Uutiset>Uutiset
03.06.2024

Kasvun tuki -aikakauslehti: 10 vuotta menetelmäarviointia

Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa juhlistetaan Kasvun tuen 10-vuotista historiaa menetelmäarviointien ja muiden psykososiaalisiin menetelmiin liittyvien artikkeleiden parissa. Lehden artikkeleissa pääsevät esille myös ammattilaisten näkökulmat.

Kasvun tuki -aikakauslehden seitsemäs numero on ilmestynyt. Lehti juhlistaa Kasvun tuki -toiminnan 10-vuotista historiaa. Toiminnan alkuvaiheisiin luodaan katse numeron historiakatsauksessa.

– Kasvun tuki lähti liikkeelle tarpeesta arvioida ja koordinoida psykososiaalisia menetelmiä, ja tätä varten perustettiin Kasvun tuki -tietolähde vuonna 2014, kertoo lehden päätoimittaja, tiedeasiantuntija Marko Merikukka.

Norjalaisen esikuvan, Ungsinn-tietolähteen innoittamana Kasvun tuki -toiminnassa luotiin kriteerit lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien arvioinnille.

– Tämänkertaisen lehden artikkeleissakin psykososiaaliset menetelmät ovat vahvasti läsnä, Merikukka toteaa.  – Lehti sisältää muun muassa kaksi menetelmäarviota, menetelmien adaptointia eli suunnitelmallista muokkausta käsittelevän tutkimusartikkelin sekä menetelmän taloudelliseen arviointiin liittyvän lektion.

Arvioitavana Lapset pois eroriidoista -ryhmämenetelmä ja ICDP – Kannustava vuorovaikutus  -ohjelma

Sari LaaksosenLotta HeikkilänHeidi Backmanin ja Marko Merikukan laatimassa ensimmäisessä systemaattisessa katsauksessa arvioitavana on Lapset pois eroriidoista -ryhmämenetelmä, joka on tarkoitettu pitkittyneistä eroriidoista kärsiville lapsiperheille. Menetelmän vaikuttavuudesta ei ole tutkimusnäyttöä Suomesta tai Pohjoismaista, mutta Alankomaissa menetelmästä on saatu lupaavia alustavia tuloksia. Arviossa todetaankin, että menetelmästä tarvitaan lisää vaikuttavuustutkimusta.

Maria Tapola-HaapalanSirpa Kannasojan ja Heidi Backmanin laatimassa toisessa systemaattisessa katsauksessa on arvioitavana ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelma. Kyseessä on arvioinnin päivitys; menetelmä on arvioitu aiemmin Kasvun tuessa 2016. Arvion mukaan menetelmällä on kohtalainen dokumentoitu näyttö suomalaisessa kontekstissa.

Menetelmien adaptointiin eli suunnitelmalliseen muokkaukseen paneutuvat Noora SeiloLars LindholmSara TaniTaina LaajasaloRiikka LämsäJohanna Creswell-SmithPetra Kouvonen ja Outi Linnaranta tutkimusartikkelissaan. Adaptoinnin tarkoituksena on parantaa edellytyksiä menetelmän käyttöönottoon ja juurtumiseen. Artikkelissa kartoitetaan myös psykososiaalisten menetelmien arviointiin ja adaptointiin liittyvää sanastoa.

Menetelmien arviointiin liittyy myös Elisa Rissasen väitöskirjaan pohjautuva artikkeli, sillä sen aiheena on Vanhemmuustaito-ohjauksen taloudellinen arviointi lasten käytösongelmissa.

Ammattilaisten näkökulma esillä

Monissa lehden artikkeleissa esille pääsee lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten näkökulma. Kristiina HeinosenTuulikki TriasinJaakko Kaprion ja Katri Vehviläinen-Julkusen tutkimusartikkeli tuo esiin ammattilaisten näkemyksiä kaksosten välisestä suhteesta. Kati KallinenJanissa MiettinenJohanna Hietamäki ja Riitta Vornanen puolestaan kertovat, minkälaisia näkemyksiä lastensuojelutiimillä on asiakkaiden valtautumisesta lastensuojelussa.

Puheenvuoroja esitetään osavuorokautisen perhehoidon ja erityislasten vanhempien jaksamisen puolesta. Lisäksi lehdessä kerrotaan koulujen aistiystävällisyyden arviointiin kehitetystä sovelluksesta ja viestintäkokeilusta, jonka tarkoituksena oli vahvistaa yhteisvanhemmuutta.

Tutustu lehteen!

Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogit
|
22.06.2026
Johdetaanko sotea suoritteilla?
Tässä blogissa Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaid pohtii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten ja palveluiden ajankohtaisia ilmiöitä. Tällä kertaa aiheena on suoritejohtaminen, joka paraikaa pohdituttaa hyvinvointialueiden kehittämisessä ja johtamisessa.
Blogit
|
16.06.2026
Suomella ei ole varaa menettää lasten ja nuorten luottamusta
Suomen kriisinkestävyys rakennetaan lapsuudessa, nuoruudessa ja arjen yhteisöissä. Vahvistamalla yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta, mielenterveyttä ja vaikuttavia palveluja rakennamme perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle, kestävälle taloudelle ja nuorten tulevaisuususkolle.
Nuori mies ja nuori tyttö kävelevät selin kadulla.
Tapahtumat
Luottamus ja resilienssi Pohjoismaiden kriisinkestävyyden perustana -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua luottamuksesta ja resilienssistä SuomiAreenassa: Miten pohjoismainen yhteiskunta rakentaa psykologista resilienssiä, huoltovarmuutta ja turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa?
24.6.2026
16.00-16.30
Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.