Uutiset>Uutiset
11.11.2021

Samalta viivalta -ohjelman ensimmäinen ilmiöpöytä-keskustelu poiki kiinnostavia huomioita väliinputoajista ja valinnanvapaudesta 

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu käytiin 9.11. Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla.

Keskustelussa Helsingin kaupunginmuseon Kasari-tilassa pureuduttiin köyhyyden ylisukupolviseen siirtymiseen kartoittamalla, mitä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin tiedetään – ja mitä ei. Paikalla oli kymmenen aihetta omista kulmistaan lähestyvää tutkijaa. 

Keskustelu oli osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) kehittämä menetelmä luotettavien tietosynteesien toteuttamiseksi kompleksisista aiheista.  


Keskustelussa kartoitettiin olennaisia tutkimuskysymyksiä ja rajauksia tietosynteesiä varten”, kertoo ohjelman vetäjä, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.  



Tavoite toteutui hienosti. Saimme kuulla paljon kiinnostavia pohdintoja ilmiöstä eri tulokulmista.” 


 Kysymyksiä kartoitettavaksi 

Keskustelu avasi perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteyden monimutkaisuutta. Myöhempää tietosynteesiä varten kiteytyi kuitenkin kolme väitettä:  

  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa vahvistunut viimeisten 15 vuoden aikana. 
  • Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa heikompi kuin vertailumaissa.  
  • Suomalainen koulutus yhdessä palvelujärjestelmän kanssa ei pysty riittävästi tukemaan perhetaustasta kumpuavissa oppimisen haasteissa.  

Vahvistaako tukea vai kaventaako valinnanvapautta? 

Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi ei löytynyt yhtä ratkaisua. Osa keskustelijoista piti ensisijaisena keinona vanhemmuuden tukea, osa valinnanvapauden rajoittamista. Esimerkkinä tästä valinnanvapauden kaventamisesta voidaan pitää oppimisvelvollisuuden pidentämistä, jolla pyritään muun muassa vähentämään perhetaustasta juontuvia koulutuslopputulemien eroja.   

Toisaalta sekin tiedostettiin, että vaikka varhaiskasvatuksessa ja koulussa voitaisiinkin tasata perhetaustasta johtuvia eroja, hyväosaiset vanhemmat löytävät aina keinoja pönkittää lastensa sosioekonomista asemaa. 


”Keskustelussa tuli ilmi, että vaikka perhetaustan yhteyttä koulutuslopputulemiin väitettään koulutuksen ”luonnonlaiksi”, vaikutuksen suuruus vaihtelee”, Samalta viivalta -ohjelman asiantuntija, HAMKin tutkijayliopettaja Jaakko Helander toteaa.



”Samalta viivalta -ohjelma käynnistettiin siksi, että löydetään ratkaisuja ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi”, tutkimusryhmä tiivistää.  


Seuraava pyöreän pöydän keskustelu järjestetään joulukuussa, ja sinä kohtaavat lapsiperheiden palvelujen ammattilaiset. Sitä ennen tutkijaryhmä tekee tutkimustiedon syntetisoinnin keskustelusta nousseiden väitteiden perusteella.  

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.