Uutiset>Blogi

Tukea lasten ja nuorten pärjäävyyteen yhteisövaikuttavasti – Mikä muuttuu johtamisessa?

Alueellinen oppimisverkosto tukee lasten ja nuorten sujuvan arjen rakentamista paikallisesti, eri tahojen päämäärätietoisena yhteistyönä. Yhteentoimivien ja pärjäävyyslähtöisten toimintatapojen verkostomainen rakentaminen on merkittävä muutos palveluajattelussa. Se tarvitsee tuekseen samoihin päämääriin luotsaavaa johtamista. Mutta mikä johtamisessa varsinaisesti muuttuu, kun palvelutarpeisiin vastataan yhteisövaikuttavuuden kautta? 

Tätä tematiikkaa ruodittiin Itlan alueellisen oppimisverkoston virtuaalisessa johtamiskoulutuksessa kevään 2021 aikana.

Systeemisen muutoksen muotoilu on johtamisen orientaationa uutta. Se vaatii katseen nostamista yhden organisaation tavoitteiden toteutumisesta lapseen, aitoihin tarpeisiin ja yhteisen kyvykkyyden rakentamiseen palveluiden järjestämisessä. Tällainen toiminta onnistuu ainoastaan vastavuoroisuuteen perustuvassa yhteistyössä yli organisaatiorajojen.

Johtamisen painopisteen se vie

  1. yhteisen tavoitteen tietoiseen rakentamiseen,
  2. erilaisten toimijoiden osaamisen samanaikaiseen hyödyntämiseen,
  3. vastuullisen itseohjautuvuuden tukemiseen sekä
  4. loppukäyttäjän palautteen ja organisaation oppimisen vahvasta kytkennästä huolehtimiseen.

Johtamisosaamisina tämä tarkoittaa erityisesti strategisen muotoilun ja yhdessä oppimisen kulttuurin rakentamisen osaamista niin organisaatioiden sisälle kuin verkostotoimijoiden välille. Niinpä Itlan johtamiskoulutuksessa korostuivat sellaiset teemat kuin merkityksellistäminen muutoksen edellytyksenä, näkökulmien vuorovaikutus, verkostojohtamisen prosessi ja luottamuksen rakentaminen. Lisäksi koulutuksessa rakennettiin merkityksellisiä mittareita onnistumisen seurantaan, ja osallistujilta nousseena toiveteemana käsiteltiin vahvuuksien ja sisäisen motivaation kautta johtamista.

Suhdeperustaisuus kulttuurin muutoksen avaimena

Koulutukseen sisältyi myös kaksi webinaaria esimerkillistä brittiläisistä muutosprosesseista. Children England kertoi mahdollisuuksista tuoda nuorten syvällistä osallisuutta politiikkasuunnitteluun, jopa korona-aikana ja virtuaalisesti. Ja Leedsin lasten palvelut kertoi, kuinka koko kaupungista tehtiin lapsiystävällinen siirtymällä suhdeperusteiseen johtamiseen niin kaupungin organisaation sisällä kuin suhteessa lapsiasiakkaisiin.

Tällaisten muutosten johtaminen on erittäin ajankohtaista ja tarpeellista myös joka puolella Suomea. Alueellisen oppimisverkoston johtamiskoulutukseen osallistui 50 työrooleiltaan hyvin erilaista lasten ja nuorten palvelujen vaikuttajaa. Syyskuun alussa pidetyssä seurantatapaamisessa summatiin millaista kehittymistä osallistujat olivat huomanneet omissa systeemisen muutoksen johtamisen taidoissaan ja lapsilähtöisen toiminnan etenemisessä.

Osallistujat mm. kertoivat, että ” olen hoksannut mikä on hyödyllinen roolini tässä muutoksessa”.

Johtajan oman toiminnan merkittäviksi kehitysaskeliksi kirjattiin esim. uskallus kysyä, olla ei-tietämisen tilassa ja käynnistää arvailun sijasta dialogeja, joissa asioiden eri puolet pääsevät näkyviin. Myös aktiivisessa luottamuksen osoittamisessa ja itsensä likoon laittamisessa oli tapahtunut merkittävää myönteistä muutosta.

Alueelliseen oppimisverkostoon kuuluviin organisaatioihin johtamistavan muutokset olivat vaikuttaneet niin, että suoraan puhumisen kulttuuri oli vahvistunut. Samoin se, että kokeillaan uutta yhdessä oppimisen hengessä, ”ei jämähdetä suunnittelemaan”. Tällaisen toimeen tarttumisen aikaansaamisessa tärkeäksi nähtiin mindsetin muutos pois oikean ratkaisun olemassaolon oletuksesta.

Toiminnan onnistumista tarkasteltaessa painopiste oli siirtynyt enemmän lasten elämänlaadussa näkyvän yhteisvaikutuksen näkökulmaan sekä tilan raivaamiseen ammattilaisten mahdollisuuksille toimia lasten ja nuorten etua edistävällä tavalla.

Asiakas yhdistää

Tulevaisuuden huolina johtamiskoulutuksen osallistujat nostivat esiin kiireen vaikutuksen läsnäoloon ja tilanteen pysäyttämisen kykyyn, kun huomataan, että jossain asiassa ollaan etenemässä muuhun kuin sovittuun suuntaan. Monilla paikkakunnilla on saavutettu onnistumisia lasten ja nuorten palveluissa julkisen, yksityisen ja järjestösektorin pitkäjänteisen kumppanuuden kautta. Tätä yhteistyötä olisi kyettävä jatkamaan, vaikka julkisella puolella tapahtuu merkittävä rakenteellinen muutos hyvinvointialueiden muodostamisen myötä.

Yhteisövaikuttavuus tuo uutta imua monitoimijaiseen yhteistyöhön. Työ on sekä vaikuttavampaa että mukavampaa, kun sitä tehdään yhdessä, totesivat johtamiskoulutuksen osallistujat. Huonolla johtamisella lupaavasti alkaneen muutoksen voi pysäyttää, ja hyvällä sitä vauhditetaan. Johtajien metataitoja muutoksen edistämisessä on tärkeä kehittää käytännön toimintatapamuutosten aikaansaamiseksi.


Kirjoittaja
Marika Tammeaid

Olen toiminut Itlassa kehitysjohtajana vuodesta 2019 alkaen. Päätyökseni suunnittelen ja vedän pitkäkestoisia Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksia, joissa eri sektoreilta tulevat johtajat voivat löytää roolinsa Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvän tulevaisuuden rakentajina.

Taustaltani olen HTT, voimavara- ja ratkaisukeskeinen kouluttaja-coach, työnohjaaja ja fasilitaattori, ja olen valmentanut julkista sektoria ekosysteemimäiseen ja ihmislähtöiseen uudistumiseen yli 20 vuoden ajan.

Julkisen johtamisen kehittäminen on lähellä sydäntäni, ja väittelin vuonna 2023 julkisen johtamisen metataidoista. Eli hallinnonalasta riippumattomista taidoista, joita tarvitaan vastavuoroisen, oppivan, yhteisiä tavoitteita rakentavan johtamisen ja julkisen politiikan aikaansaamiseksi.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.