Uutiset>Blogi
17.10.2017

Tunnelmia Tromssasta – keskustelua arviointityöstä pohjoismaisessa verkostossa

Kasvun tuki –toimitus matkasi syyskuun alussa Pohjolan Pariisiksikin kutsuttuun Tromssaan Pohjois-Norjaan.

Jylhissä maisemissa järjestettiin neljäs yhteispohjoismainen tapaaminen, jossa kohtasivat lapsille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten interventioiden arviointi- ja juurruttamistyötä tekevät tahot. Kaksipäiväiseen tapaamiseen oli saapunut paikalle edustajia Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Tromssa on vireä yliopistokaupunki ja paitsi arktisen tutkimuksen pääpaikkoja, myös korkeatasoisen lääketieteen, psykologian ja sosiaalialan tutkimuksen keskus.  Tromssan yliopistossa toimii myös vuonna 2008 aloittanut Ungsinn, “Nuori mieli”. Ungsinn on vanhin pohjoismaisista arviointitoimituksista, jonka päätoimittaja Helene Eng isännöi tapaamista yhdessä psykologian professori Monica Martinussenin kanssa. Tanskan edustajat puolestaan työskentelevät sosiaaliministeriön alla toimivassa Vidensportalenissa, jonka sivuilla käy yli 10 000 vierailijaa kuukaudessa ja arvioituja menetelmiä on kolminumeroinen määrä. Siinäpä meillekin tavoitetta!

Keskustelimme maiden välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä arviointiprosessissa ja arviointikriteeristöissä ja kävimme läpi tuoreita menetelmäarvioita. Huojentavaa oli todeta, että sekä kysymykset että haasteet, mutta toisaalta myös itse arviot olivat samansuuntaisia maasta riippumatta. Pieniä eroja maiden välillä oli havaittavissa siinä, millä tarkkuudella tieteellisten tutkimusten tuloksia käydään läpi, sekä siinä, missä määrin arvioinnissa painotetaan juurruttamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja asiakaskokemusta. Keskustelimme myös siitä, milloin on kyse psykososiaalisesta menetelmästä, milloin taas palvelujärjestelmää ja ammattilaisten päätöksentekoa kehittävästä työskentelyn yleisemmästä viitekehyksestä ja työotteesta? Kuuluvatko jälkimmäiset arvioinnin piiriin? Jos kuuluvat, millaisia menetelmiä arviointiin tulisi käyttää?

Arviointi ja arvioinnin kohteena oleminen herättää luonnollisesti myös tunteita. Työmenetelmien kehittämiseen on käytetty usein vuosia aikaa. Kentällä menetelmiä käyttävät ovat niihin sitoutuneita ja työtä perheiden ja lasten hyvinvoinnin eteen tehdään suurella sydämellä. Kaikilla arviointityötä tekevillä oli yhteneväinen näkemys siitä, että kunnoittavan dialogin säilyttäminen menetelmien kehittäjien ja käyttäjien kanssa on työn kulmakiviä. Tavoitteena on rohkaista menetelmien kehittäjiä tutkimuksen tekemiseen. Arvioinnissa tulisi myös selkeästi erottaa teoreettisesti perustellut menetelmät, joista ei vielä ole tutkimustietoa, sellaisesta tilanteesta, jossa tutkimus on osoittanut menetelmän tehottomaksi.

Tapaamisessa suunniteltiin pohjoismaisen yhteistyön pitkän tähtimen linjoja liittyen muun muassa jaettuun arvioitsijapooliin, jolla pohjoimaista asiantuntijuutta voitaisiin jakaa. Tapaamisessa sovittiin myös yhteispohjoismaisen verkoston, NordicDataPrevin perustamisesta, sekä toukokuiseen Kööpenhaminan implementaatiokonferenssiin hakeutumisesta omalla symposiumilla.


Kirjoittaja
Petra Kouvonen
Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Taina Laajasalo

Tieteellinen päätoimittaja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Lapset leikkivät hiekkalaatikolla
Uutiset
|
20.06.2024
Uusi julkaisu kertoo: psykososiaalisten menetelmien muokkaukseen kaivataan kansallista yhteistyötä
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät tuodaan Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai toimintaympäristöön kuin mihin ne on alun perin kehitetty. Lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä Suomessa muokanneet asiantuntijat korostavat tarvetta laajemmalle kansalliselle yhteistyölle, menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia koskeviin valintoihin ja rooleihin liittyen.   
Adaptointi
Kasvun tuki
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys