Oppilaiden mielenterveyttä voidaan edistää kouluissa tehokkaasti – avuksi kehitetään vahvaan tutkimusnäyttöön nojaavaa mallia
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan nuorten mielenterveysoireilu jatkaa edelleen kasvuaan. Ilmiö on monisyinen, eikä helppoja ratkaisuja ole.
Itlan kehittämispäällikkö Piia Karjalaisen mukaan on selvää, että mielenterveysongelmien hoidon saatavuutta ja vaikuttavuutta pitää parantaa. Nuorten mielenterveysoireilun kasvu ei kuitenkaan taitu vain hoidon lisäämisen avulla.
”Meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota mielenterveyden tukemiseen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn monilla yhteiskunnan tasoilla – myös kouluissa, joissa lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaan. Oppilaiden mielenterveyttä voidaan tukea kouluissa tehokkaasti moniammatillisen yhteistyön ja tutkitusti vaikuttavien keinojen avulla”, toteaa Karjalainen.
Viime vuosina peruskouluissa on vahvistettu mielenterveystaitojen opettamista opetussuunnitelman mukaisesti, mutta opetuksen sisällöt ja laajuus vaihtelevat koulujen välillä. Myös varhaisen tuen toimintatavat ovat hyvin alue- ja koulukohtaisia, eikä niiden vaikuttavuutta ole aina tutkittu.
Oppilaiden mielenterveyden tukemiseen kehitetään moniammatillista mallia
Lastensäätiö Itla kehittää joustavasti tehostuvan tuen mallia, jotta tutkitusti vaikuttavan mielenterveyden tuen tarjoaminen helpottuisi eri puolilla Suomea sijaitsevissa peruskouluissa. Mukana yhteistyössä ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, THL, Mieli ry sekä kouluja, hyvinvointialueita ja muita alueellisia toimijoita.
”Tarkoituksena on luoda Suomen kouluihin sopiva versio EU:n suosittelemasta koko koulun lähestymistavan toimintamallista*”, kertoo Karjalainen.
Käytännössä malli kokoaa yhteen vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia toimintatapoja, joiden avulla kouluyhteisö voi tukea moniammatillisesti oppilaiden mielenterveyttä. Samalla malli auttaa selkiyttämään opiskeluhuoltopalveluiden ja opetusalan sekä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä.
Turvallisesta ilmapiiristä opiskeluhuoltopalveluiden toimiin
Joustavasti tehostuvan tuen malli lähtee liikkeelle kaikkien oppilaiden mielenterveyttä tukevista toimista.
”Pohjalla on vahvasti ajatus siitä, että pienillä arkisilla teoilla, kuten kohtaamisella ja positiivisella vuorovaikutuksella, voidaan tutkimusten mukaan tehdä jo paljon. Opettajien tehtävänä ei ole hoitaa mielenterveysongelmia, mutta he voivat tukea mielenterveyttä pedagogisin keinoin, kuten rakentamalla turvallista ja välittävää ilmapiiriä”, Karjalainen kertoo.
Oppilaan tuen tarpeen kasvaessa tukitoimet tehostuvat joustavasti ja opiskeluhuoltopalveluiden rooli tuen tarjoamisessa korostuu.
”Malli auttaa tukemaan myös oppilaita, joilla on lievää mielenterveyden oireilua tai jotka ovat riskissä oireilla. Tällöin tarvitaan opiskeluhuoltopalveluiden ja opetushenkilöstön välistä vahvaa, hyvin suunniteltua ja systemaattista yhteistyötä. Tukitoimet voivat liittyä esimerkiksi oppimisympäristön muokkaamiseen ja opiskeluhuoltopalveluiden tarjoamiin interventioihin”, kuvaa Karjalainen.
Karjalainen lisää vielä, ettei mallin tarkoituksena ole luoda uutta rakennetta kouluihin, vaan tarjota tutkitusti vaikuttavia keinoja toteuttaa opetussuunnitelman mukaista mielen hyvinvoinnin tukea.
Tutkimustiedon lisäksi huomioidaan paikalliset kokemukset
Syksyllä 2025 valmistuva malli nojaa vahvan tutkimusnäytön lisäksi myös aikaisempaan kehittämistyöhön joustavasti tehostuvasta tuesta sekä käytännön kokemuksiin. Yksi kehittämisessä mukana olevista alueista on Päijät-Hämeen hyvinvointialue, joka rakentaa parhaillaan samankaltaista mallia alueen sote-palveluiden ja kuntien opetustoimen välille.
”Haluamme olla yksi niistä toimijoista, jotka hakevat aktiivisesti ratkaisuja lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin. Kansallista mallia on tärkeää pystyä soveltamaan alueellisesti, huomioiden eri alueilla olevat tarpeet ja toimintaympäristön”, painottaa johtava kuraattori Eija Tommo Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.
Joustavasti tehostuvan tuen mallin kehittäminen on osa Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanketta, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
*Katso myös: EU:n neuvoston suositus 2022 ja EU 2021.
Lisätietoja
Karjalainen on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.
Uutiset
