Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten hyvinvointi ja terveys näkyvät hyvin vähän vaalien yhteydessä käydyissä keskusteluissa. Lapsilla näyttää olevan vaaleissa hämmästyttävän vähän puolestapuhujia: lapset eivät näy vaaleissa ehdolla olevien kannanotoissa, vaalikoneiden kysymyksissä eivätkä puolueohjelmissa. 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) tilaamassa tutkimuksessa analysoitiin kuntavaalien (2017) ja eduskuntavaalien (2015 ja 2019) vaalikonevastauksia ja puolueiden vaaliohjelmia. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskusteluja vuoden 2017 kuntavaalien alla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista siihen, pitääkö kunnallisessa päätöksenteossa ottaa huomioon vaikutukset lasten hyvinvointiin sekä pitääkö kunnassa tehtäviä päätöksiä tarkastella tulevien sukupolvien näkökulmasta.  

Vaalikoneaineistosta kerätyt havainnot osoittavat, että lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita käsitellään vaalien alla poliittisissa keskusteluissa erittäin vähän.

– Poliittisilla päätöksillä ja niiden toimeenpanolla on suuri merkitys lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Koska lapsilla ei ole äänioikeutta, on olemassa riski, että lapset ja heidän hyvinvointinsa jäävät muun vaalikeskustelun jalkoihin. Sillä, kuinka paljon ja miten vaalikeskusteluissa puhutaan lapsista, on vaikutus lasten hyvinvointia koskeviin päätöksiin, muistuttaa Itlan toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.

Vain viidenneksellä viittaus lapsiin

Tutkimuksen tekemiseen osallistuneet professori Harri Jalonen ja tutkija Aapo Hiilamo, ovat yllättyneitä siitä, että mediassa paljon esillä ollut huoli lasten hyvinvoinnista näkyy niin vähän vaalikonekysymyksissä ja -vastauksissa.

– Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaliehdokkaiden Twitter-kannanotoissa lapsiteema oli mukana vain noin kahdessa prosentissa kaikista kunnallisvaaliehdokkaiden tviiteistä, Jalonen kertoo.

Aapo Hiilamon vaalikonevastausten analyysista käy ilmi, että konkreettiset lasten hyvinvointiin liittyvät ehdotukset ovat harvinaisia myös ehdokkaiden vaalilupauksissa.

– Vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä alle viidennes vaalikoneen täyttäneistä ehdokkaista mainitsi lapset kolmessa vaalilupauksessaan tai pääviestissään äänestäjille. Myöskään puolueiden vaaliohjelmissa lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa liittyviä kokonaisuuksia ei käsitellä välttämättä lainkaan, Hiilamo sanoo.

Aiheesta vain vähän tutkimuksia

Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30 vuotta sitten. Sopimus sitouttaa sen allekirjoittaneet maat lasten syrjimättömyyteen ja lapsen edun huomioimiseen.

Itlan Petri Virtasen mukaan poliittisen puheen analyysille lapsinäkökulmasta on ollut selkeä tarve.

– Lasten osuutta vaalikeskusteluissa on tutkittu yllättävän vähän. Juuri tästä syystä Itla tilasi tutkimuksen. Lapsen oikeuksien kannalta on elintärkeää tietää missä ja miten päättäjät asiasta keskustelevat. Vaaleissa mitataan päättäjien tahto lasten hyvinvoinnin edistämisessä, muistuttaa Virtanen.

Lisätiedot:

Petri Virtanen, toimitusjohtaja
petri.virtanen@itla.fi, 050 318 7068

Harri Jalonen, professori
harri.jalonen@univaasa.fi, 029 449 8596

Aapo Hiilamo, tutkija
aapo.hiilamo@helsinki.fi, 050 350 2241

Lataa tutkimus linkistä (PDF)  Tutkimus: Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi vaaliteemoina Suomessa 2015–2021

Katso tallenne Itlan kuntavaalisohva -tilaisuudesta 5.5.2021.

Sivu päivitetty 12.5.2021: korjattu tutkimuksen tiedostolinkki ja lisätty linkki tallenteeseen

Lue seuraavaksi