Uutiset>Uutiset
16.08.2023

Talousvaikeuksilla yhteys lasten sijoituksiin kodin ulkopuolelle kuntatasolla

Itlan Samalta viivalta -ohjelman uusi tutkimus osoittaa talousvaikeuksien yhteyden lasten sijoituksiin kodin ulkopuolelle kuntatasolla.

Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsiperheköyhyys lisää lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta. Suomessa tilanne on kuitenkin paradoksaalinen: lapsiperheköyhyys on muita maita vähäisempää, mutta lastensuojelutoimenpiteiden tarve on poikkeuksellisen korkea. Siksi tutkimuksessa selvitettiin, yhdistyykö lapsiperheiden toimeentulotuen käyttö lasten kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuuteen suomalaisissa kunnissa. Lapsiperheköyhyyden mittarina käytettiin toimeentulotuen käyttöä.  

Lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle kertoo vaikeuksista perheissä ja yhdistyy lasten kokemiin myöhempiin vaikeuksiin.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on yli kaksinkertaistanut 1990-luvulta 

Tutkimuksessa käytettiin kuntatason tietoja toimeentulotuen käytöstä ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrästä kolmelta edelliseltä vuosikymmeneltä. Tutkimusajanjaksolla 1992–2021 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus yli kaksinkertaistui: vuonna 1992 kodin ulkopuolella sijoitettuna oli 8 870 lasta kun vastaava luku vuonna 2021 oli 17 883. Kasvu on ollut erityisen suurta teini-ikäisillä.  


“Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän valtava kasvu edellisen 30 vuoden aikana on suurin suomalaisten lasten hyvinvointia koskeva kysymys. Mikään muu lasten hyvinvointia kuvaava indikaattori ei ole kehittynyt näin heikosti. Meillä on valitettavan vähän tutkimusnäyttöä siitä mistä kasvu johtuu”, toteaa tutkimuksen johtaja, tutkimusprofessori Tiina Ristikari Itlasta.  


Ennaltaehkäisevää lastensuojelua tarvitaan alueilla, joissa perheillä on taloudellisia vaikeuksia 

Tutkimuksen mukaan kunnissa, joissa on enemmän toimeentulotukea saavia perheitä, on myös enemmän lapsia sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Keskeinen löydös oli, että tämä yhteys on vahvistunut edellisinä vuosikymmeninä.  


“Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut erityisesti kunnissa, joissa on paljon lapsiperheköyhyyttä”, erikoistutkija Aapo Hiilamo toteaa.


Lisäksi tarkasteltiin kuntien sisäisiä muutoksia vuosien välillä ja osoitettiin, että kun kunnassa perheiden toimeentulotuen käyttö kasvaa yhden prosenttiyksikön, kasvaa myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä 4–25 lapsella 100 000 lasta kohden.  


“Tutkimuksen keskeinen rajoitus on ekologinen harha eli se, että ryhmätason yhteydet eivät välttämättä kuvaa yksilötason prosesseja. Tästä harhasta huolimatta tutkimustulokset ovat yhdenmukaisia kansainvälisen, vahvan tutkimusnäytön kanssa, joka osoittaa, että talousvaikeudet lisäävät lastensuojelun tarvetta. Ennaltaehkäiseviä lastensuojeluinterventioita tarvitaan alueilla, joissa perheillä on taloudellisia vaikeuksia”, Tiina Ristikari jatkaa. 


Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Child Abuse & Neglect -tiedelehdessä

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.