Uutiset>Vieraskynä
06.04.2022

Sopimusrakenteella ryhtiä perhekeskustoimintaan 

Sopimusrakenteella voidaan edistää, vahvistaa ja selkeyttää eri toimijoiden yhdessä tekemää työtä. Näin tehtiin Etelä-Savossa, jossa 16 toimijaa lähti yhteensovittamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää toimintaa ja solmi yhteistyösopimuksen. Sopimus luo hyvän pohjan aidolle yhteiselle työlle.

Perheet toivovat aitoa kohtaamista, kuulemista ja ihmislähtöistä palvelua

Etelä-Savon perhekeskustoiminnan arviointikyselyn (2021) mukaan perheet toivovat perhekeskukselta helppoa ja joustavaa yhteydenottoa, keskustelumahdollisuutta, konkreettista apua kotiin, vertaistukea, aitoa kohtaamista ja kuulemista sekä ihmislähtöistä palvelua. Palveluissa keskeistä ovat niiden joustavuus, työntekijöiden pysyvyys ja toimijoiden välinen sujuva yhteistyö perheen asiassa. Perheiden hyvä arki toteutuu parhaiten panostamalla kiireettömään ensikohtaamiseen niin puhelimitse, digitaalisesti kuin perheiden kohtaamispaikoissa ja perhekeskuksissa. Perheiden näkökulmasta olennaista ei ole se, kuka toimintaa tuottaa ja tarjoaa, vaan se, että toiminta vastaa perheiden toiveisiin.

Aidosti toiminnan tasolla yhteensovitettu perhekeskustoiminta 

Esimerkki yhteensovitetusta perhekeskustoiminnasta on perheen lähellä oleva kohtaamispaikka, missä eri toimijat järjestävät yhdessä toimintaa perheiden toiveita kuunnellen. Toiminta on joko eri organisaatioiden yhdessä tuottamaa tai paikan päällä toteuttamaa. Tällainen palveluiden kokonaisuus vaatii toimijoiden välistä luottamusta, perheiden toiveiden kuulemista, yhteistä tavoitetta, sitoutumista tavoitteen toteuttamiseen ja luonnollisestikin resurssointia.

Yhteistyösopimuksella vahvistetaan ja luodaan rakenteita verkostolle

Verkoston sopimuspohjainen yhteistyö lisää kaikkien osapuolten sitoutumista perhekeskustyöhön sekä tasavertaisuutta toimijoiden välillä. Verkostosopimus auttaa yhteensovittamaan toimintoja, lisää yhteisesti jaettua ymmärrystä kokonaisuudesta yksittäisen palvelun sijaan, tekee toiminnan avoimesti näkyväksi sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä niin, ettei se jää yksilöiden varaan. Samalla myös osaaminen vahvistuu, luottamus kasvaa ja mahdollisien päällekkäisyyksien huomaaminen auttaa yhdessä priorisoimaan.

Verkoston sopimusrakenne ei synny itsestään, vaan se on prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Sopimus vaatii toimintaympäristön ja muiden toimijoiden tuntemista, verkostoitumista, yhteisen tavoitteen ja arvojen sanoittamista ja niihin sitoutumista. Kun yhteistyötä syntyy, on tärkeää sanoittaa, mitä sillä tavoitellaan, miten sitä tehdään ja ketkä sitä tekevät. Nämä näkyvät myös sopimuksessa.


Sopimusprosessi itsessään on arvokas. Sen kautta täsmentyy ja selkeytyy tehty työ ja myös muiden tekemä työ. Yhdyspinnat tulevat näkyviin, osapuolten keskinäinen työnjako ja vastuu selkiytyvät ja parhaimmillaan yhteistyöstä voi tulla yhteistä työtä.


Yhteistyösopimus Etelä-Savon yhteensovittavasta perhekeskustoiminnasta

Etelä-Savossa yhteisiä perhekeskustoiminnan tavoitteita on tuettu yhteistyösopimuksella. Sopimus vuosille 2020–2021 on syntynyt osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa vuoden 2019 aikana ja sen ovat allekirjoittaneet lähes kaikki Etelä-Savon maakunnan alueen kunnat, kaikki senhetkiset sote-palveluiden järjestäjät, seurakunnan ja järjestöjen edustajat sekä yksityisten palvelunjärjestäjien yhdistysedustaja, yhteensä 16 organisaatiota.

Erityinen kiitos verkostosopimuksen toteutumisesta kuuluu Etelä-Savon monialaiselle lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmälle ja sen pitkäjänteiselle työlle. Sopimuksen avulla yhteistyölle luotiin raamit sekä tehtiin perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne ja painopistealueet sopimusten osapuolten päätöksenteossa näkyväksi. Sitoutuminen yhteistyöhön vahvistui ja jokainen vei yhdessä edistettäviä asioita eteenpäin omissa organisaatioissaan. Sopimus suuntasi työskentelyä aikaisempaa lapsi-, nuori- ja perhelähtöisemmäksi. Toimijat suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa yhdessä ja vahvistivat erityisesti varhaisen tuen työtä.

Sopimuksellinen yhteistyö on osoittanut, ettei hallinnollisilla rakenteilla ole väliä verkostomaisten kokonaisuuksien toteuttamisessa.


