Uutiset>Uutiset
17.02.2025

Vanhemmuuden tukeminen on ratkaisevaa Suomen hyvälle tulevaisuudelle    

Raskaus ja pikkulapsiaika ovat kriittisiä ajanjaksoja ihmisen elämässä, sillä silloin syntyy perusta muun muassa tunteiden ja käyttäytymisen säätelylle sekä ihmisen koko elämän mittaiselle terveydelle. ​Siksi vanhemmuuden tukeminen on ratkaisevaa suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden rakentamisessa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston käynnistämä Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkosto lisää ymmärrystä raskauden ja kahden ensimmäisen vuoden merkityksestä sekä edistää vanhempien ja lasten mielenterveyden tukea. ​ Suomi on verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025 Itlan johdolla. 

Elämässä pärjäämisen haasteet sekä mielenterveysongelmien ja erilaisten sairauksien juuret juontavat usein sikiökauteen ja varhaislapsuuteen, jolloin perintö- ja ympäristötekijät yhdessä vaikuttavat kehitykseen.



Suomi on mukana pohjoismaisessa Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostossa, jonka tavoitteena on lisätä päättäjien ja ammattilaisten ymmärrystä raskauden ja pikkulapsiajan merkityksestä. Lisäksi verkosto edistää tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöä vanhempien ja lasten mielenterveyden tukemisessa sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa.   

Vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen suojaa vaikeiltakin riskeiltä  

 Vanhempien mielenterveysongelmat ovat merkittävä riski lapsen terveydelle, sillä ne voivat heikentää aikuisen kykyä hyvään vanhemmuuteen. Tämä voi häiritä lapsen kehitystä ja altistaa myöhemmille pärjäämisen haasteille ja mielenterveyden häiriöille. ​Toisaalta vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen voi suojata lapsen kehitystä vaikeiltakin riskitekijöiltä. Suojaava kasvuympäristö tukee myös lapsen resilienssin kehitystä eli kykyä toimia ja selviytyä haastavissa elämäntilanteissa.  

”Vanhemmuuden tukeminen on ratkaiseva tekijä suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden rakentamisessa ja edellyttää toimivaa palvelujärjestelmää. Esimerkiksi neuvoloissa ja muissa palveluissa ongelmat voidaan tunnistaa ja vanhempien sekä lasten mielenterveyttä ja toimintakykyä tukea varhain, tutkitusti vaikuttavilla psykososiaalisilla menetelmillä ”, korostavat Lapsen 1000 ensimmäistä päivää -verkoston puheenjohtaja, asiantuntija Jonna Lehikoinen Itlasta ja kansallisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä THL:stä

“Vanhempia tukevia palveluita tulisi saada yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa ja on tärkeää varmistaa palveluiden jatkuvuus. Siksi tarvitaan raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta vastaavat yksiköt kansallisesti ja alueellisesti. “ 

 Suomen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostoon kuuluvat Itla, THL ja STM sekä, yliopistosairaaloita, korkeakouluja ja järjestöjä. Suomi on Itlan johdolla pohjoismaisen verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025. ​Verkoston sihteeristönä toimii Pohjoismainen hyvinvointikeskus (Nordens Välfärdscenter, NVC).  

Haastattele asiantuntijaa esimerkiksi raskauden aikaisesta stressin merkityksestä  

Media voi haastatella verkoston asiantuntijoita alla listatuista teemoista.   

Johtava tutkija Venla Berg, Väestöliitto, venla.berg@vaestoliitto.fi 

Syntyvyys (yksilöllisten ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvien tekijöiden yhteys lastensaantiin, lastensaannin suunnitteluun ja niitä koskeviin toiveisiin).  

Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä, THL, terhi.aalto-setala@thl.fi

Mielenterveyden palvelujärjestelmä. 

Dosentti Eeva-Leena Kataja, Turun yliopisto, FinnBrain -tutkimus, elpelt@utu.fi 

Raskausajan ja varhaislapsuuden stressin vaikutus lapsen terveyteen.

Professori Mirjam Kalland, Helsingin yliopisto, mirjam.kalland@helsinki.fi 

Varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä. 

Varhaiskasvatus 

Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura, Tampereen yliopisto, kaija.puura@tuni.fi

Raskauden ja vauva-ajan merkitys lasten kehitykselle ja ihmisen koko elämän mittaiselle psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. 

