Uutiset>Uutiset
07.08.2024

Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   

Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.

Noin 25 prosenttia suomalaisista lapsista kohtaa lapsuutensa aikana vanhemman vakavan sairastumisen ja noin 10 prosenttia sairastaa pitkäaikaista erikoissairaanhoitoa vaativaa somaattista sairautta. Perheenjäsenen vakava sairastuminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja lisää psykososiaalisen tuen tarvetta. Lue vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea käsittelevä katsauksemme täällä.

Niin somaattisiin sairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin kohdistuvien psykososiaalisten toimintamallien pääkomponentit ovat pitkälti samat. Lapset ja vanhemmat kaipaavat vakavan sairauden kohdatessa tietoa, keskustelua, vertaistukea, tilaa tunteiden käsittelylle sekä käytännön apua. Pysyvien tuki- ja hoitosuhteiden merkitys korostuu.   

Vakavaan sairauteen liittyvässä psykososiaalisessa tuessa ja sen räätälöimisessä on keskeistä huomioida perheen muu elämäntilanne. Perhe, jota painavat monimuotoiset köyhyyteen, sosiaalisten siteiden hataruuteen tai väkivaltaan liittyvät riskitekijät, kaipaa painotuksiltaan toisenlaista psykososiaalista tukea kuin vakaammassa tilanteessa elävä perhe.  

Uusi toimintamalli vakavaa sairautta kohtaavien perheitten tueksi 

Lainsäädäntö velvoittaa selvittämään, onko sairastuneella aikuisella lapsia ja miten vanhemman sairastuminen vaikuttaa heihin. Laki toteutuu tällä hetkellä puutteellisesti, eikä Suomessa ole kansallista toimintamallia tilanteisiin, joissa perheet kohtaavat vakavaa sairautta.  

Vastikään julkaistua katsausta tullaan käyttämään uuden, tutkimukseen perustuvan psykososiaalisen tuen toimintamallin pohjana yhdessä perheille, alan toimijoille ja järjestöille tehtyjen taustahaastattelujen kanssa. Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia sekä niiden ylisukupolvista siirtymistä tilanteissa, joissa perheessä on vakavaa sairautta.   

”Itla pilotoi Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa toimintamallia, jossa korostuvat tuen jatkuvuus ja räätälöinti kohderyhmän mukaan. Mallissa huomioidaan myös muut oleelliset vakavaan sairauteen liittyvän psykososiaalisen tuen tekijät, kuten tiedon ja keskustelun tarve”, kehittämispäällikkö Elina Tolonen Itlasta kertoo.   


Katsausta tullaan käyttämään uuden, tutkimukseen perustuvan psykososiaalisen tuen toimintamallin pohjana. Sen tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia sekä niiden ylisukupolvista siirtymistä tilanteissa, joissa perheessä on vakavaa sairautta.  


Vakavasti sairastuneen psykososiaalinen tuki -katsauksen ovat laatineet professori emeritus Tom Erik Arnkil, professori emerita Tarja Heino ja väitöskirjatutkija Jari Smedberg

Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja katsauksesta.

Elina Tolonen

Tolonen on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 571 6597

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
Kuvittele jos, yksinäisyyttä ei olisi
Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Miten voisimme vähentää yksinäisyyttä ja onko jotain, mitä voisimme oppia nuorilta? Entä jos eläisimmekin maailmassa, jossa yksinäisyys ei määritä kenenkään arkea?
11.5.2026
17.00-19.00
Kuutio, 2. krs Oodi Helsingin keskuskirjasto, Helsinki
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.