Uutiset>Vieraskynä
06.04.2022

Sopimusrakenteella ryhtiä perhekeskustoimintaan 

Sopimusrakenteella voidaan edistää, vahvistaa ja selkeyttää eri toimijoiden yhdessä tekemää työtä. Näin tehtiin Etelä-Savossa, jossa 16 toimijaa lähti yhteensovittamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää toimintaa ja solmi yhteistyösopimuksen. Sopimus luo hyvän pohjan aidolle yhteiselle työlle.

Perheet toivovat aitoa kohtaamista, kuulemista ja ihmislähtöistä palvelua

Etelä-Savon perhekeskustoiminnan arviointikyselyn (2021) mukaan perheet toivovat perhekeskukselta helppoa ja joustavaa yhteydenottoa, keskustelumahdollisuutta, konkreettista apua kotiin, vertaistukea, aitoa kohtaamista ja kuulemista sekä ihmislähtöistä palvelua. Palveluissa keskeistä ovat niiden joustavuus, työntekijöiden pysyvyys ja toimijoiden välinen sujuva yhteistyö perheen asiassa. Perheiden hyvä arki toteutuu parhaiten panostamalla kiireettömään ensikohtaamiseen niin puhelimitse, digitaalisesti kuin perheiden kohtaamispaikoissa ja perhekeskuksissa. Perheiden näkökulmasta olennaista ei ole se, kuka toimintaa tuottaa ja tarjoaa, vaan se, että toiminta vastaa perheiden toiveisiin.

Aidosti toiminnan tasolla yhteensovitettu perhekeskustoiminta 

Esimerkki yhteensovitetusta perhekeskustoiminnasta on perheen lähellä oleva kohtaamispaikka, missä eri toimijat järjestävät yhdessä toimintaa perheiden toiveita kuunnellen. Toiminta on joko eri organisaatioiden yhdessä tuottamaa tai paikan päällä toteuttamaa. Tällainen palveluiden kokonaisuus vaatii toimijoiden välistä luottamusta, perheiden toiveiden kuulemista, yhteistä tavoitetta, sitoutumista tavoitteen toteuttamiseen ja luonnollisestikin resurssointia.

Yhteistyösopimuksella vahvistetaan ja luodaan rakenteita verkostolle

Verkoston sopimuspohjainen yhteistyö lisää kaikkien osapuolten sitoutumista perhekeskustyöhön sekä tasavertaisuutta toimijoiden välillä. Verkostosopimus auttaa yhteensovittamaan toimintoja, lisää yhteisesti jaettua ymmärrystä kokonaisuudesta yksittäisen palvelun sijaan, tekee toiminnan avoimesti näkyväksi sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä niin, ettei se jää yksilöiden varaan. Samalla myös osaaminen vahvistuu, luottamus kasvaa ja mahdollisien päällekkäisyyksien huomaaminen auttaa yhdessä priorisoimaan.

Verkoston sopimusrakenne ei synny itsestään, vaan se on prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Sopimus vaatii toimintaympäristön ja muiden toimijoiden tuntemista, verkostoitumista, yhteisen tavoitteen ja arvojen sanoittamista ja niihin sitoutumista. Kun yhteistyötä syntyy, on tärkeää sanoittaa, mitä sillä tavoitellaan, miten sitä tehdään ja ketkä sitä tekevät. Nämä näkyvät myös sopimuksessa.


Sopimusprosessi itsessään on arvokas. Sen kautta täsmentyy ja selkeytyy tehty työ ja myös muiden tekemä työ. Yhdyspinnat tulevat näkyviin, osapuolten keskinäinen työnjako ja vastuu selkiytyvät ja parhaimmillaan yhteistyöstä voi tulla yhteistä työtä.


Yhteistyösopimus Etelä-Savon yhteensovittavasta perhekeskustoiminnasta

Etelä-Savossa yhteisiä perhekeskustoiminnan tavoitteita on tuettu yhteistyösopimuksella. Sopimus vuosille 2020–2021 on syntynyt osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa vuoden 2019 aikana ja sen ovat allekirjoittaneet lähes kaikki Etelä-Savon maakunnan alueen kunnat, kaikki senhetkiset sote-palveluiden järjestäjät, seurakunnan ja järjestöjen edustajat sekä yksityisten palvelunjärjestäjien yhdistysedustaja, yhteensä 16 organisaatiota.

Erityinen kiitos verkostosopimuksen toteutumisesta kuuluu Etelä-Savon monialaiselle lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmälle ja sen pitkäjänteiselle työlle. Sopimuksen avulla yhteistyölle luotiin raamit sekä tehtiin perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne ja painopistealueet sopimusten osapuolten päätöksenteossa näkyväksi. Sitoutuminen yhteistyöhön vahvistui ja jokainen vei yhdessä edistettäviä asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Sopimus suuntasi työskentelyä aikaisempaa lapsi-, nuori- ja perhelähtöisemmäksi. Toimijat suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa yhdessä ja vahvistivat erityisesti varhaisen tuen työtä.

Sopimuksellinen yhteistyö on osoittanut, ettei hallinnollisilla rakenteilla ole väliä verkostomaisten kokonaisuuksien toteuttamisessa.


Yhteistyön kulmakiviä ovat luottamus, sitoutuminen yhteisiin päämääriin, suunnitelmallisuus, keskustelu ja vaikeiden tilanteiden ratkaisu neuvottelemalla.


Perhekeskustoiminnan yhteistyösopimuksella ei ratkota toimijoiden keskinäisiä taloudellisia kysymyksiä, vaan jokainen sopimuksen osapuoli osallistuu yhteisesti määriteltyyn työhön oman rahoituksensa, resurssien ja käyttötarkoituksien mahdollistamin keinoin. Kokemuksesta tiedetään myös, että ihmislähtöisen, verkostomaisen yhteistyörakenteen luominen vie vuosia ja vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta sen voi sitoutumattomuudella yksikin osapuoli rikkoa huomattavasti nopeammin.

Hyvin toimivia verkostorakenteita tulee vaalia erityisellä huolella suurissa muutostilanteissa, kuten hyvinvointialueen käynnistyessä. Etelä-Savossa ollaankin uusimassa yhteistyösopimusta vuosille 2022–2023 ja mukaan on tulossa uusia sopimuksellisia yhteistyökumppaneita. Sopimuksellisen yhteistyön hyödyt on koettu merkittäväksi, eikä sopimus poissulje sopimuksen ulkopuolisia toimijoita osallistumasta perhekeskustoimintaan.


Kirjoittaja

Sari-Annika Pettinen

Perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija

Kirkkohallitus

Sari-Annika on ollut mukana Etelä-Savon LAPE-työssä ja lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän jäsenenä vuoteen 2019 saakka. Sari-Annika on myös lapsuuden rakentaja, hän osallistui Itlan pitkäkestoisen johtamiskoulutuksen ensimmäiselle kurssille, joka valmistui 24.3.2022.

Kirjoittaja

Katja Kasper

Kehittämispäällikkö

Viola väkivallasta vapaaksi ry


LAPE Etelä-Savo muutosagentti 2016–2020


Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta tarjoava monialainen palveluverkosto. Perhekeskus yhteensovittaa alueen kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien lapsille, nuorille ja perheille suunnattua palvelua ja toimintaa. Perhekeskus verkostoi palvelut ja antaa rakenteen niiden koordinoinnille.

Lisätietoa Etelä-Savon perhekeskustoiminnasta

Puheenjohtaja Satu Auvinen, lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä, satu.auvinen@essote.fi

Aineisto: Etelä-Savo perhekeskustoiminnan arviointi 2021/ Perheiden kysely

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.