Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa on tuettava kansallisesti
Keskustelussa korostuivat kokemukset menetelmien käyttöönoton vaativuudesta ja tarve niiden arvioinnin ja koulutuksen kansalliselle sekä yhteistyöalueilla* tapahtuvalle koordinoinnille.
Valmistelussa olevalla lainsäädännöllä halutaan turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin jo perustasolla eli muun muassa neuvoloissa ja opiskeluhuollossa. Sillä vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita, vaikuttavuusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä mielenterveysongelmien hoidossa.
”Vaikuttavuuden lisääminen on oleellinen osa uudistusta. Siihen liittyen määritellään menetelmien arvioinnin kansalliset vastuut, toimijat ja palveluvalikoimaan kuulumisen periaatteet sekä uudistetaan näyttöön perustuvien menetelmien arviointiprosessit ja -kriteerit”, kertoi erityisasiantuntija Petra Kokko sosiaali- ja terveysministeriöstä 16.2. tilaisuudessa.
Edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja toteutusta
Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet kertoivat kokemuksistaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton vaativuudesta. Puheenvuoroissa korostui tarve menetelmien arvioinnin ja käyttöönotto eli -implementointikoulutuksen kansalliselle ja yhteistyöalueilla tapahtuvalle koordinoinnille. Se tulisi toteuttaa työvoimapula ja muut alueiden haasteet huomioiden, eikä menetelmän valintaa tulisi erottaa järjestämisvastuusta. Menetelmiin ja niiden käyttöönottoon liittyvä koulutus olisi sisällytettävä ammattilaisten perusopintoihin.
Psykososiaalisen menetelmän käyttöönotto on pitkä prosessi, jonka onnistuminen edellyttää ratkaisua kaipaavan ilmiön huolellista määrittelyä sekä pitkäjänteistä suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.
”Vaikuttavien menetelmien suunnitelmalliseen käyttöönottoon kannattaa panostaa sekä hyödyntää menetelmien arviointiin ja valintaan tarkoitettuja tutkimusperustaisia työvälineitä”, johtaja Petra Kouvonen Itlasta korosti.
Palvelureformin lainsäädännöllinen ja toiminnallinen muutos etenevät rinnakkain. Eri toimijoiden roolit psykososiaalisten menetelmien arvioinnissa, valinnassa ja käyttöönotossa tarkentuvat palvelureformin edetessä.
Lisätietoja
IMAGINE-hankkeen vastaava tutkija (STN)
Lead Researcher, IMAGINE Project (SRC)
Näytön paikka -pyöreän pöydän tilaisuus 16.2.2024 oli toinen kolmen keskustelun sarjasta, jonka tavoitteena on tukea tutkimusperustaisuuden lisääntymistä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin keväällä 2023 ja kolmas on tulossa syksyllä 2024.
Keskustelutilaisuudet ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten tueksi (Kasvun tuki) -hanketta (2023–2025). Hankkeen toteuttaa Itla, ja se tuottaa uusia välineitä lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointiin ja valintaan sekä tukee ammattilaisten ja päättäjien suunnitelmallista menetelmien käyttöönoton osaamista.
Kansallisen palvelureformin tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tavoitteet ovat:
- Vaikuttavuusperustaisuuden vahvistaminen näyttöön pohjautuen valtion ohjauksessa, alueiden johtamisessa ja palvelutuotannossa
- Avoin priorisointi
- Vaikuttavien ja kustannusvaikuttavien käytäntöjen arvioinnin rakenteiden, prosessien ja arviointiosaamisen vahvistuminen
- Palvelujärjestelmän tietotuotannon kehittäminen vaikuttavuusperusteisen päätöksenteon tueksi.
* Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue eli YTA-alue yhteensovittaa, kehittää ja tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi alueella. Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteen asetuksella määrättyyn yhteistyöalueeseen.
Uutiset
