Uutiset>Uutiset
07.08.2024

Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   

Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.

Noin 25 prosenttia suomalaisista lapsista kohtaa lapsuutensa aikana vanhemman vakavan sairastumisen ja noin 10 prosenttia sairastaa pitkäaikaista erikoissairaanhoitoa vaativaa somaattista sairautta. Perheenjäsenen vakava sairastuminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja lisää psykososiaalisen tuen tarvetta. Lue vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea käsittelevä katsauksemme täällä.

Niin somaattisiin sairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin kohdistuvien psykososiaalisten toimintamallien pääkomponentit ovat pitkälti samat. Lapset ja vanhemmat kaipaavat vakavan sairauden kohdatessa tietoa, keskustelua, vertaistukea, tilaa tunteiden käsittelylle sekä käytännön apua. Pysyvien tuki- ja hoitosuhteiden merkitys korostuu.   

Vakavaan sairauteen liittyvässä psykososiaalisessa tuessa ja sen räätälöimisessä on keskeistä huomioida perheen muu elämäntilanne. Perhe, jota painavat monimuotoiset köyhyyteen, sosiaalisten siteiden hataruuteen tai väkivaltaan liittyvät riskitekijät, kaipaa painotuksiltaan toisenlaista psykososiaalista tukea kuin vakaammassa tilanteessa elävä perhe.  

Uusi toimintamalli vakavaa sairautta kohtaavien perheitten tueksi 

Lainsäädäntö velvoittaa selvittämään, onko sairastuneella aikuisella lapsia ja miten vanhemman sairastuminen vaikuttaa heihin. Laki toteutuu tällä hetkellä puutteellisesti, eikä Suomessa ole kansallista toimintamallia tilanteisiin, joissa perheet kohtaavat vakavaa sairautta.  

Vastikään julkaistua katsausta tullaan käyttämään uuden, tutkimukseen perustuvan psykososiaalisen tuen toimintamallin pohjana yhdessä perheille, alan toimijoille ja järjestöille tehtyjen taustahaastattelujen kanssa. Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia sekä niiden ylisukupolvista siirtymistä tilanteissa, joissa perheessä on vakavaa sairautta.   

”Itla pilotoi Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa toimintamallia, jossa korostuvat tuen jatkuvuus ja räätälöinti kohderyhmän mukaan. Mallissa huomioidaan myös muut oleelliset vakavaan sairauteen liittyvän psykososiaalisen tuen tekijät, kuten tiedon ja keskustelun tarve”, kehittämispäällikkö Elina Tolonen Itlasta kertoo.   


Katsausta tullaan käyttämään uuden, tutkimukseen perustuvan psykososiaalisen tuen toimintamallin pohjana. Sen tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia sekä niiden ylisukupolvista siirtymistä tilanteissa, joissa perheessä on vakavaa sairautta.  


Vakavasti sairastuneen psykososiaalinen tuki -katsauksen ovat laatineet professori emeritus Tom Erik Arnkil, professori emerita Tarja Heino ja väitöskirjatutkija Jari Smedberg. 

Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja katsauksesta.

Elina Tolonen

Tolonen on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.

040 571 6597

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?