Yhteistyön kulmakiviä ovat luottamus, sitoutuminen yhteisiin päämääriin, suunnitelmallisuus, keskustelu ja vaikeiden tilanteiden ratkaisu neuvottelemalla.


Perhekeskustoiminnan yhteistyösopimuksella ei ratkota toimijoiden keskinäisiä taloudellisia kysymyksiä, vaan jokainen sopimuksen osapuoli osallistuu yhteisesti määriteltyyn työhön oman rahoituksensa, resurssien ja käyttötarkoituksien mahdollistamin keinoin. Kokemuksesta tiedetään myös, että ihmislähtöisen, verkostomaisen yhteistyörakenteen luominen vie vuosia ja vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta sen voi sitoutumattomuudella yksikin osapuoli rikkoa huomattavasti nopeammin.

Hyvin toimivia verkostorakenteita tulee vaalia erityisellä huolella suurissa muutostilanteissa, kuten hyvinvointialueen käynnistyessä. Etelä-Savossa ollaankin uusimassa yhteistyösopimusta vuosille 2022–2023 ja mukaan on tulossa uusia sopimuksellisia yhteistyökumppaneita. Sopimuksellisen yhteistyön hyödyt on koettu merkittäväksi, eikä sopimus poissulje sopimuksen ulkopuolisia toimijoita osallistumasta perhekeskustoimintaan.


Kirjoittaja

Sari-Annika Pettinen

Perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija

Kirkkohallitus

Sari-Annika on ollut mukana Etelä-Savon LAPE-työssä ja lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän jäsenenä vuoteen 2019 saakka. Sari-Annika on myös lapsuuden rakentaja, hän osallistui Itlan pitkäkestoisen johtamiskoulutuksen ensimmäiselle kurssille, joka valmistui 24.3.2022.

Kirjoittaja

Katja Kasper

Kehittämispäällikkö

Viola väkivallasta vapaaksi ry


LAPE Etelä-Savo muutosagentti 2016–2020


Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta tarjoava monialainen palveluverkosto. Perhekeskus yhteensovittaa alueen kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seurakuntien lapsille, nuorille ja perheille suunnattua palvelua ja toimintaa. Perhekeskus verkostoi palvelut ja antaa rakenteen niiden koordinoinnille.

Lisätietoa Etelä-Savon perhekeskustoiminnasta

Puheenjohtaja Satu Auvinen, lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä, satu.auvinen@essote.fi

Aineisto: Etelä-Savo perhekeskustoiminnan arviointi 2021/ Perheiden kysely

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Vieraskynä
|
18.09.2024
”Arvostus kouluyhteisöissä tehtävää työtä kohtaan on entisestään kasvanut” – Johtajat kenttäretkillä
Hyvinvointialueen myllerryksessä johtajien tiedonmuodostus on koetuksella ja vaatii valppautta. Myös johtajalla voi olla monenlaisia odotuksia ja oletuksia, joita on hyvä välillä pölyttää. Kun toimintoja suunnitellaan, millaiseen tilannekuvaan ne pohjautuvat? Keskustelu monialaisissa johtoryhmissä on yksi tapa kuulla ja oppia. Tiedolla johtaminen ja talous kertovat nekin osaltaan jotain. Kokemuksellinen oppiminen ja havainnointi siellä, missä työ tehdään ja asiakkaita palvellaan, antaa kuitenkin kirjoittajien kokemuksen mukaan vielä enemmän.
johtaminen
Johtamiskoulutus
Lapset pelaavat Uno-pelikorteilla pöydän ääressä.
Uutiset
|
17.09.2024
Itsesäätelyn harjoitteluun tarkoitettu Leikitään ja keskitytään -menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Leikitään ja keskitytään -menetelmän, joka on tarkoitettu lasten itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin. Tämän tyyppisiä menetelmiä ei vielä juurikaan ole Kasvun tuen menetelmäpankissa, ja menetelmästä on tehty myös vaikuttavuustutkimusta Suomessa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena myöhemmin Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Nuori mies istumassa kalliolla kesäisessä ympäristössä.
Blogi
|
10.09.2024
Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi
Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
05.09.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.
4.10.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
19.08.2024
Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa
Ylisukupolvinen köyhyys on monitahoinen ongelma. Niin Suomessa kuin maailmalla on näyttöä köyhyyden siirtymisestä sukupolvelta toiselle, mutta ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. 22. lokakuuta tarkastelemme sekä Euroopan että Suomen tasolla niitä mekanismeja, jotka tutkimuksen mukaan selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tule Kulttuurikasarmille löytämään ratkaisuja yhdessä!
22.10.2024
12.00-15.30
Kulttuurikasarmi, Narinkka 2, Helsinki tai etänä
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Tapahtuma
|
07.08.2024
Miten psykososiaalisia menetelmiä voidaan muokata? Adaptointi tutuksi
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa oppimaan uutta menetelmien adaptoinnista eli suunnitelmallisesta muokkaamisesta! 
Ma 28.10.
Klo 12:00-15:00
Siltasaarenkatu 8–10, Helsinki tai etänä (Teams)
Kasvun tuki