Uutiset>Uutiset
31.10.2022

Yhteiset ruokailut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia vauvaperheissä

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeessa tavoitteena oli vahvistaa haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, sosioekonomisesti vähäosaisten vauvaperheiden hyvinvointia ja toimijuutta sekä tuoda parempi ravitsemus ja ekologisuus osaksi perheiden arkiruokailua. Juuri julkaistun arviointiraportin mukaan toiminta lisäsi äitien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia.

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen toteuttivat syksyllä 2021 ja keväällä 2022 Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) ja ruokakasvatusyritys Venner. Itla toteutti hankkeen arvioinnin. 

Hankkeessa hyödynnettiin ruokakasvatusyritys Vennerin ruokalaatikkokonseptia ETKL:n jäsenyhdistysten päiväryhmätoiminnassa. Päiväryhmissä vauvaperheille järjestettiin yhteisiä ruuanlaittotuokioita, joissa valmistettiin ateria kasvispainotteisen ruokalaatikon ohjeilla ja aineksilla. Kerran viikossa valmistetut ateriat syötiin yhdessä perheiden ja työntekijöiden kesken. Lisäksi ryhmissä jaettiin kokemuksia perheille kotiin kerran kuussa toimitettavista ruokalaatikoista ja resepteistä sekä erilaisista ruokailuun liittyvistä käytännöistä ja tottumuksista.   

Tavoitteena lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja yhteisöllisiä ruokailuhetkiä

Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli vauvaperheiden tukemiseksi.  Toiminnallisesti tämä tarkoitti sitä, että päiväryhmiin osallistuvien perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä, ruoanlaittotaitoja ja yhdessä syömistä edistettiin sekä kotiin toimitetun kasvispainotteisen ruokalaatikon että yhteisten ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyvien tuokioiden avulla. Tarkoituksena oli, että päiväryhmän jälkeenkin vanhemmat osaavat ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa. Päiväryhmän aikana tavoitteena oli myös luoda perheille toistuvia kokemuksia yhdessä ruokailusta ja sen yhteenkuuluvuutta lisäävästä vaikutuksesta. Uusia taitoja ja onnistumisen kokemuksia kartuttamalla pyrittiin vanhempien itsetunnon ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.   

Intervention vaikutuksia mitattiin erilaisten kyselyiden avulla sekä haastattelemalla vauvaperheitä ja päiväryhmien ohjaajia.  

Tuloksena yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia

Vennerin kyselyn avulla kerätty aineisto osoittaa, että kasvisten käyttö perheissä oli hieman lisääntynyt ja että äidit olivat oppineet lisää tietyistä kasvisryhmistä. Pieni muutos oli tapahtunut myös suhteessa siihen, miten paljon äidit kiinnittivät huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen sekä siihen, että he kokivat saaneensa uutta tietoa ja vinkkejä perheen monipuoliseen syömiseen ja ruoanlaittoon. 


”Ja siitä ruokailust tulee semmonen niinku yhteisöllisyyden kokemus samalla kun sen tekee yhdessä ja sit syö vielä yhdessä.” – Hankkeeseen osallistunut


Yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksiin liittyen äidit ovat päiväryhmien kokkailuhetkien ansiosta rohkaistuneet ja saaneet tunteen siitä, että ovat kokeilleet ja tehneet jotain uutta yhdessä. Hankkeen aikana myös äitien yksinäisyyden tunne väheni. Äidit ovat siis saaneet tukea omasta ryhmästään. Toisaalta kyselyiden perusteella merkittävää muutosta ei havaittu äitien kokemuksessa pystyvyydestään vanhempana eikä myöskään lapsen syömiseen ja ruokailuun liittyvissä haasteissa. Ruokailutilanteet lapsen kanssa oli kuitenkin koettu helpommiksi intervention tuloksena.  

Prosessin isoin muutostekijä ei ollut kasvisten ja ravitsevan ruuan tuominen mukaan interventioon tai lisääntynyt tieto kasvisten käytöstä ja terveellisyydestä, vaan uuden tekeminen ja onnistumisen kokemus, joka siitä kumpuaa. Yhdessä tekeminen, oppiminen ja jaettu kokemus ovat vahvistaneet äitien toimijuutta ja pystyvyyden tunnetta.  

 Johtopäätöksiä

Kahden mallin yhteensovittamisessa on aina omat haasteensa. Jatkossa hankkeessa mukana olevien tahojen välillä sekä sisällä olisi hyvä järjestää ennakkoon keskustelutilaisuuksia hankkeen toteutuksesta, interventioiden yhteensovittamisesta sekä mahdollisista toiminnallisista haasteista ja niiden ratkaisusta. Ohjaajien osaamista pitäisi tukea alusta saakka koko prosessin ajan. 

Hankkeen yhdistelmäinterventio on kuitenkin osoittanut, että yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia syntyi yhteisen tekemisen äärellä. Lisäksi kasvispohjaisen ruoan tuominen osaksi päiväryhmätoimintaa voi lisätä tietoisuutta kasvisten terveellisyydestä. 


Lisätietoja

Petra Kouvonen.
Petra Kouvonen

IMAGINE-hankkeen vastaava tutkija (STN)

Lead Researcher, IMAGINE Project (SRC)

041 455 2280

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.