Vanhemmuuden tukeminen on ratkaisevaa Suomen hyvälle tulevaisuudelle    

Pohjoismaiden ministerineuvoston käynnistämä Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkosto lisää ymmärrystä raskauden ja kahden ensimmäisen vuoden merkityksestä sekä edistää vanhempien ja lasten mielenterveyden tukea. ​ Suomi on verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025 Itlan johdolla. 

Elämässä pärjäämisen haasteet sekä mielenterveysongelmien ja erilaisten sairauksien juuret juontavat usein sikiökauteen ja varhaislapsuuteen, jolloin perintö- ja ympäristötekijät yhdessä vaikuttavat kehitykseen.

”Vanhemmuuden tukeminen on ratkaiseva tekijä suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden rakentamisessa ja edellyttää toimivaa palvelujärjestelmää”, korostavat Lapsen 1000 ensimmäistä päivää -verkoston puheenjohtaja Jonna Lehikoinen ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Suomi on mukana pohjoismaisessa Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostossa, jonka tavoitteena on lisätä päättäjien ja ammattilaisten ymmärrystä raskauden ja pikkulapsiajan merkityksestä. Lisäksi verkosto edistää tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöä vanhempien ja lasten mielenterveyden tukemisessa sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa.   

Vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen suojaa vaikeiltakin riskeiltä  

 Vanhempien mielenterveysongelmat ovat merkittävä riski lapsen terveydelle, sillä ne voivat heikentää aikuisen kykyä hyvään vanhemmuuteen. Tämä voi häiritä lapsen kehitystä ja altistaa myöhemmille pärjäämisen haasteille ja mielenterveyden häiriöille. ​Toisaalta vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen voi suojata lapsen kehitystä vaikeiltakin riskitekijöiltä. Suojaava kasvuympäristö tukee myös lapsen resilienssin kehitystä eli kykyä toimia ja selviytyä haastavissa elämäntilanteissa.  

”Vanhemmuuden tukeminen on ratkaiseva tekijä suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden rakentamisessa ja edellyttää toimivaa palvelujärjestelmää. Esimerkiksi neuvoloissa ja muissa palveluissa ongelmat voidaan tunnistaa ja vanhempien sekä lasten mielenterveyttä ja toimintakykyä tukea varhain, tutkitusti vaikuttavilla psykososiaalisilla menetelmillä ”, korostavat Lapsen 1000 ensimmäistä päivää -verkoston puheenjohtaja, asiantuntija Jonna Lehikoinen Itlasta ja kansallisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä THL:stä

“Vanhempia tukevia palveluita tulisi saada yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa ja on tärkeää varmistaa palveluiden jatkuvuus. Siksi tarvitaan raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta vastaavat yksiköt kansallisesti ja alueellisesti. “ 

 Suomen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostoon kuuluvat Itla, THL ja STM sekä, yliopistosairaaloita, korkeakouluja ja järjestöjä. Suomi on Itlan johdolla pohjoismaisen verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025. ​Verkoston sihteeristönä toimii Pohjoismainen hyvinvointikeskus (Nordens Välfärdscenter, NVC).  

Haastattele asiantuntijaa esimerkiksi raskauden aikaisesta stressin merkityksestä  

Media voi haastatella verkoston asiantuntijoita alla listatuista teemoista.   

Johtava tutkija Venla Berg, Väestöliitto, venla.berg@vaestoliitto.fi 

Syntyvyys (yksilöllisten ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvien tekijöiden yhteys lastensaantiin, lastensaannin suunnitteluun ja niitä koskeviin toiveisiin).  

Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä, THL, terhi.aalto-setala@thl.fi

Mielenterveyden palvelujärjestelmä. 

Dosentti Eeva-Leena Kataja, Turun yliopisto, FinnBrain -tutkimus, elpelt@utu.fi 

Raskausajan ja varhaislapsuuden stressin vaikutus lapsen terveyteen.

Professori Mirjam Kalland, Helsingin yliopisto, mirjam.kalland@helsinki.fi 

Varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä. 

Varhaiskasvatus 

Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura, Tampereen yliopisto, kaija.puura@tuni.fi

Raskauden ja vauva-ajan merkitys lasten kehitykselle ja ihmisen koko elämän mittaiselle psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. 

Pienten lasten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito. 

Lastenpsykiatrian professori, Andre Sourander, Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, andsou@utu.fi

Raskausajan vaikutus myöhempään sairastuvuuteen mielenterveyshäiriöihin.  

Psykiatristen häiriöiden pitkän aikavälin vaikutukset. 

Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien kehittäminen. 

Pienten lasten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito.  

Psykiatrian erikoislääkäri Tiina Riekki, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Suomen Perinataalimielenterveys ry), tiina.riekki@oulu.fi

Raskauden ja vauva-ajan merkitys psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. 

Rehtori Petra Kouvonen, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, petra.kouvonen@helsinki.fi  

Psykososiaalisten menetelmien kansallinen implementointi. 

Tiedolla johtaminen lasten, perheiden ja nuorten palveluissa. 

Palveluketjut ja moniammatillinen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 

Pohjoismainen Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkosto lisää tietoa ja ymmärrystä raskauden ja pikkulapsiajan merkityksestä ihmisen elämässä. Verkosto myös edistää tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöä vanhempien ja lasten mielenterveyden edistämisessä sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa.  ​Suomessa verkostoon kuuluvat Itla, THL ja STM sekä yliopistosairaaloita, korkeakouluja ja järjestöjä. Suomi on Itlan johdolla pohjoismaisen verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025. ​