Uutiset>Uutiset
14.10.2024

Tutkimus: Matala tulotaso ja stressi lisäävät ylisukupolvisen köyhyyden riskiä

Matala tulotaso ja stressi lisäävät ylisukupolvisen köyhyyden riskiä, kertovat Irene Bucelli ja Abigail McKnight tutkimuksessaan, jossa he tarkastelivat köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Tutkimus on tehty osana Itlan Samalta viivalta -ohjelmaa, ja siinä tarkasteltiin keskeisimpiä mekanismeja ja malleja, jotka selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tutkimus antaa myös suosituksia siitä, mitä toimia Suomessa kannattaisi tehdä ylisukupolvisen köyhyyden katkaisemiseksi.

Ylisukupolvinen köyhyys tarkoittaa köyhyyden ja huono-osaisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle. London School of Economicsin tutkijoiden Irene Bucellin ja Abigail McKnightin tutkimuksen perustana olivat tutkimustulokset Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsenmaista, joissa on korkea tulotaso. OECD-maiden tutkimustulosten mukaan lapsena koettu perheen matala tulotaso lisää köyhyyden riskiä myös aikuisena. Perheiden riittämättömät varat rajoittavat mahdollisuuksia investoida lasten hyvinvointiin, kuten hyviin asuinolosuhteisiin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vanhempien matala koulutustaso ja heikot työmarkkinat pahentavat tätä kierrettä mutta eivät yksinään aiheuta sitä.

Köyhyys lisää perheenjäsenten kokemaa stressiä, mikä voi vaikuttaa vanhemmuuden laatuun sekä lasten sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Näin ollen myös köyhyyden aiheuttama stressi lisää lasten köyhyysriskiä aikuisiässä.Kodin myönteinen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeässä asemassa lasten kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa.

Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät usein toisiinsa, mutta myönteinen vuorovaikutus voi lieventää köyhyyden kielteisiä vaikutuksia. Vanhempien psykologinen hyvinvointi ja mahdollisimman vähäinen stressikuormitus parantavat lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia merkittävästi.

Tutkijat analysoivat köyhyyden siirtymisen malleja

Bucelli ja McKnight arvioivat tutkimuksessaan köyhyyden siirtymisen mekanismeja tutkimusnäytön asteen, vahvuuden ja laajuuden perusteella. He löysivät viisi keskeistä mallia, jotka selittävät ylisukupolvisen köyhyyden siirtymää. Vahvinta näyttö köyhyyden siirtymisestä oli perheinvestointi-, perheen stressi- sekä korreloitujen haittojen mallissa.

Perheinvestointimallin (family investment model) mukaan taloudellisten varojen puute rajoittaa vanhempien mahdollisuutta tehdä hankintoja ja mahdollistaa toimintoja, joita lapset tarvitsevat menestyäkseen. Perheen stressimallin (family stress model) mukaan taloudelliset vaikeudet vaikuttavat kodin tunneympäristöön, mikä aiheuttaa stressiä sekä lapsille että vanhemmille. Korreloitujen haittojen mallin (correlated disadvantages model) mukaan haittojen eri ulottuvuuksien välinen vuorovaikutus itsessään pitää yllä haavoittuvuutta ja lisää köyhyyden riskiä myöhemmässä elämässä.

Ylisukupolvisen köyhyyden vähentämiseen tarvitaan eri palvelujen yhteistyötä

Bucellin ja McKnightin mukaan Suomessa köyhyyden ylisukupolvisuuden katkaisemiseksi tarvitaan palvelurakenne, jossa tuodaan yhteen esimerkiksi terveydenhuolto, koulu ja työllisyyspalvelut. Yhden sektorin erilliset toimet eivät riitä, vaan palvelujen ja päättäjien välinen tiivis yhteistyö on ratkaisevaa. Moniammatillinen lähestymistapa, joka yhdistää sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuspalvelut, voi tehokkaasti puuttua samanaikaisesti useisiin ongelmiin ja vähentää köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Poliittisten toimien tulisi painottaa riittävää sosiaaliturvaa lapsiperheille sekä parantaa työllisyyspolitiikkaa. Taloudellisen epävarmuuden vähentäminen perheissä on erityisen tärkeää, sillä se vähentää perheiden stressiä ja turvaa perheen sisäisen myönteisen vuorovaikutuksen ja lapsen hyvän kehityksen.

Mekanismien ymmärrys auttaa kehittämään menetelmiä ylisukupolvisen köyhyyden katkaisuun

Tutkimus on osa Itlan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaa, jossa tuotetaan tutkimustietoa lapsiperheköyhyydestä päätöksenteon perustaksi, käynnistetään kokeiluja sekä vahvistetaan aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä.

Ohjelman tavoitteina on muun muassa kartoittaa kansainvälisiä ja kansallisia toimia, joilla voidaan poistaa köyhyyttä tai vähentää sen kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistaa aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä muun muassa rakentamalla kotimaista toimijaverkostoa ja luomalla linkkejä kansainväliseen tutkimukseen.

”Tutkimus tehtiin, jotta voitaisiin paremmin suunnitella menetelmiä, joilla köyhyyden ylisukupolvisuutta voidaan katkaista”, toteaa tutkimusprofessori, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari. ”Mekanismien ymmärrys auttaa kehittämään vaikuttavia menetelmiä ja toimintamalleja.”

Tutkimus on julkaistu englanniksi Itlan Navigaattori-julkaisusarjassa.

Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa -tilaisuus 22. lokakuuta

Ylisukupolvinen köyhyys on aiheena myös keskustelutilaisuudessa, joka pidetään 22.10.2024 klo 12.00-15.30 Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Tilaisuuteen osallistuvat myös Irene Bucelli ja Abigail McKnight, jotka kertovat tutkimuksestaan.


Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja tutkimuksesta tai Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmasta.

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.