Uutiset>Blogi

Translationaalinen tutkimus on osa havainto- ja palautelähtöistä kehittämistyötä

Työelämäprofessori Mika Niemelän johtama tutkijaverkosto vastaa hyvinvointialueiden ja kuntien keskuudesta nouseviin ilmiöihin translationaalisella tutkimuksella: valjastaen tutkitun tiedon käytännön ymmärryksen välineeksi.

Mika Niemelä on toiminut vuodesta 2020 Oulun yliopistolla Itlan lahjoittamassa työelämäprofessuurissa. Muun muassa psykoterapeuttina aiemmin työskennelleen Niemelän erikoisalaa on kuormittavissa perhetilanteissa elävien lasten tukeminen psykososiaalisen lapsiperhetutkimuksen keinoin.

Alueellisen oppimisverkoston (AO-verkosto) työssä tutkittu tieto on keskeisessä roolissa. Niemelä johtaa yhteisövaikuttavuuden tueksi perustettua tutkijaverkostoa, ja tuo kentän toimijoita ja tutkimusmaailmaa lähemmäs toisiaan.



Tarpeesta tutkimukseksi ja tutkimuksesta kentälle

Translationaalisessa tutkimuksessa tutkimusaiheet nousevat esiin arjen työn tarpeista. Tutkimuksen tulokset viedään mahdollisimman nopeasti takaisin kentälle, työn tueksi.

Tutkimuksen sykli alkaa perhekeskusten muodostamista alueellisista ekosysteemeistä. Niissä eri toimijoista muodostuu yhteistyökokonaisuuksia, joiden johtoryhmät keräävät työntekijöiltä havaintoja arjesta. Tämän pohjalta valitaan tutkimusta vaativat ilmiöt, joihin Niemelän tutkijaverkosto tarttuu.

Monien ilmiöiden ratkaiseminen vaatii paitsi olemassa olevaan tutkimustietoon perehtymistä, myös uutta tutkimusta. Esimerkiksi lasten mielenterveyttä suojaavaa vapaa-ajan toimintaa koskevasta tutkimuskartoituksesta selvisi vain, millainen toiminta vähentää mielenterveyden oireilua. Vahva näyttö mahdollisesta ennaltaehkäisevyydestä puuttui.

Niemelän ryhmä havaitsi, että yhteisöllinen vapaa-aika näyttää olevan yhteydessä myöhempien psykiatristen diagnoosien vähäisempään määrään – myös silloin, kun lapsuudessa ilmenee psyykkistä oireilua.

Toisinaan tuloksista jalostetaan toimintamalleja kentälle. Joskus riittää, että ilmiö tunnistetaan arjen työssä paremmin. Joka tapauksessa vahvistetut tulokset pyritään jalkauttamaan välittömästi.

Tutkittu tieto palvelee käytännön työtä

AO-verkoston ytimessä on tiedon kulkua helpottavan järjestelmän rakentaminen. Kun lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ihmiset kohtaavat kysymyksen, johon arkitieto ei riitä vastaamaan, nousee tutkimus palvelemaan heitä.

Muun muassa professori Sami Räsäsen ja tilastotieteen asiantuntija, FT Helinä Hakon kanssa Niemelä ohjaa väitöskirjatutkijoita, joiden tutkimukset sitoutuvat AO-verkoston ohjelmiin. Tutkimusaineistoja on käytössä monelta suunnalta: Oulun yliopiston aineistojen lisäksi hyödynnetään muun muassa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sote-rekistereitä.

Väitöskirjatutkijat työskentelevät usein organisaatioissa, joiden parista tutkimuskysymys nousee. Tulokset palautuvat kentälle yleensä juuri näiden tutkijoiden kautta. Mallilla tavoitellaan alueellisen tutkimusresurssin vahvistumista.



Lapsiperhepalveluiden hankekehittämisessä tutkimus on aiemmin ollut pienessä roolissa, eikä tutkittu tieto ole ollut näin lähellä käytännön työtä.

“Tutkittu tieto on luotettavinta tietoa mitä meillä on”, painottaa Niemelä. “Meidän pitäisi ponnistella kohti sitä, että ylipäätään nojattaisiin enemmän tutkittuun tietoon. Ja jos tietoa puuttuu, on rakennettava enemmän tutkimusasetelmia ja mahdollisuuksia tutkimukselle.”

Haaveena paradigman muutos

Niemelä haaveilee tulevaisuudesta, jossa hankeaihiot nousevat alueiden sisältä – ei ulkopuolelta tai laajemman poliittisen ohjelman sanelemana. Hän peräänkuuluttaa uutta paradigmaa ja kokonaan uutta, translationaalista työotetta hyödyntävää tutkimusalaa.

Siinä rahoitusmekanismit olisivat erilaisia: tutkimus- ja kehittämisrahoitusta haettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Paikalliset ilmiöt ja niiden ympärille kootut toimijakoalitiot olisivat rahoitusten hakijoita, ja tutkimus olisi mukana tavoiteltavissa ratkaisuissa.

“Esimerkiksi polut lastensuojelun tai psykiatrian laitospalveluihin ovat todella moninaisia. Meidän pitää päästä sinne polkujen varteen varhaisessa vaiheessa, jotta saadaan suunnattua palveluita oikeisiin kohtiin ja ehkäistyä raskaiden palveluiden tarvetta”, Niemelä sanoo. “Kuormittavissa tilanteissa ei ole yhtä syytä vaan monimutkaisia kokonaisuuksia. On todella tärkeää päästä syy-ajattelusta ilmiöiden ymmärtämiseen sisältäpäin, jotta lapsen polku päätyisi muualle kuin laitoshoitoon tai kodin ulkopuolelle sijoitukseen.”

Kirjoittaja Ninnu Koskenalho

Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä 12.12.2023. Uutiskirje on suunnattu yhteisövaikuttavuustyössä ja alueellisessa oppimisverkostossa mukana oleville kaupungeille, kunnille ja hyvinvointialueille sekä muille alueiden toimijoille. Lisäksi toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat tervetulleiksi yhteisövaikuttavuustyön uutisten äärelle. Liity uutiskirjeen tilaajaksi.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.