Uutiset>Uutiset

Tutkimus: Lapset ja lasten hyvinvointi eivät näy poliitikkojen puheissa eivätkä puolueiden vaaliohjelmissa

Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten hyvinvointi ja terveys näkyvät hyvin vähän vaalien yhteydessä käydyissä keskusteluissa. Lapsilla näyttää olevan vaaleissa hämmästyttävän vähän puolestapuhujia: lapset eivät näy vaaleissa ehdolla olevien kannanotoissa, vaalikoneiden kysymyksissä eivätkä puolueohjelmissa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) tilaamassa tutkimuksessa analysoitiin kuntavaalien (2017) ja eduskuntavaalien (2015 ja 2019) vaalikonevastauksia ja puolueiden vaaliohjelmia. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskusteluja vuoden 2017 kuntavaalien alla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista siihen, pitääkö kunnallisessa päätöksenteossa ottaa huomioon vaikutukset lasten hyvinvointiin sekä pitääkö kunnassa tehtäviä päätöksiä tarkastella tulevien sukupolvien näkökulmasta.  

Vaalikoneaineistosta kerätyt havainnot osoittavat, että lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita käsitellään vaalien alla poliittisissa keskusteluissa erittäin vähän.


”Poliittisilla päätöksillä ja niiden toimeenpanolla on suuri merkitys lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Koska lapsilla ei ole äänioikeutta, on olemassa riski, että lapset ja heidän hyvinvointinsa jäävät muun vaalikeskustelun jalkoihin. Sillä, kuinka paljon ja miten vaalikeskusteluissa puhutaan lapsista, on vaikutus lasten hyvinvointia koskeviin päätöksiin”, muistuttaa Itlan toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.


Vain viidenneksellä viittaus lapsiin

Tutkimuksen tekemiseen osallistuneet professori Harri Jalonen ja tutkija Aapo Hiilamo, ovat yllättyneitä siitä, että mediassa paljon esillä ollut huoli lasten hyvinvoinnista näkyy niin vähän vaalikonekysymyksissä ja -vastauksissa.


”Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaliehdokkaiden Twitter-kannanotoissa lapsiteema oli mukana vain noin kahdessa prosentissa kaikista kunnallisvaaliehdokkaiden tviiteistä”, Jalonen kertoo.


Aapo Hiilamon vaalikonevastausten analyysista käy ilmi, että konkreettiset lasten hyvinvointiin liittyvät ehdotukset ovat harvinaisia myös ehdokkaiden vaalilupauksissa.


”Vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä alle viidennes vaalikoneen täyttäneistä ehdokkaista mainitsi lapset kolmessa vaalilupauksessaan tai pääviestissään äänestäjille. Myöskään puolueiden vaaliohjelmissa lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa liittyviä kokonaisuuksia ei käsitellä välttämättä lainkaan”, Hiilamo sanoo.


Aiheesta vain vähän tutkimuksia

Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30 vuotta sitten. Sopimus sitouttaa sen allekirjoittaneet maat lasten syrjimättömyyteen ja lapsen edun huomioimiseen.

Itlan Petri Virtasen mukaan poliittisen puheen analyysille lapsinäkökulmasta on ollut selkeä tarve.


”Lasten osuutta vaalikeskusteluissa on tutkittu yllättävän vähän. Juuri tästä syystä Itla tilasi tutkimuksen. Lapsen oikeuksien kannalta on elintärkeää tietää missä ja miten päättäjät asiasta keskustelevat. Vaaleissa mitataan päättäjien tahto lasten hyvinvoinnin edistämisessä”, muistuttaa Virtanen.



Lisätietoja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.