Uutiset>Blogi
19.12.2023

Translationaalinen tutkimus on osa havainto- ja palautelähtöistä kehittämistyötä

Työelämäprofessori Mika Niemelän johtama tutkijaverkosto vastaa hyvinvointialueiden ja kuntien keskuudesta nouseviin ilmiöihin translationaalisella tutkimuksella: valjastaen tutkitun tiedon käytännön ymmärryksen välineeksi.

Mika Niemelä on toiminut vuodesta 2020 Oulun yliopistolla Itlan lahjoittamassa työelämäprofessuurissa. Muun muassa psykoterapeuttina aiemmin työskennelleen Niemelän erikoisalaa on kuormittavissa perhetilanteissa elävien lasten tukeminen psykososiaalisen lapsiperhetutkimuksen keinoin.

Alueellisen oppimisverkoston (AO-verkosto) työssä tutkittu tieto on keskeisessä roolissa. Niemelä johtaa yhteisövaikuttavuuden tueksi perustettua tutkijaverkostoa, ja tuo kentän toimijoita ja tutkimusmaailmaa lähemmäs toisiaan.



Tarpeesta tutkimukseksi ja tutkimuksesta kentälle

Translationaalisessa tutkimuksessa tutkimusaiheet nousevat esiin arjen työn tarpeista. Tutkimuksen tulokset viedään mahdollisimman nopeasti takaisin kentälle, työn tueksi.

Tutkimuksen sykli alkaa perhekeskusten muodostamista alueellisista ekosysteemeistä. Niissä eri toimijoista muodostuu yhteistyökokonaisuuksia, joiden johtoryhmät keräävät työntekijöiltä havaintoja arjesta. Tämän pohjalta valitaan tutkimusta vaativat ilmiöt, joihin Niemelän tutkijaverkosto tarttuu.

Monien ilmiöiden ratkaiseminen vaatii paitsi olemassa olevaan tutkimustietoon perehtymistä, myös uutta tutkimusta. Esimerkiksi lasten mielenterveyttä suojaavaa vapaa-ajan toimintaa koskevasta tutkimuskartoituksesta selvisi vain, millainen toiminta vähentää mielenterveyden oireilua. Vahva näyttö mahdollisesta ennaltaehkäisevyydestä puuttui.

Niemelän ryhmä havaitsi, että yhteisöllinen vapaa-aika näyttää olevan yhteydessä myöhempien psykiatristen diagnoosien vähäisempään määrään – myös silloin, kun lapsuudessa ilmenee psyykkistä oireilua.

Toisinaan tuloksista jalostetaan toimintamalleja kentälle. Joskus riittää, että ilmiö tunnistetaan arjen työssä paremmin. Joka tapauksessa vahvistetut tulokset pyritään jalkauttamaan välittömästi.

Tutkittu tieto palvelee käytännön työtä

AO-verkoston ytimessä on tiedon kulkua helpottavan järjestelmän rakentaminen. Kun lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ihmiset kohtaavat kysymyksen, johon arkitieto ei riitä vastaamaan, nousee tutkimus palvelemaan heitä.

Muun muassa professori Sami Räsäsen ja tilastotieteen asiantuntija, FT Helinä Hakon kanssa Niemelä ohjaa väitöskirjatutkijoita, joiden tutkimukset sitoutuvat AO-verkoston ohjelmiin. Tutkimusaineistoja on käytössä monelta suunnalta: Oulun yliopiston aineistojen lisäksi hyödynnetään muun muassa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sote-rekistereitä.

Väitöskirjatutkijat työskentelevät usein organisaatioissa, joiden parista tutkimuskysymys nousee. Tulokset palautuvat kentälle yleensä juuri näiden tutkijoiden kautta. Mallilla tavoitellaan alueellisen tutkimusresurssin vahvistumista.



Lapsiperhepalveluiden hankekehittämisessä tutkimus on aiemmin ollut pienessä roolissa, eikä tutkittu tieto ole ollut näin lähellä käytännön työtä.

“Tutkittu tieto on luotettavinta tietoa mitä meillä on”, painottaa Niemelä. “Meidän pitäisi ponnistella kohti sitä, että ylipäätään nojattaisiin enemmän tutkittuun tietoon. Ja jos tietoa puuttuu, on rakennettava enemmän tutkimusasetelmia ja mahdollisuuksia tutkimukselle.”

Haaveena paradigman muutos

Niemelä haaveilee tulevaisuudesta, jossa hankeaihiot nousevat alueiden sisältä – ei ulkopuolelta tai laajemman poliittisen ohjelman sanelemana. Hän peräänkuuluttaa uutta paradigmaa ja kokonaan uutta, translationaalista työotetta hyödyntävää tutkimusalaa.

Siinä rahoitusmekanismit olisivat erilaisia: tutkimus- ja kehittämisrahoitusta haettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Paikalliset ilmiöt ja niiden ympärille kootut toimijakoalitiot olisivat rahoitusten hakijoita, ja tutkimus olisi mukana tavoiteltavissa ratkaisuissa.

“Esimerkiksi polut lastensuojelun tai psykiatrian laitospalveluihin ovat todella moninaisia. Meidän pitää päästä sinne polkujen varteen varhaisessa vaiheessa, jotta saadaan suunnattua palveluita oikeisiin kohtiin ja ehkäistyä raskaiden palveluiden tarvetta”, Niemelä sanoo. “Kuormittavissa tilanteissa ei ole yhtä syytä vaan monimutkaisia kokonaisuuksia. On todella tärkeää päästä syy-ajattelusta ilmiöiden ymmärtämiseen sisältäpäin, jotta lapsen polku päätyisi muualle kuin laitoshoitoon tai kodin ulkopuolelle sijoitukseen.”

Kirjoittaja Ninnu Koskenalho

Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä 12.12.2023. Uutiskirje on suunnattu yhteisövaikuttavuustyössä ja alueellisessa oppimisverkostossa mukana oleville kaupungeille, kunnille ja hyvinvointialueille sekä muille alueiden toimijoille. Lisäksi toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat tervetulleiksi yhteisövaikuttavuustyön uutisten äärelle. Liity uutiskirjeen tilaajaksi.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma