laajalti omaksuttu, mutta sen toteutumiseen käytännöissä tarvitaan vielä paljon tekoja.

Sijaishuollon tietoperusta ja jälkihuollon järjestäminen

Suomeen tarvitaan kansallinen tietopohja, jonka avulla kaikissa sijoitustilanteissa sosiaalityöntekijän käytössä on oleellinen tieto sijaishuoltopaikoista. Tietopohja kokoaa yksikkökohtaista tietoa toiminnasta ja palveluista sekä tarjoaa myös aineistoa seurannan, arvioinnin ja tutkimuksen käyttöön. Kansallinen tietopohja voidaan rakentaa THL:n Lasteri-hankkeessa (Kansallinen tietopohja lastensuojelulain nojalla ympärivuorokautista hoitoa lapsille, nuorille ja perheille antavista yksiköistä) tehdyn valmistelun ja pilotoinnin pohjalta.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa ilmiötä ja sen laajuutta, paikallistaa tutkimusperustaisia työmenetelmiä sekä kuulla nuoria itseään. Tiedossa oli, että lastensuojelun kykyä vastata lasten ja nuorten tarpeisiin tulee kehittää ja että erilaisia kehittämisehdotuksia on tehty vuosikymmenten kuluessa. Selvityksen lopputuloksena päädyttiin siihen, että lastensuojelujärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista sen eri tasoilla. Uudistamistyöhön tulee ottaa laajasti mukaan eri toimijat sekä nuoret.

Lisätietoja

Mikäli sinulle heräsi kysyttävää, olethan yhteydessä meihin.

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

044 363 7276
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.