Uutiset>Uutiset
14.10.2024

Tutkimus: Matala tulotaso ja stressi lisäävät ylisukupolvisen köyhyyden riskiä

Matala tulotaso ja stressi lisäävät ylisukupolvisen köyhyyden riskiä, kertovat Irene Bucelli ja Abigail McKnight tutkimuksessaan, jossa he tarkastelivat köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle. Tutkimus on tehty osana Itlan Samalta viivalta -ohjelmaa, ja siinä tarkasteltiin keskeisimpiä mekanismeja ja malleja, jotka selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tutkimus antaa myös suosituksia siitä, mitä toimia Suomessa kannattaisi tehdä ylisukupolvisen köyhyyden katkaisemiseksi.

Ylisukupolvinen köyhyys tarkoittaa köyhyyden ja huono-osaisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle. London School of Economicsin tutkijoiden Irene Bucellin ja Abigail McKnightin tutkimuksen perustana olivat tutkimustulokset Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n jäsenmaista, joissa on korkea tulotaso. OECD-maiden tutkimustulosten mukaan lapsena koettu perheen matala tulotaso lisää köyhyyden riskiä myös aikuisena. Perheiden riittämättömät varat rajoittavat mahdollisuuksia investoida lasten hyvinvointiin, kuten hyviin asuinolosuhteisiin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vanhempien matala koulutustaso ja heikot työmarkkinat pahentavat tätä kierrettä mutta eivät yksinään aiheuta sitä.

Köyhyys lisää perheenjäsenten kokemaa stressiä, mikä voi vaikuttaa vanhemmuuden laatuun sekä lasten sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Näin ollen myös köyhyyden aiheuttama stressi lisää lasten köyhyysriskiä aikuisiässä.Kodin myönteinen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeässä asemassa lasten kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa.

Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät usein toisiinsa, mutta myönteinen vuorovaikutus voi lieventää köyhyyden kielteisiä vaikutuksia. Vanhempien psykologinen hyvinvointi ja mahdollisimman vähäinen stressikuormitus parantavat lasten tulevaisuuden mahdollisuuksia merkittävästi.

Tutkijat analysoivat köyhyyden siirtymisen malleja

Bucelli ja McKnight arvioivat tutkimuksessaan köyhyyden siirtymisen mekanismeja tutkimusnäytön asteen, vahvuuden ja laajuuden perusteella. He löysivät viisi keskeistä mallia, jotka selittävät ylisukupolvisen köyhyyden siirtymää. Vahvinta näyttö köyhyyden siirtymisestä oli perheinvestointi-, perheen stressi- sekä korreloitujen haittojen mallissa.

Perheinvestointimallin (family investment model) mukaan taloudellisten varojen puute rajoittaa vanhempien mahdollisuutta tehdä hankintoja ja mahdollistaa toimintoja, joita lapset tarvitsevat menestyäkseen. Perheen stressimallin (family stress model) mukaan taloudelliset vaikeudet vaikuttavat kodin tunneympäristöön, mikä aiheuttaa stressiä sekä lapsille että vanhemmille. Korreloitujen haittojen mallin (correlated disadvantages model) mukaan haittojen eri ulottuvuuksien välinen vuorovaikutus itsessään pitää yllä haavoittuvuutta ja lisää köyhyyden riskiä myöhemmässä elämässä.

Ylisukupolvisen köyhyyden vähentämiseen tarvitaan eri palvelujen yhteistyötä

Bucellin ja McKnightin mukaan Suomessa köyhyyden ylisukupolvisuuden katkaisemiseksi tarvitaan palvelurakenne, jossa tuodaan yhteen esimerkiksi terveydenhuolto, koulu ja työllisyyspalvelut. Yhden sektorin erilliset toimet eivät riitä, vaan palvelujen ja päättäjien välinen tiivis yhteistyö on ratkaisevaa. Moniammatillinen lähestymistapa, joka yhdistää sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuspalvelut, voi tehokkaasti puuttua samanaikaisesti useisiin ongelmiin ja vähentää köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Poliittisten toimien tulisi painottaa riittävää sosiaaliturvaa lapsiperheille sekä parantaa työllisyyspolitiikkaa. Taloudellisen epävarmuuden vähentäminen perheissä on erityisen tärkeää, sillä se vähentää perheiden stressiä ja turvaa perheen sisäisen myönteisen vuorovaikutuksen ja lapsen hyvän kehityksen.

Mekanismien ymmärrys auttaa kehittämään menetelmiä ylisukupolvisen köyhyyden katkaisuun

Tutkimus on osa Itlan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaa, jossa tuotetaan tutkimustietoa lapsiperheköyhyydestä päätöksenteon perustaksi, käynnistetään kokeiluja sekä vahvistetaan aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä.

Ohjelman tavoitteina on muun muassa kartoittaa kansainvälisiä ja kansallisia toimia, joilla voidaan poistaa köyhyyttä tai vähentää sen kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistaa aihepiirin tutkijoiden ja toimijoiden yhteistyötä muun muassa rakentamalla kotimaista toimijaverkostoa ja luomalla linkkejä kansainväliseen tutkimukseen.

”Tutkimus tehtiin, jotta voitaisiin paremmin suunnitella menetelmiä, joilla köyhyyden ylisukupolvisuutta voidaan katkaista”, toteaa tutkimusprofessori, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari. ”Mekanismien ymmärrys auttaa kehittämään vaikuttavia menetelmiä ja toimintamalleja.”

Tutkimus on julkaistu englanniksi Itlan Navigaattori-julkaisusarjassa.

Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa -tilaisuus 22. lokakuuta

Ylisukupolvinen köyhyys on aiheena myös keskustelutilaisuudessa, joka pidetään 22.10.2024 klo 12.00-15.30 Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Tilaisuuteen osallistuvat myös Irene Bucelli ja Abigail McKnight, jotka kertovat tutkimuksestaan.


Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja tutkimuksesta tai Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmasta.

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
16.06.2026
Suomella ei ole varaa menettää lasten ja nuorten luottamusta
Suomen kriisinkestävyys rakennetaan lapsuudessa, nuoruudessa ja arjen yhteisöissä. Vahvistamalla yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta, mielenterveyttä ja vaikuttavia palveluja rakennamme perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle, kestävälle taloudelle ja nuorten tulevaisuususkolle.
Nuori mies ja nuori tyttö kävelevät selin kadulla.
Tapahtumat
Luottamus ja resilienssi Pohjoismaiden kriisinkestävyyden perustana -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua luottamuksesta ja resilienssistä SuomiAreenassa: Miten pohjoismainen yhteiskunta rakentaa psykologista resilienssiä, huoltovarmuutta ja turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa?
24.6.2026
16.00-16.30
Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.
Podcast
|
29.05.2026
Onko vanhemmaksi tuleminen oma päätös?
Syntyvyys kehystetään usein yhteiskunnan kantokyvyn ydinkysymykseksi, mutta poliittinen päätöksenteko ei kaikkien mielestä huomioi riittävästi muuttunutta käsitystä perheellistymisestä. Mitä Suomessa pitäisi…