Pienten lasten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito. 

Lastenpsykiatrian professori, Andre Sourander, Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, andsou@utu.fi

Raskausajan vaikutus myöhempään sairastuvuuteen mielenterveyshäiriöihin.  

Psykiatristen häiriöiden pitkän aikavälin vaikutukset. 

Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien kehittäminen. 

Pienten lasten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito.  

Psykiatrian erikoislääkäri Tiina Riekki, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Suomen Perinataalimielenterveys ry), tiina.riekki@oulu.fi

Raskauden ja vauva-ajan merkitys psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. 

Rehtori Petra Kouvonen, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, petra.kouvonen@helsinki.fi  

Psykososiaalisten menetelmien kansallinen implementointi. 

Tiedolla johtaminen lasten, perheiden ja nuorten palveluissa. 

Palveluketjut ja moniammatillinen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 

Pohjoismainen Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkosto lisää tietoa ja ymmärrystä raskauden ja pikkulapsiajan merkityksestä ihmisen elämässä. Verkosto myös edistää tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöä vanhempien ja lasten mielenterveyden edistämisessä sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa.  ​Suomessa verkostoon kuuluvat Itla, THL ja STM sekä yliopistosairaaloita, korkeakouluja ja järjestöjä. Suomi on Itlan johdolla pohjoismaisen verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025. ​ 

Lisätietoja

Jonna Lehikoinen

Asiantuntija

Specialist

Kasvun tuki KI

jonna.lehikoinen@itla.fi

045 787 36903

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Iloinen lapsi koulussa.
Blogi
|
09.10.2025
Sopimukset tukevat hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä Länsi-Uudellamaalla   
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat käynnistäneet yhteisövaikuttavuuden periaattein toteutettavan pilotin, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Työtä tukevat hyvinvointialueen ja kuntien väliset sopimukset sekä hyvinvointialueen uusi strategia.
Yhteisövaikuttavuus
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
08.10.2025
Pitkäaikainen kansallinen tuki on avain onnistuneeseen muutokseen 
Yhteisövaikuttavuustyön tuore arviointitutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden uudistaminen edellyttää pitkäaikaista kansallista ja alueellista tukea hyvinvointialueille ja kunnille.
Yhteisövaikuttavuus
Kupillinen lattekahvia ja läppäri puisella pöydällä
Tapahtumat
Aamukahvit psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjille 
Mitkä ovat yleisimpiä psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjien tehtäviä Suomessa? Entä millainen yhteistyö menetelmien ylläpitäjien ja menetelmiä käyttöönottavien organisaatioiden välillä tukee menetelmien käyttöönottoa? Tervetuloa aamukahveille keskustelemaan tuoreesta menetelmien ylläpitoa käsittelevästä raportista!
Ma 3.11.2025
Klo 8-9
Teams
Kasvun tuki
Lapsia pulpettiensa ääressä oppitunnilla.
Uutiset
|
02.10.2025
Koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja vähentämiseen tarkoitettu Kiva koulu  -ohjelma arvioitavana
Kasvun tuki arvioi Kiva koulu -ohjelman, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista peruskoulussa. Ohjelma on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty paljon uutta tutkimusta. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Psykososiaalinen menetelmä
Vaikuttavuus
Kasvun tuki
Arviointi
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
30.09.2025
Voimaperheet-toimintamalli vähentää lasten käytösoireita tutkitusti vaikuttavasti  
Alle kouluikäisten lasten käytösoireiden vähentämiseen ja vanhemmuustaitojen parantamiseen tarkoitettu digiavusteinen Voimaperheet-toimintamalli on saanut täydet pisteet eli arvion 5/5 Itlan Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa.
Kasvun tuki
Menetelmäarvio
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Blogi
|
25.09.2025
Terapiatakuu tuli – mistä luotettavaa tietoa menetelmien vaikuttavuudesta? 
Psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus on tällä hetkellä erityisen kiinnostuksen kohteena, sillä keväällä 2025 voimaan tullut lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää vaikuttavien menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvinvointialueilla kaivataan nyt päätöksenteon tueksi kipeästi vaikuttavuustietoa menetelmistä. Tähän tarpeeseen vastaavat Itlan Kasvun tuen menetelmäpankkiin kootut menetelmäarviot.
Kasvun tuki
Psykososiaalinen menetelmä