Uutiset>Uutiset
04.03.2025

Tutkimus: Nuorten pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön syyt moninaisempia kuin ajatellaan

Nuorten pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö on monisyinen ilmiö, joka vaatii uusia lähestymistapoja. Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman tutkimus valottaa, että pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön keskeisiä syitä työllisyyden ja koulutuksen lisäksi ovat muun muassa lapsuuden kokemukset, syrijintä ja harrastustoiminta.

Nuorten aikuisten toimeentulotuen käyttö on keskeinen köyhyyden ylisukupolvisuuteen liittyvä ilmiö. Vanhempien toimeentulotuen käyttö ennustaa vahvasti nuorten toimeentulotuen käyttöä. Noin 16 prosenttia nuorista aikuisista saa toimeentulotukea, ja usein tuen saajat ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

”Nuorten aikuisten toimeentulotuen käyttö kertoo vakavista haasteista, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen ja työllistymiseen,” toteaa Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.

Osallistava mallinnus valottaa ilmiön monimutkaisuutta

Vaikka nuorten toimeentulotuen käyttöä on tutkittu paljon, aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu ilmiön monimutkaisuutta, eikä otettu sidosryhmiä mukaan tutkimusprosessiin.

”Usein määrällisissä tutkimuksissa keskitymme kahden muuttujan väliseen suhteeseen. Tämä yksinkertaistaa todellisuutta liikaa, sillä monisyiset ilmiöt vaativat myös sidosryhmien hiljaisen tiedon huomioimista”, Ristikari selittää.

Osallistava mallinnus toi sidosryhmät osaksi tutkimusprosessia. Kolmessa työpajassa tutkijat, asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat loivat kausaalikartan, joka kuvasi toimeentulotuen käytön taustalla vaikuttavia tekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Karttaan tunnistettiin 95 ilmiötä, joita yhdisti 429 vaikutussuhdetta. Suuri osa tekijöistä vaikutti toimeentulotuen käyttöön välillisesti.

Toimeentulotuen käytöllä hyvin moninaisia syitä

Kausaalikartan pohjalta tehtyjen verkostoanalyysien avulla toimeentulotuen käytön monimutkaisuus konkretisoitiin. Analyysi osoitti, että toimeentulotuen käyttö ei liity vain perinteisiin politiikka-alueisiin, kuten työllisyyteen, koulutukseen ja mielenterveyteen. Keskeisiä juurisyitä ovat myös lapsuuden kokemukset, itseluottamus ja -tuntemus sekä tekijät, jotka eivät näy rekistereissä, kuten syrjintä, harrastustoiminta ja positiiviset kokemukset.


”Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa helposti mitattaviin rekisterimuuttujiin. Osallistava mallinnus paljasti, että monia merkittäviä tekijöitä jää usein huomioimatta, mikä kaventaa ymmärrystämme ilmiöstä”, Ristikari kertoo.


Päättäjät, nyt tarvitaan kauaskantoista päätöksentekoa

Tutkimuksen johtopäätös on selkeä: pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön ehkäisy edellyttää monialaista ja kokonaisvaltaista otetta. Verkostoanalyysien perusteella tarvitaan niin sanottuja interventiopaketteja, jotka tarttuvat useisiin juurisyihin samanaikaisesti.

”Päättäjille tärkein viesti on, että yksittäisten politiikkamuutosten sijaan tarvitaan ratkaisuja, jotka yhdistävät useita toimenpiteitä ja vaikutusten arviointia”, Ristikari korostaa.

Tutkimusprojekti toteutettiin yhteistyössä Canberran yliopiston kanssa, ja sen tulokset julkaistiin Itlan raporttina. Projekti tuotti myös useita luentoja yleisölle. Itlan tutkijat kiittävät lämpimästi kaikkia sidosryhmiä yhteistyöstä ja arvokkaista näkemyksistä.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Äiti ja vauva katsovat kaukaisuuteen.
Uutiset
|
28.08.2025
Itlan ja Brita Maria Renlundin muistosäätiön kumppanuudella laajennetaan yhteisövaikuttavuustyötä
Itla ja Brita Maria Renlundin muistosäätiö ovat aloittaneet kumppanuuden, jonka tavoitteena on nopeuttaa lapsiperheiden palvelujen uudistamista yhteisövaikuttavuustyöllä. Yhteistyöhön sisältyy BMR-säätiön 600 000 euron rahoitus Itlalle.
Yhteisövaikuttavuus
Uutiset
|
27.08.2025
Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemiseen tarkoitettu Sisukas-toimintamalli arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Sisukas-toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten pärjäävyyttä koulunkäyntiä tukemalla. Sisukas-toimintamalli on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty uutta tutkimusta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
Tulevaisuuden koulu ja varhaiskasvatus lasten ja nuorten mielenterveyttä edistämässä
Kuinka vuorovaikutusta, osallisuutta ja mielenterveystaitoja vahvistamalla voimme tukea lasten ja nuorten hyvinvointia oppimisympäristöissä sekä mielenterveyttä edistävää toimintakulttuuria kouluyhteisössä?
24.11.2025
10.00-12.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki ja verkossa
Kasvun tuki
YOUNG-ohjelma
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Blogi
|
15.08.2025
Keski-Suomi liittyi yhteisövaikuttavuustyöhön – tavoitteena hyvä arki kaikille  
Keski-Suomen hyvinvointialue liittyi virallisesti yhteisövaikuttavuustyöhön viime keväänä, mutta monet yhteisövaikuttavuuden mukaiset toimintatavat ovat alueella entuudestaan tuttuja, ja tarvittavia pohjarakenteitakin on jo olemassa. Oman haasteensa uudistustyöhön tuo ison maakunnan alueiden erilaisuus.
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
11.08.2025
Palautteen avulla parempaa ja vaikuttavampaa lastensuojelua
Palautteella on merkittävä rooli vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Näyttöön perustuvien FIT-mittareiden avulla pyritään arvioimaan ja parantamaan lastensuojelutoimien laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Keskeistä on lapsen äänen huomioiminen.
Vaikuttavuus
Blogi
|
06.08.2025
Mielen voimavarat – Kuinka vahvistamme nuorten uskoa tulevaisuuteen?
Nuoruus on siirtymätila, johon aina vaikuttavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset virtaukset. Tässä ajassa kompleksisuus näkyy nuorten elämässä. Tärkeä kysymys on, miten yhteiskunta ottaa nuoret vastaan.
Tulevaisuususko