Uutiset>Uutiset
19.01.2023

Näyttöön perustuvaa tukea Ukrainan sotaa paenneiden lasten ja nuorten auttamiseksi – jo toinen ohjaajakoulutus toteutettu

Itlan tuella koulutettiin vuoden 2022 aikana yli 60 ammattilaista Teaching recovery techniques (TRT) -menetelmän käyttöön. Menetelmällä tuetaan traumaattisille kokemuksille altistuneita lapsia ja nuoria.

Vuonna 2023 Itla keskittyy menetelmän käyttöönoton ja juurruttamisen tukemiseen, jotta menetelmä tavoittaisi siitä hyötyvät lapset, nuoret ja perheet esimerkiksi Ukrainan sotaa paenneiden joukosta. Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen voi vuonna 2023 tulla 30 000–40 000 ukrainalaista pakolaista lisää.

Joulukuussa 2022 järjestettiin jo toinen Itlan kustantama Teaching recovery techniques (TRT) -menetelmäohjaajien koulutus. Kolmipäiväiseen verkkokoulutukseen osallistui yli 30 lasten ja nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. Kouluttajana toimi menetelmän Suomeen tuonut psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula.


”TRT-koulutuksen taustalla on Itlan työ Ukrainasta saapuneiden pakolaislasten ja -nuorten tukemiseksi.”


Venäjän hyökkäyssodan alettua Itlassa perustettiin asiantuntijaverkosto, jossa koordinoidaan TRT-menetelmän levittämistä kansallisesti. Ensimmäinen koulutus toteutettiin alkukesällä 2022.  Yhteensä Itlan tuella koulutettiin vuoden aikana yli 60 ammattilaista TRT-menetelmäohjaajiksi.

Pääyhteistyökumppaneina menetelmän implementoinnissa ovat Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot ja Oulun vastaanottokeskus. Molemmissa koulutuksissa oli mukana ammattilaisia myös muista organisaatioista, yhteensä kahdeksasta maakunnasta. Ensimmäinen TRT-ryhmä käynnistyi Oulun vastaanottokeskuksessa elokuussa.

Mikä TRT?

Traumakeskeiseen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva TRT-menetelmä kehitettiin vuonna 1998. Norjalaisten ja brittiläisten tutkijoiden yhteistyössä kehittämän menetelmän tavoitteena on tukea sotatraumalle altistuneiden lasten ja nuorten toipumista opettamalla traumaoireiden lievittämiseen tarkoitettuja keinoja.

Ryhmämuotoinen TRT-menetelmä koostuu viidestä lasten tai nuorten tapaamiskerrasta ja kahdesta vanhempien tapaamisesta. TRT-menetelmää voivat ohjata lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset monista eri koulutustaustoista.

Menetelmä vähentää tutkitusti traumaperäisen stressihäiriön oireita, masennusoireita sekä traumaattista surua. Se on saanut vahvan dokumentoidun näytön arvion Kasvun tuki -tietolähteessä vuonna 2020. TRT-menetelmää on käytetty Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien, jolloin Itä-Ukrainan sota alkoi.

Tukea kehitettävä pitkäjänteisesti

Tähänastisen kokemuksen mukaan erityisesti TRT-ryhmien käynnistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vaatii uusien toimintakäytäntöjen pitkäjänteistä kehittämistä. Työ on tärkeää, koska odotettavissa on, että ukrainalaisten pakolaisten määrä tulee kasvamaan: vuonna 2022 tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa on hakenut yli 47 000 ukrainalaista, ja sisäministeriön arvio on, että Suomeen voi vuonna 2023 tulla 30 000–40 000 ukrainalaista pakolaista lisää.

Itla tarjoaa menetelmäohjaajille työnohjausta ja järjestää webinaareja menetelmän käyttöönoton tueksi. Itla on myös vastannut menetelmän manuaalien kääntämisestä ja päivittämisestä. TRT-menetelmän manuaalin suomenkielinen käännös valmistui syksyllä. Lisäksi vuonna 2023 julkaistaan ilman huoltajia tulleiden alaikäisten ryhmien ohjaajille suunnatun TRT-manuaalin suomenkielinen käännös. Rahoitus tälle käännökselle saatiin Alli Paasikiven säätiöltä.


”Vuonna 2023 Itla keskittyy implementoinnin tukemiseen, jotta menetelmä tavoittaa siitä hyötyvät lapset, nuoret ja perheet.”


Itla tukee Ukrainan sodasta aiheutuneen kriisin käsittelyä myös yleisesti kouluissa elokuussa julkaistun tukimateriaalisivuston avulla. Sivustolle on koottu eri sidosryhmiltä kerättyä tietoa lasten hyvinvoinnin tukemiseksi varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten aikuisille. Sivusto on toteutettu yhteistyössä PANDEMICS-ohjelman koulujen kriisinkestävyyteen keskittyvän EduRESCUE-tutkimuskonsortion kanssa ja yhteistyössä on ollut mukana myös Opetushallitus.


Lisätietoja

Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

Lisätietoa TRT-menetelmästä:

TRT-menetelmän kehittänyt Children and War Foundation
TRT-työ Ukrainassa

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.