Uutiset>Uutiset
31.10.2022

Yhteiset ruokailut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia vauvaperheissä

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeessa tavoitteena oli vahvistaa haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, sosioekonomisesti vähäosaisten vauvaperheiden hyvinvointia ja toimijuutta sekä tuoda parempi ravitsemus ja ekologisuus osaksi perheiden arkiruokailua. Juuri julkaistun arviointiraportin mukaan toiminta lisäsi äitien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia.

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen toteuttivat syksyllä 2021 ja keväällä 2022 Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) ja ruokakasvatusyritys Venner. Itla toteutti hankkeen arvioinnin. 

Hankkeessa hyödynnettiin ruokakasvatusyritys Vennerin ruokalaatikkokonseptia ETKL:n jäsenyhdistysten päiväryhmätoiminnassa. Päiväryhmissä vauvaperheille järjestettiin yhteisiä ruuanlaittotuokioita, joissa valmistettiin ateria kasvispainotteisen ruokalaatikon ohjeilla ja aineksilla. Kerran viikossa valmistetut ateriat syötiin yhdessä perheiden ja työntekijöiden kesken. Lisäksi ryhmissä jaettiin kokemuksia perheille kotiin kerran kuussa toimitettavista ruokalaatikoista ja resepteistä sekä erilaisista ruokailuun liittyvistä käytännöistä ja tottumuksista.   

Tavoitteena lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja yhteisöllisiä ruokailuhetkiä

Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli vauvaperheiden tukemiseksi.  Toiminnallisesti tämä tarkoitti sitä, että päiväryhmiin osallistuvien perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä, ruoanlaittotaitoja ja yhdessä syömistä edistettiin sekä kotiin toimitetun kasvispainotteisen ruokalaatikon että yhteisten ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyvien tuokioiden avulla. Tarkoituksena oli, että päiväryhmän jälkeenkin vanhemmat osaavat ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa. Päiväryhmän aikana tavoitteena oli myös luoda perheille toistuvia kokemuksia yhdessä ruokailusta ja sen yhteenkuuluvuutta lisäävästä vaikutuksesta. Uusia taitoja ja onnistumisen kokemuksia kartuttamalla pyrittiin vanhempien itsetunnon ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.   

Intervention vaikutuksia mitattiin erilaisten kyselyiden avulla sekä haastattelemalla vauvaperheitä ja päiväryhmien ohjaajia.  

Tuloksena yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia

Vennerin kyselyn avulla kerätty aineisto osoittaa, että kasvisten käyttö perheissä oli hieman lisääntynyt ja että äidit olivat oppineet lisää tietyistä kasvisryhmistä. Pieni muutos oli tapahtunut myös suhteessa siihen, miten paljon äidit kiinnittivät huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen sekä siihen, että he kokivat saaneensa uutta tietoa ja vinkkejä perheen monipuoliseen syömiseen ja ruoanlaittoon. 


”Ja siitä ruokailust tulee semmonen niinku yhteisöllisyyden kokemus samalla kun sen tekee yhdessä ja sit syö vielä yhdessä.” – Hankkeeseen osallistunut


Yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksiin liittyen äidit ovat päiväryhmien kokkailuhetkien ansiosta rohkaistuneet ja saaneet tunteen siitä, että ovat kokeilleet ja tehneet jotain uutta yhdessä. Hankkeen aikana myös äitien yksinäisyyden tunne väheni. Äidit ovat siis saaneet tukea omasta ryhmästään. Toisaalta kyselyiden perusteella merkittävää muutosta ei havaittu äitien kokemuksessa pystyvyydestään vanhempana eikä myöskään lapsen syömiseen ja ruokailuun liittyvissä haasteissa. Ruokailutilanteet lapsen kanssa oli kuitenkin koettu helpommiksi intervention tuloksena.  

Prosessin isoin muutostekijä ei ollut kasvisten ja ravitsevan ruuan tuominen mukaan interventioon tai lisääntynyt tieto kasvisten käytöstä ja terveellisyydestä, vaan uuden tekeminen ja onnistumisen kokemus, joka siitä kumpuaa. Yhdessä tekeminen, oppiminen ja jaettu kokemus ovat vahvistaneet äitien toimijuutta ja pystyvyyden tunnetta.  

 Johtopäätöksiä

Kahden mallin yhteensovittamisessa on aina omat haasteensa. Jatkossa hankkeessa mukana olevien tahojen välillä sekä sisällä olisi hyvä järjestää ennakkoon keskustelutilaisuuksia hankkeen toteutuksesta, interventioiden yhteensovittamisesta sekä mahdollisista toiminnallisista haasteista ja niiden ratkaisusta. Ohjaajien osaamista pitäisi tukea alusta saakka koko prosessin ajan. 

Hankkeen yhdistelmäinterventio on kuitenkin osoittanut, että yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia syntyi yhteisen tekemisen äärellä. Lisäksi kasvispohjaisen ruoan tuominen osaksi päiväryhmätoimintaa voi lisätä tietoisuutta kasvisten terveellisyydestä. 


Lisätietoja

Petra Kouvonen.
Petra Kouvonen

IMAGINE-hankkeen vastaava tutkija (STN)

Lead Researcher, IMAGINE Project (SRC)

041 455 2280

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Isolinnankatu 7, 28100 Pori
Young mother having fun with cute baby girl on her knees sitting on the bed at home, love emotion
Uutiset
|
11.05.2026
Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään
Vanhempien mielenterveyden haasteet ovat yleisiä raskaus- ja vauva-aikana, ja ne vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Tuore pohjoismainen raportti korostaa varhaisen tunnistamisen, tuen ja yhdenvertaisten palvelujen merkitystä – erityisesti perheille, joilla on useita erilaisia haasteita.
Kaksi nuorta juttelee turkoosinvärisen pöydän ääressä tiilitalon edustalla.
Blogit
|
05.05.2026
Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias
Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.
Podcast
|
29.04.2026
Mitä pojille kuuluu?
Manosfääri, looksmaxxing – erilaisia elämäntapoja ja miehuuden ohjenuoria välittyy pojille ja nuorille miehille muun muassa somen kautta. Mistä oikeastaan olemme…