Uutiset>Uutiset
31.10.2022

Yhteiset ruokailut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia vauvaperheissä

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeessa tavoitteena oli vahvistaa haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, sosioekonomisesti vähäosaisten vauvaperheiden hyvinvointia ja toimijuutta sekä tuoda parempi ravitsemus ja ekologisuus osaksi perheiden arkiruokailua. Juuri julkaistun arviointiraportin mukaan toiminta lisäsi äitien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia.

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen toteuttivat syksyllä 2021 ja keväällä 2022 Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) ja ruokakasvatusyritys Venner. Itla toteutti hankkeen arvioinnin. 

Hankkeessa hyödynnettiin ruokakasvatusyritys Vennerin ruokalaatikkokonseptia ETKL:n jäsenyhdistysten päiväryhmätoiminnassa. Päiväryhmissä vauvaperheille järjestettiin yhteisiä ruuanlaittotuokioita, joissa valmistettiin ateria kasvispainotteisen ruokalaatikon ohjeilla ja aineksilla. Kerran viikossa valmistetut ateriat syötiin yhdessä perheiden ja työntekijöiden kesken. Lisäksi ryhmissä jaettiin kokemuksia perheille kotiin kerran kuussa toimitettavista ruokalaatikoista ja resepteistä sekä erilaisista ruokailuun liittyvistä käytännöistä ja tottumuksista.   

Tavoitteena lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja yhteisöllisiä ruokailuhetkiä

Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli vauvaperheiden tukemiseksi.  Toiminnallisesti tämä tarkoitti sitä, että päiväryhmiin osallistuvien perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä, ruoanlaittotaitoja ja yhdessä syömistä edistettiin sekä kotiin toimitetun kasvispainotteisen ruokalaatikon että yhteisten ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyvien tuokioiden avulla. Tarkoituksena oli, että päiväryhmän jälkeenkin vanhemmat osaavat ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa. Päiväryhmän aikana tavoitteena oli myös luoda perheille toistuvia kokemuksia yhdessä ruokailusta ja sen yhteenkuuluvuutta lisäävästä vaikutuksesta. Uusia taitoja ja onnistumisen kokemuksia kartuttamalla pyrittiin vanhempien itsetunnon ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.   

Intervention vaikutuksia mitattiin erilaisten kyselyiden avulla sekä haastattelemalla vauvaperheitä ja päiväryhmien ohjaajia.  

Tuloksena yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia

Vennerin kyselyn avulla kerätty aineisto osoittaa, että kasvisten käyttö perheissä oli hieman lisääntynyt ja että äidit olivat oppineet lisää tietyistä kasvisryhmistä. Pieni muutos oli tapahtunut myös suhteessa siihen, miten paljon äidit kiinnittivät huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen sekä siihen, että he kokivat saaneensa uutta tietoa ja vinkkejä perheen monipuoliseen syömiseen ja ruoanlaittoon. 


”Ja siitä ruokailust tulee semmonen niinku yhteisöllisyyden kokemus samalla kun sen tekee yhdessä ja sit syö vielä yhdessä.” – Hankkeeseen osallistunut


Yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksiin liittyen äidit ovat päiväryhmien kokkailuhetkien ansiosta rohkaistuneet ja saaneet tunteen siitä, että ovat kokeilleet ja tehneet jotain uutta yhdessä. Hankkeen aikana myös äitien yksinäisyyden tunne väheni. Äidit ovat siis saaneet tukea omasta ryhmästään. Toisaalta kyselyiden perusteella merkittävää muutosta ei havaittu äitien kokemuksessa pystyvyydestään vanhempana eikä myöskään lapsen syömiseen ja ruokailuun liittyvissä haasteissa. Ruokailutilanteet lapsen kanssa oli kuitenkin koettu helpommiksi intervention tuloksena.  

Prosessin isoin muutostekijä ei ollut kasvisten ja ravitsevan ruuan tuominen mukaan interventioon tai lisääntynyt tieto kasvisten käytöstä ja terveellisyydestä, vaan uuden tekeminen ja onnistumisen kokemus, joka siitä kumpuaa. Yhdessä tekeminen, oppiminen ja jaettu kokemus ovat vahvistaneet äitien toimijuutta ja pystyvyyden tunnetta.  

 Johtopäätöksiä

Kahden mallin yhteensovittamisessa on aina omat haasteensa. Jatkossa hankkeessa mukana olevien tahojen välillä sekä sisällä olisi hyvä järjestää ennakkoon keskustelutilaisuuksia hankkeen toteutuksesta, interventioiden yhteensovittamisesta sekä mahdollisista toiminnallisista haasteista ja niiden ratkaisusta. Ohjaajien osaamista pitäisi tukea alusta saakka koko prosessin ajan. 

Hankkeen yhdistelmäinterventio on kuitenkin osoittanut, että yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia syntyi yhteisen tekemisen äärellä. Lisäksi kasvispohjaisen ruoan tuominen osaksi päiväryhmätoimintaa voi lisätä tietoisuutta kasvisten terveellisyydestä. 


Lisätietoja

Petra Kouvonen.
Petra Kouvonen

IMAGINE-hankkeen vastaava tutkija (STN)

Lead Researcher, IMAGINE Project (SRC)

041 455 2280

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.
Artikkelit
|
08.10.2026
Miten arjen ympäristöt vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa, yhteisöihin kuulumista ja toimijuutta?
Mikä vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen? Tulevaisuusselonteon osatarkastelu yhdistää tutkimustietoa ja nuorten näkemyksiä sekä nostaa esiin yhteisöllisyyden, toimijuuden ja paikallisten ratkaisujen merkityksen tulevaisuususkon rakentajina.
Tapahtumat
Lasten ja nuorten ääni tutkimuksessa – etiikkaa, osallisuutta ja tiedeviestintää
Miten tieteestä kannattaa viestiä nuorille? Miten lasten ja nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa tutkimuksessa?
10.12.2026
14.00-16.00
Verkossa
Tapahtumat
Tekoäly muuttaa lapsuutta – mutta millaiseksi?
Mitä tekoälyn arkipäiväistyminen tarkoittaa lasten ja nuorten kasvulle, oppimiselle, sosiaalisille suhteille, lukutaidolle ja ylipäätään lapsuudelle? Tule 22. lokakuuta keskustelemaan, millaista hyvää tulevaisuutta haluamme yhdessä rakentaa!
22.10.2026
8.30-10.00
Lounge, Siltasaarenkatu 8-10, Helsinki
Uutiset
|
28.09.2026
Pidetään politiikka puhtaana vihapuheesta
Vihapuhe on vihaa lietsovaa viestintää, joka tuottaa yhteiskunnassa eriarvoisuutta ja aiheuttaa turvattomuutta myös lapsille ja nuorille. Vetoamme päättäjiin, ehdokkaisiin ja kaikkiin muihinkin aikuisiin: näytetään yhdessä lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä eduskuntavaalien 2027 alla ja osoitetaan, ettei maassamme hyväksytä vihapuhetta tai syrjintää.