Uutiset>Uutiset
14.10.2024

Tutkimus: Matala tulotaso ja stressi lisäävät ylisukupolvisen köyhyyden riskiä

Matala tulotaso ja stressi lisäävät ylisukupolvisen köyhyyden riskiä, kertovat Irene Bucelli ja Abigail McKnight tutkimuksessaan, jossa he tarkastelivat köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Tutkimus on tehty osana Itlan Samalta viivalta -ohjelmaa, ja siinä tarkasteltiin keskeisimpiä mekanismeja ja malleja, jotka selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tutkimus antaa myös suosituksia siitä, mitä toimia Suomessa kannattaisi tehdä ylisukupolvisen köyhyyden katkaisemiseksi.

Ylisukupolvinen köyhyys tarkoittaa köyhyyden ja huono-osaisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle. London School of Economicsin tutkijoiden Irene Bucellin ja Abigail McKnightin tutkimuksen perustana olivat tutkimustulokset Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsenmaista, joissa on korkea tulotaso. OECD-maiden tutkimustulosten mukaan lapsena koettu perheen matala tulotaso lisää köyhyyden riskiä myös aikuisena. Perheiden riittämättömät varat rajoittavat mahdollisuuksia investoida lasten hyvinvointiin, kuten hyviin asuinolosuhteisiin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vanhempien matala koulutustaso ja heikot työmarkkinat pahentavat tätä kierrettä mutta eivät yksinään aiheuta sitä.

Köyhyys lisää perheenjäsenten kokemaa stressiä, mikä voi vaikuttaa vanhemmuuden laatuun sekä lasten sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Näin ollen myös köyhyyden aiheuttama stressi lisää lasten köyhyysriskiä aikuisiässä.Kodin myönteinen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeässä asemassa lasten kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa.

Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät usein toisiinsa, mutta myönteinen vuorovaikutus voi lieventää köyhyyden kielteisiä vaikutuksia. Vanhempien psykologinen hyvinvointi ja mahdollisimman vähäinen stressikuormitus parantavat lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia merkittävästi.

Tutkijat analysoivat köyhyyden siirtymisen malleja

Bucelli ja McKnight arvioivat tutkimuksessaan köyhyyden siirtymisen mekanismeja tutkimusnäytön asteen, vahvuuden ja laajuuden perusteella. He löysivät viisi keskeistä mallia, jotka selittävät ylisukupolvisen köyhyyden siirtymää. Vahvinta näyttö köyhyyden siirtymisestä oli perheinvestointi-, perheen stressi- sekä korreloitujen haittojen mallissa.

Perheinvestointimallin (family investment model) mukaan taloudellisten varojen puute rajoittaa vanhempien mahdollisuutta tehdä hankintoja ja mahdollistaa toimintoja, joita lapset tarvitsevat menestyäkseen. Perheen stressimallin (family stress model) mukaan taloudelliset vaikeudet vaikuttavat kodin tunneympäristöön, mikä aiheuttaa stressiä sekä lapsille että vanhemmille. Korreloitujen haittojen mallin (correlated disadvantages model) mukaan haittojen eri ulottuvuuksien välinen vuorovaikutus itsessään pitää yllä haavoittuvuutta ja lisää köyhyyden riskiä myöhemmässä elämässä.

Ylisukupolvisen köyhyyden vähentämiseen tarvitaan eri palvelujen yhteistyötä

Bucellin ja McKnightin mukaan Suomessa köyhyyden ylisukupolvisuuden katkaisemiseksi tarvitaan palvelurakenne, jossa tuodaan yhteen esimerkiksi terveydenhuolto, koulu ja työllisyyspalvelut. Yhden sektorin erilliset toimet eivät riitä, vaan palvelujen ja päättäjien välinen tiivis yhteistyö on ratkaisevaa. Moniammatillinen lähestymistapa, joka yhdistää sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuspalvelut, voi tehokkaasti puuttua samanaikaisesti useisiin ongelmiin ja vähentää köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Poliittisten toimien tulisi painottaa riittävää sosiaaliturvaa lapsiperheille sekä parantaa työllisyyspolitiikkaa. Taloudellisen epävarmuuden vähentäminen perheissä on erityisen tärkeää, sillä se vähentää perheiden stressiä ja turvaa perheen sisäisen myönteisen vuorovaikutuksen ja lapsen hyvän kehityksen.

Mekanismien ymmärrys auttaa kehittämään menetelmiä ylisukupolvisen köyhyyden katkaisuun

Tutkimus on osa Itlan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaa, jossa tuotetaan tutkimustietoa lapsiperheköyhyydestä päätöksenteon perustaksi, käynnistetään kokeiluja sekä vahvistetaan aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä.

Ohjelman tavoitteina on muun muassa kartoittaa kansainvälisiä ja kansallisia toimia, joilla voidaan poistaa köyhyyttä tai vähentää sen kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistaa aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä muun muassa rakentamalla kotimaista toimijaverkostoa ja luomalla linkkejä kansainväliseen tutkimukseen.

”Tutkimus tehtiin, jotta voitaisiin paremmin suunnitella menetelmiä, joilla köyhyyden ylisukupolvisuutta voidaan katkaista”, toteaa tutkimusprofessori, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari. ”Mekanismien ymmärrys auttaa kehittämään vaikuttavia menetelmiä ja toimintamalleja.”

Tutkimus on julkaistu englanniksi Itlan Navigaattori-julkaisusarjassa.

Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa -tilaisuus 22. lokakuuta

Ylisukupolvinen köyhyys on aiheena myös keskustelutilaisuudessa, joka pidetään 22.10.2024 klo 12.00-15.30 Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Tilaisuuteen osallistuvat myös Irene Bucelli ja Abigail McKnight, jotka kertovat tutkimuksestaan.


Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja tutkimuksesta tai Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmasta.

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.