Uutiset>Uutiset
02.10.2025

Koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen tarkoitettu Kiva koulu  -ohjelma arvioitavana

Kasvun tuki arvioi Kiva koulu -ohjelman, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista peruskoulussa. Ohjelma on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty paljon uutta tutkimusta. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Psykososiaalinen menetelmä Vaikuttavuus Arviointi

Kiva koulu -ohjelman tarkoituksena on puuttua lasten ja nuorten kiusaamiseen koulussa ja ennaltaehkäistä sitä. Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2020.

”Systemaattisessa kirjallisuushaussa löytyi paljon suomalaista tutkimusta, mikä on hienoa”, iloitsee Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

”Systemaattisessa kirjallisuushaussa löytyi paljon suomalaista tutkimusta.”

”Lisäksi menetelmästä on tehty myös kansainvälisiä vaikuttavuustutkimuksia. Kiva koulu -ohjelman vaikuttavuutta onkin tutkittu viime vuosikymmeninä paljon erilaisilla otoksilla ja koeasetelmilla.”

Seuraavaksi kaksi koulutettua arvioitsijaa käy tutkimukset huolellisesti läpi ja pisteyttää ne laadun mukaan.

”Lisäksi arvioidaan, onko menetelmän kuvaus riittävä sekä miten hyvin menetelmä tarjoaa tukea käyttöönottoon”, Backman kertoo.

Keinoja puuttua kiusaamistilanteisiin

Kiva koulu -ohjelman tavoitteena on ennaltaehkäistä kiusaamista peruskoulussa, lisätä oppilaiden empatiaa ja tarjota turvallisia ja tehokkaita keinoja puuttua kiusaamistilanteisiin. Ohjelma koostuu kaikille oppilaille suunnatuista kiusaamista ehkäisevistä toimenpiteistä, kiusaamistapausten selvittämisestä ja kiusaamisen esiintymisen seurannasta.

Suomessa Kiva koulu -ohjelmassa on mukana yli 800 koulua, ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä yli 20 maassa. Menetelmä on kehitetty Turun yliopistossa, joka myös koordinoi sitä.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina kirjallisuuskatsauksina. Menetelmästä tehty tutkimuskirjallisuus haetaan systemaattisesti kansainvälisistä tietokannoista.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa ja Suomeen sovellettavaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen.

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo.

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. Backman arvelee Kiva koulu -ohjelman arvioinnin valmistuvan keväällä 2026.

Kiva koulu -ohjelman arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.