Uutiset>Uutiset
15.09.2021

Tutkimus: Kiireetön kohtaaminen on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille

Itla tutki Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että Vamos on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille. Vamos-nuoret siirtyvät useammin opiskelemaan kuin vastaavassa tilanteessa olevat nuoret ilman tukea. Nuoret jäävät myös harvemmin kokonaan työelämän ulkopuolelle tai pitkäaikaistyöttömiksi. Samoin osuus toimeentulotuella olevista laskee enemmän kuin vastaavassa tilanteessa olevien nuorten. Yhteiskunnallinen hyöty lasketaan miljoonissa euroissa. Vaikuttavuuden avain on yksinkertainen: nuorten kokema kiireetön kohtaaminen ja yksilöllinen tuki.

Nuoret tarvitsevat kohtaamista ja aikaa

Korona-aika on kurjistanut entisestään niiden nuorten tilannetta, jotka olivat jo aiemmin vaikeassa tilanteessa. Vamos-palvelu on tarjonnut 13 vuoden ajan 16–29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta. Palvelu auttaa eri tavoin hankalassa tilanteessa olevia nuoria: joillain elämää on mutkistanut opintojen katkeaminen, toisilla mielenterveysongelmat, työttömyys tai lähipiirin haasteet.

Itla tutki Vamoksen vaikuttavuutta uraauurtavalla vaikuttavuustutkimuksella, jossa vaikutuksia ja vaikuttavuutta selvitettiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mielestä Vamoksen vaikutus syntyy kohtaamisesta, kiireettömyydestä, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemisesta sekä tarpeen mukaan tarjolla olevasta tuesta.

Vamoksen avulla koulutuspolulle

Vamos-palvelussa nuori saa oman valmentajan ja nuorelle etsitään vähitellen yhdessä polku työhön, koulutukseen tai ylipäätään tasapainoiseen arkeen. Työ on tavoitteellista, mutta etenee täysin nuoren omassa tahdissa.

Tutkimus osoitti, että Vamoksen päättäneet nuoret siirtyivät muita vastaavassa tilanteessa olevia nuoria useammin opiskelemaan. Vamos-nuoret siirtyivät myös muita vastaavassa asemassa olevia nuoria useammin pois toimeentulotuelta.


”Vertaisarvioitu vaikuttavuustutkimus osoittaa nyt ensimmäisen kerran, että kun nuoren oman koulutus- tai urapolun pää ei ota löytyäkseen, tarvitaan kiireetöntä kohtaamista, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemista sekä pienin askelin etenemistä”, sanoo Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine.



”Tieto- ja tutkimusperustaisuus on meille kehittämisessä tärkeää, sillä haluamme tarjota vaikuttavia palveluita, joilla on aidosti merkitystä nuorten elämään. Siksi lähdimme selvittämään Vamoksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta varsin kunnianhimoisin tavoittein”, Laine jatkaa.


Säästö yhteiskunnalle voi olla merkittävä

Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Hyöty syntyy lisääntyneistä verotuloista ja vähentyneistä tulonsiirroista ja muista kustannuksista. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa verrattuna siihen, että nuori ei ohjautuisi koulutukseen tai työhön.

Tässä tutkimuksessa koko aineistoa eli 1575 nuorta tarkastellessa vaikutukset olivat vähintään 9–11 miljoonaa euroa vuodessa. Mitä aikaisemmin tuen piiriin pääsee, sitä enemmän tuesta hyötyy sekä nuori itse että yhteiskunta.

Työllisyys- tai koulutuspolulle ohjautumisen euromääräisten hyötyjen laskemiseksi tutkimuksessa Vamos-nuorten palvelu rinnastettiin kuntouttavaan työtoimintaan, koska siinä on samankaltaiset tavoitteet.

Kohortti-aineistosta vertailukohtaa

Itla toteutti Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimuksen 2020–2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuortenpalvelun vaikuttavuutta sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet nuoret, niin sanottu verrokkiaineisto ja kaltaistettu aineisto eli Vamos-nuoria vastaavassa asemassa olevat nuoret poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987-rekisteriaineistosta.


”Tässä tutkimuksessa erityistä oli satunnaistetun vertailukokeen hylkääminen sen haasteellisuuden vuoksi. Sen sijaan hyödyksi käytettiin pitkän aikavälin rekisteriaineistoa, josta etsittiin Vamos-nuorten kaltaisia nuoria ja mahdollisimman samankaltainen palvelu euromääräisten hyötyjen arvioimiseksi” kertoo Itlan tiedeasiantuntija Marko Merikukka.



”Lisäksi nuorille annettiin mahdollisuus kertoa, kuinka he itse olivat kokeneet Vamoksen.”



Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

040 647 5565

Tutkimus

Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimus. Itlan tutkimukset 2021:3

Kirjoittajat: Merikukka, M., Hartman, M., Ristikari, T., Hilli, P., Juutinen, A., Keski-Säntti, M. & Virtanen, P.

Vamos todettiin tutkimuksessa vaikuttavaksi, Selkeästi tutkimuksesta 2021:1

  • Vamos on toiminut vuodesta 2008 alkaen ja on tavoittanut yhteensä noin 13 000 nuorta. Vuosittain Vamos-palveluun osallistuu noin 2 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta.
  • Vamos toimii Helsingissä, Turussa, Vantaalla, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Siilinjärvellä. Lisäksi hanketyö tavoittaa nuoria Kemistä ja Torniosta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtuma
|
22.04.2024
10 vuotta vaikuttavaa kasvun tukea lapsille, nuorille ja perheille
Tervetuloa Kasvun tuen juhlavuoden seminaariin!
10.6.2024
9.00-16.00
Musiikkitalo, Mannerheimintie 13A, Helsinki
Kasvun tuki
Tapahtuma
|
19.04.2024
Vahvat perheet – vahva työllisyys
Samalta viivalta Oulu -kokeilun tilaisuudessa kuullaan tutkimustietoa työllisyyden ja lapsiperheköyhyyden yhteydestä.
30.05.2024
8:30-12:00
Wegelius-sali, Albertinkatu 16 (0. krs), 90100 Oulu Mahdollista osallistua myös etänä!
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta Oulu
Pitkähiuksinen lapsi painaa päätään pöytää vasten kynä kädessä.
Uutiset
|
17.04.2024
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneista lapsista lähes viidennes sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Eri taustatekijöistä pitkittynyt toimeentulotuen saanti on vahvimmin yhteydessä sijoituspäätöksiin.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtuma
|
17.04.2024
Miten lasten ja nuorten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
Valoisat-ryhmän nuoret kokemusvaikuttajat ovat yhdessä Itlan tutkijoiden kanssa tutkineet nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden köyhyydestä ja köyhyydessä pärjäämisestä. Toukokuussa on aika perehtyä tutkimuksen tuloksiin ja keskustella yhdessä siitä, miltä köyhyys tuntuu ja miten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
21.05.2024
10.00-11.30
Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Uutiset
|
08.04.2024
Oma Häme ja Itla käynnistivät menetelmien arviointipilotin
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa.
Kasvun tuki
Poika istuu ja katselee älypuhelintaan
Uutiset
|
04.04.2024
Mitä ajattelet Lapsuuden rakentajat podcastista? Vastaa kyselyyn
Mistä aiheista haluaisit kuulla Lapsuuden rakentajat podcastissa? Kaipaatko räväkkää keskustelua ja sähäkkää kommentointia vai analyyttista, punnittua pohdintaa? Auta meitä kehittämään podcastiamme vastaamalla kyselyyn!