Uutiset>Uutiset
15.09.2021

Tutkimus: Kiireetön kohtaaminen on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille

Itla tutki Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että Vamos on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille. Vamos-nuoret siirtyvät useammin opiskelemaan kuin vastaavassa tilanteessa olevat nuoret ilman tukea. Nuoret jäävät myös harvemmin kokonaan työelämän ulkopuolelle tai pitkäaikaistyöttömiksi. Samoin osuus toimeentulotuella olevista laskee enemmän kuin vastaavassa tilanteessa olevien nuorten. Yhteiskunnallinen hyöty lasketaan miljoonissa euroissa. Vaikuttavuuden avain on yksinkertainen: nuorten kokema kiireetön kohtaaminen ja yksilöllinen tuki.

Nuoret tarvitsevat kohtaamista ja aikaa

Korona-aika on kurjistanut entisestään niiden nuorten tilannetta, jotka olivat jo aiemmin vaikeassa tilanteessa. Vamos-palvelu on tarjonnut 13 vuoden ajan 16–29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta. Palvelu auttaa eri tavoin hankalassa tilanteessa olevia nuoria: joillain elämää on mutkistanut opintojen katkeaminen, toisilla mielenterveysongelmat, työttömyys tai lähipiirin haasteet.

Itla tutki Vamoksen vaikuttavuutta uraauurtavalla vaikuttavuustutkimuksella, jossa vaikutuksia ja vaikuttavuutta selvitettiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mielestä Vamoksen vaikutus syntyy kohtaamisesta, kiireettömyydestä, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemisesta sekä tarpeen mukaan tarjolla olevasta tuesta.

Vamoksen avulla koulutuspolulle

Vamos-palvelussa nuori saa oman valmentajan ja nuorelle etsitään vähitellen yhdessä polku työhön, koulutukseen tai ylipäätään tasapainoiseen arkeen. Työ on tavoitteellista, mutta etenee täysin nuoren omassa tahdissa.

Tutkimus osoitti, että Vamoksen päättäneet nuoret siirtyivät muita vastaavassa tilanteessa olevia nuoria useammin opiskelemaan. Vamos-nuoret siirtyivät myös muita vastaavassa asemassa olevia nuoria useammin pois toimeentulotuelta.


”Vertaisarvioitu vaikuttavuustutkimus osoittaa nyt ensimmäisen kerran, että kun nuoren oman koulutus- tai urapolun pää ei ota löytyäkseen, tarvitaan kiireetöntä kohtaamista, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemista sekä pienin askelin etenemistä”, sanoo Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine.



”Tieto- ja tutkimusperustaisuus on meille kehittämisessä tärkeää, sillä haluamme tarjota vaikuttavia palveluita, joilla on aidosti merkitystä nuorten elämään. Siksi lähdimme selvittämään Vamoksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta varsin kunnianhimoisin tavoittein”, Laine jatkaa.


Säästö yhteiskunnalle voi olla merkittävä

Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Hyöty syntyy lisääntyneistä verotuloista ja vähentyneistä tulonsiirroista ja muista kustannuksista. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa verrattuna siihen, että nuori ei ohjautuisi koulutukseen tai työhön.

Tässä tutkimuksessa koko aineistoa eli 1575 nuorta tarkastellessa vaikutukset olivat vähintään 9–11 miljoonaa euroa vuodessa. Mitä aikaisemmin tuen piiriin pääsee, sitä enemmän tuesta hyötyy sekä nuori itse että yhteiskunta.

Työllisyys- tai koulutuspolulle ohjautumisen euromääräisten hyötyjen laskemiseksi tutkimuksessa Vamos-nuorten palvelu rinnastettiin kuntouttavaan työtoimintaan, koska siinä on samankaltaiset tavoitteet.

Kohortti-aineistosta vertailukohtaa

Itla toteutti Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimuksen 2020–2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuortenpalvelun vaikuttavuutta sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet nuoret, niin sanottu verrokkiaineisto ja kaltaistettu aineisto eli Vamos-nuoria vastaavassa asemassa olevat nuoret poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987-rekisteriaineistosta.


”Tässä tutkimuksessa erityistä oli satunnaistetun vertailukokeen hylkääminen sen haasteellisuuden vuoksi. Sen sijaan hyödyksi käytettiin pitkän aikavälin rekisteriaineistoa, josta etsittiin Vamos-nuorten kaltaisia nuoria ja mahdollisimman samankaltainen palvelu euromääräisten hyötyjen arvioimiseksi” kertoo Itlan tiedeasiantuntija Marko Merikukka.



”Lisäksi nuorille annettiin mahdollisuus kertoa, kuinka he itse olivat kokeneet Vamoksen.”



Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

040 647 5565

Tutkimus

Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimus. Itlan tutkimukset 2021:3

Kirjoittajat: Merikukka, M., Hartman, M., Ristikari, T., Hilli, P., Juutinen, A., Keski-Säntti, M. & Virtanen, P.

Vamos todettiin tutkimuksessa vaikuttavaksi, Selkeästi tutkimuksesta 2021:1

  • Vamos on toiminut vuodesta 2008 alkaen ja on tavoittanut yhteensä noin 13 000 nuorta. Vuosittain Vamos-palveluun osallistuu noin 2 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta.
  • Vamos toimii Helsingissä, Turussa, Vantaalla, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Siilinjärvellä. Lisäksi hanketyö tavoittaa nuoria Kemistä ja Torniosta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Lapset leikkivät hiekkalaatikolla
Uutiset
|
20.06.2024
Uusi julkaisu kertoo: psykososiaalisten menetelmien muokkaukseen kaivataan kansallista yhteistyötä
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät tuodaan Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai toimintaympäristöön kuin mihin ne on alun perin kehitetty. Lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä Suomessa muokanneet asiantuntijat korostavat tarvetta laajemmalle kansalliselle yhteistyölle, menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia koskeviin valintoihin ja rooleihin liittyen.   
Adaptointi
Kasvun tuki
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys